Digitalisaation tuomat mahdollisuudet ja haasteet

Digitalisaatio ja digimurros etenee kovaa vauhtia - verkkokauppamarkkina kasvaa Suomessa selvästi nopeammin kuin muu talous. Samalla kansainvälinen kilpailu kovenee. Kaupan liiton mukaan suomalaisten verkkokauppojen osuus suomalaisten verkko-ostoksista on enää 54%.

Pärjätäkseen kovassa kilpailussa digiajan esimiehillä, johtajilla ja markkinoijilla on oltava näkemys siitä, minkälaisia ammattilaisia, työtehtäviä, työkaluja ja yhteistyökumppaneita digiajan menestyksekkäässä johtamisessa tarvitaan. On ymmärrettävä, mitä EU-tasolla määritelty tietosuojalainsäädäntö, kuten GDPR ja ePrivacy, oman liiketoiminnan osalta tarkoittaa.

Digitaaliset teknologiat kehittyvät kiihtyvällä tahdilla. Googlen tekemän selvityksen mukaan suomalaisten yritysten esimiesten ja johtajien tulisi ymmärtää paremmin teknologiaa ja niiden tuomia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia.  Erilaiset teknologiat kuten tekoälyratkaisut, esineiden internet, lisätty todellisuus ja ohjelmistorobotiikka ovat alueita, joissa monella johtajalla on vielä paljon opittavaa. Tämä vaatii sekä uteliaisuutta, aktiivisuutta että avointa mieltä.

Kilpailu kovista digiajan osaajista käy kuumana. Kuinka varmistaa ammatillinen osaaminen yrityksessä?

Yksi selkeä keino houkutella digiajan osaajia ja varmistaa heidän pysyminen yrityksen palkkalistoilla on ihmisläheinen johtamistapa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Työelämä 2020 –hankkeenmukaan yksi suomalaisten johtajien kehityskohde on juuri ihmisläheisempi johtaminen.

Luottamuksen rakentaminen ja ihmisten motivointi ovat avaintekijöitä ihmisläheisen johtamisen onnistumisessa. Yritysten tehokkaaseen toimintaan ja tuottavuuteen vaikuttaa paljolti se, kuinka motivoituneita työntekijöitä yrityksissä työskentelee. Työntekijöiden hyvä motivaatio ja luottamus vaikuttavat myös työtyytyväisyyteen ja sitä kautta myös yritysten asiakkaiden tyytyväisyyteen. Luottamus esimieheen rakentuu, kun työntekijä kokee työympäristön itselleen turvalliseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijä uskaltaa olla oma itsensä ja kertoa avoimesti omat mielipiteensä ja ajatuksensa, joutumatta jatkuvasti pelkäämään sanojensa seuraamuksia.

Digiorganisaation keskeiset kyvykkyydet - Kuinka niitä hyödynnetään?

Ketteryys, itseohjautuvuus ja yhdessä tekeminen ovat digiorganisaation peruspilareita. Tuo omat tiimit ja kumppaneiden asiantuntijat samaan tilaan työskentelemään yhdessä. Hyödynnä omia verkostoja - moni tuttu on useasti valmis auttamaan, jos vain kysyy apua.

Tarvitaan yhteispeliä - jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteisen suunnan hakemista. Samassa veneessä soudettaessa on varmistettava, että soudetaan synkassa ja kaveria tukien - muuten emme pärjää. Hyvää yhteispelin mallia voi ottaa Suomen jääkiekko- ja jalkapallomaajoukkueista!

Ruotsalaiset yritykset hyödyntävät digiä menestyksekkäästi ja ovat pelirohkeita

Digitalisaatio ja digimurros etenee - yhä isompi osa eri liiketoimintoja ja yrityksiä hyödyntää niiden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ruotsalaiset verkkokauppiaat ovat tästä hyvä esimerkki. Ikea on panostanut digitaaliseen liiketoimintaansa ja onnistunut kansainvälisen verkkomyyntinsä kehittämisessä. WACA:n mukaan Ikea investoi vuoden 2020 aikana noin 3,1 miljardia euroa markkinointiteknologioihin, digitaalisiin palveluihin ja kansainvälisen verkkokauppansa kehittämiseen.

Johtajien ja markkinoijien tuleekin omaksua uusia toimintatapoja ja soveltaa menetelmiä alati muuttuvassa ympäristössä vastatakseen kovaan kilpailuun ja parantaakseen työntekijöiden luottamusta ja motivaatiota.

 

Tomi Pyyhtiä on Henrico publications & consulting -yrityksen toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt viimeiset 15 vuotta johtamistehtävissä digitalisaation, digitaalisen markkinoinnin, -analytiikan, online-myynnin ja verkkokauppaliiketoiminnan parissa (Kesko, RAY ja SOK), sekä toiminut keynote puhujana ja digiliiketoiminnan tietokirjailijana. Hänen uusin tietokirjansa Digiajan johtajan käsikirja auttaa suomalaisia yrityksiä pärjäämään paremmin kovassa digiajan kilpailussa.

Tomi on osallistunut eri digialan järjestöjen työskentelyyn toimimalla mm. IAB Finlandin hallituksen jäsenenä, sekä oli yksi perustajajäsen Mainostajien liiton* digityöryhmässä, ja toimi sen puheenjohtajana (*nykyinen Marketing Finland).