Icon
Markkinointia paluumuuttajan silmin – erot markkinoinnissa Suomen ja Iso-Britannian välillä? IABlogi

Markkinointia paluumuuttajan silmin – erot markkinoinnissa Suomen ja Iso-Britannian välillä?

06.06.2016 | IABvieras

Sanotaan, että ensimmäiset sata päivää antavat hyvän kuvan uudesta pestistä, ja kuuden Lontoon vuoden jälkeen Härmän markkinointia on nyt takana reilut sata päivää. Kuusi vuotta vierähti savuisessa kaupungissa (Smoky city) pääasiassa digimarkkinointia, mutta myös mediaa tehden. Asiakkaita matkan varrella olivat mm. Nokia, Aviva, Tui, Investec, Greenpeace, O2 ja RBS.

Reilut sata päivää Suomessa on toki melko lyhyt aika, mutta ensivaikutelma sekä työkulttuurien yhteneväisyydet ja erot ovat alkaneet hahmottua.

Missä sitten ovat suurimmat erot? Alla viisi ehkäpä suurinta eroa paikallisen ja brittien markkinoinnin välillä.

1) Uusia asioita kokeillaan.

Budjeteissa voi usein pilkkua siirtää, mutta lukujen lisäksi Briteissä kokeilemisen kulttuuri on vahva ja se huomioidaan budjettiasetannassa, jossa 70/20/10 sääntö pätee usein. Toisin sanoen ajetaan tehokkuutta todennetusti toimivassa tekemisessä (70), jotta voidaan kasvattaa investointeja nouseviin trendeihin ja/tai teknologioihin sekä investoida ilmaantuviin mahdollisuuksiin (20). Loput 10 investoidaan täysin uuden kokeiluun, ja mikä tärkeintä kokeiluun ei ole korvamerkitty tulospainetta vaan se on varattu oppimiseen.

2) Markkinointi on investointi, ei kulu ja se on ylimmän johdon asia.

Markkinointi on tärkeässä roolissa yrityksen menekin edistämisessä myynnin, hinnoittelun ja muiden funktioiden ohella. Sen voima sekä suhde yrityksen tulokseen ja sen tekokykyyn ymmärretään ei vain markkinoinnin parissa vaan myös kulmahuoneissa. Kuten sanottua markkinoinnin arvo ymmärretään, mikä käytännössä tarkoittaa että asioista keskustellaan ja päätetään ylimmällä tasolla.

3) Markkinointia mitataan.

Tavoitteet on selkeästi asetettu ja niitä mitataan. Ei siis vain suora- (direct response) tai digimarkkinointia, vaan kaikkea markkinointia. Ja nyt en tarkoita klikkejä, vaan kokonaisvaltaista markkinoinnin mittaamista. IPA on asiasta tehnyt loistavan synteesin nimeltä "The long short of it", joka avaa ajattelua ja sen tasoa varsin hyvin. Markkinoinnin mallintaminen ja muut menetelmät ovat tärkeässä asemassa markkinointia tehtäessä. Tämä pätee niin strategista kuin operatiivista suorituskykyä arvioitaessa sekä sitä optimoidessa oli kyse sitten mediasta tai luovista toteutuksista. Mittausta tehdään myös pienemmillä investoinneilla ja fraasi "jos on varaa markkinoida, on varaa mitata" pätee laajasti.

4) Epäonnistuminen on osa onnistumista.

Sitä ei pelätä, vaan se on luonnollinen osa markkinointiprosessia eikä se ole tabu. Rohkeus kokeilla uusia asioita tuo mukanaan riskiä, joka on luontainen osa mitä tahansa oppimisprosessia.

5) Kilpailu ja kilpailijat ymmärretään laajassa kuvassa.

Omaa tekemistä verrataan johtaviin tekijöihin, ei vain omalla toimialalla tai markkinalla vaan globaalisti. Tavoitteenasetanta on myös linjassa tähän ja piirinmestaruus ei riitä.

Yhteenvetona

Kuudessa vuodessa on menty aimo harppauksin eteenpäin myös täällä meillä. Markkinoinnin asema yrityksissä on parantunut ja jopa maamme hallitus on ymmärtämässä, että työvoiman kustannuksilla emme tule kilpaa voittamaan ja taloutta kääntämään. Tästä johtuen, tulee tekemisemme ja tuoteet/palvelut olla korkeaa lisäarvoa luovaa. Koska tuotanto on ulkoistettu ja monet tuotteet/palvelut hyvin samankaltaisia (usein hyödykkeitä), niin lisäarvo luodaan mielikuvilla.

Näiden luonnissa suurin komponentti on markkinointi, joten panostakaamme siihen rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja laajasti tekemisen ytimessä osana tuotetta/palvelua, ei erillisenä siilona.

Antti vetää GroupM Finlandia. Hän on työskennellyt Lontoossa digitaalisissa rooleissa vuodesta 2011 mm. WPP:n ja Publiciksen palveluksessa. Viimeisin rooli oli Business Director agenda21 palveluksessa. agenda21 on itsenäinen digimediatoimisto, joka myytiin elokuussa 2015 pääomasijoitusryhmittymälle. Ennen Lontoon reissua kilometrejä on karttunut Wundermanin, Fruugon ja Gyllene Skorin palveluksessa. Vapaa-ajalla koripallo, nyrkkeily sekä kaikenlainen pallon perässä juokseminen on erittäin lähellä sydäntä.

Ajatuksia aiheesta ja sen vierestä löytää lisää täältä;
www.marmai.fi/blogit/tea_time/
www.linkedin.com/in/anttim
twitter.com/antti_maki

22.03.2024

IAB Studio: IAB Finlandin kulissien takana - Haastattelussa Antti Kallio ja Pasi Raassina

Tässä jaksossa IAB Finlandin hallituksen puheenjohtaja Antti Kallio ja IAB:n toiminnanjohtaja Pasi Raassina paljastavat henkilökohtaisia digitaalisia suosikkejaan - mistä podcasteista he saavat inspiraationsa, mitkä uutissivustot pitävät heidät ajan tasalla, ja mitä sarjoja, elokuvia tai pelejä he rakastavat rentoutuessaan.

lue lisää

07.03.2024

Ohjelmallinen Gaming 2024

Ohjelmallisessa ostamisessa Gaming eli pelimainonta on yksi tämän vuoden kiinnostavimpia aiheita. Uutta inventaaria mainospaikoille on kertynyt runsaasti ja myös kohderyhmien osalta on monenlaista kattavuutta. Minun oli ilo haastatella RTL AdAlliancen asiantuntijaa Aleksi Ylitaloa aiheesta. Itse toimin ohjelmallisena asiantuntijana Kinessolla (IPG Mediabrands). Päätimme yhdessä Aleksin kanssa koostaa kaikille uutuutta huokuvan gaming aiheen ympärille key pointit.

lue lisää

05.03.2024

Mainostajat ja toimistot mainonnan hiilijalanjäljillä

Digitalisaation ja mainonnan alati kasvavassa maailmassa on yhä tärkeämpää keskittyä vastuullisuuteen. Tämä artikkeli tarjoaa ohjeistuksen siitä, miten yritykset voivat lähteä liikkeelle mainonnan hiilijalanjäljen kanssa.

lue lisää

28.02.2024

Pelimainonnan myytinmurtajat

Pelimainonta on nopeasti muuttumassa yhdeksi dynaamisimmista ja monipuolisimmista mainonnan muodoista, rikkoen perinteisiä käsityksiä ja avaten uusia ovia mainostajille eri toimialoilla. Viimeaikaiset tutkimukset ja tilastot haastavat vallalla olevat myytit, kuten käsityksen siitä, että gaming mainonta tavoittaa vain nuoria miehiä. Todellisuudessa casual gaming tai ajanvietepelaaminen on noussut pelaamisen suosituimmaksi muodoksi, joka tavoittaa laajasti eri ikäryhmiä ja sukupuolia. Yli 80%:n suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä. Mainonnan strateginen sijoittelu peliympäristöihin tarjoaa brändeille ainutlaatuisen mahdollisuuden tavoittaa oman kohderyhmänsä. Tämä artikkeli purkaa yleisimpiä myyttejä pelimainonnasta, valottaen sen todellista potentiaalia ja monipuolisuutta markkinointikanavana. Kanavana joka kykenee tavoittamaan ja sitouttamaan kohderyhmiä uudella ja innovatiivisella tavalla.

lue lisää