Icon
Parhain pulli mobiilista IABlogi

Parhain pulli mobiilista

06.08.2014 | Atte Kniivilä

Miten saadaan parhain pulli mobiilista? Tätähän me kaikki haluamme. Vastaus on tylsä: soita siihen puhelimeen…

Olin aikanaan mukana ASML:n tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin eri suoramarkkinointikeinojen pullia eli johonkin tapahtumaan, kuten ostoon tai ilmoittautumiseen, johtavaa toimintaa. Ensinnäkin suoramarkkinoinnilla saavutettiin parempi pulli kuin displayllä, mikä ei varmaan yllättänyt ketään. Suoramarkkinoinnissa on hyvin taktinen kulma, eli medioita mietittäessä on syytä ensiksi pureutua omaan tarpeeseen.

Toinen huomioitava asia on, että suoramarkkinoinnilla saavutetaan myös syvempi ärsytys. Postisuorakin oli mukana tutkimuksessa, vaikka se ei suoranaisesti puhelimeen liitykään. On kuitenkin hyvä väillä muistella myös näitä ”perinteisiä” tapoja.

Kyselyn tulokset eivät näytä enää olevan julkisena, joten referoin tuloksia näin ulkomuistista:

Kuluttajilta kysyttiin eri keinojen (posti, soitto, SMS, sähköposti) ärsyttävyyttä. Järjestys oli tämä:
1. soitto
2. SMS
3. posti
4. sähköposti

Kun taas vertailtiin keinojen toimivuutta pullin perusteella, niin järjestys oli taasen tämä:
1. soitto
2. SMS
3. sähköposti
4. posti

Tulos ei varmaankaan hirveästi yllätä. Toisaalta on kuitenkin mielenkiintoista, että ärsyttävin on toimivin. Hyvä puhelinmyyjä saa jopa 40 prosentin pullin tuotteesta riippuen, kun taas osoitteellisella postisuoralla on vaikea päästä yli yhden prosentin pulleihin. Osoitteetonta suoraa ei tässä tutkittu.

Sitten jos taas vertaillaan eri keinojen kustannuksia, niin valistunut arvioni on seuraava:

1. sähköposti 0,01–0,40 €/kpl (riippuen kannasta)
2. SMS 0,10–0,40 €/kpl (riippuen kannasta)
3. soitto 0,50–2,00 € /kpl
4. posti 1,00–2,00 €/kpl

Tehdäänpä tästä vertailu ja annetaan pisteitä näiden kolmen listan mukaan. Eli 1. sijasta saa 4 pistettä ja 4. sijasta 1 pisteen. Ärsyttävyydessä pisteytys on käänteinen. Järjestys tulee olemaan tämä:

1. sähköposti 10 p.
2. SMS 8 p.
3. soitto 7 p.
4. posti 3 p.

Mietitäänpä vielä eri keinoja hieman syvemmin. Kuten alussa totesin, suoramarkkinointi ei tietenkään tee aina autuaaksi, eikä se sovi kaikkeen, Kun kuitenkin vertaillaan näitä keinoja keskenään, niin kaikilla voidaan saavuttaa sama lopputulos.

Ostaminen saadaan tehtyä helpoksi sähköpostissa, puhelimessa ja tekstiviestissä. SMS:ssä osto voi olla vastaus viestiin tai linkki kampanjasivulle, jolloin saadaan kerrottua asiakkaalle pidempi tarina. Sähköpostissa pätee sama sääntö, mutta sen osalta on hyvä muistaa, että mailit tosiaan luetaan puhelimella. On siis syytä tehdä ostosta ja kampanjasivustosta puhelinystävällinen ja unohtaa Flash sekä muut vain tietokonetta tukevat tekniikat. Soitto nyt toimii sinällään aina, jos vain myyjä on kova. Soiton ongelmana on vain peiton saavuttaminen kustannustehokkaasti.

Lopuksi eräs esimerkki, joka tapahtui minulle noin vuosi sitten. Sain Amazonilta sähköpostin, jonka luin puhelimellani. Mailissa oli tarjous, jossa kaupattiin puhelimen suojakuorta neljällä punnalla. Klikkasin linkkiä ja kampanjasivu ilmoitti, että näyttää siltä, että käytän HTC One -puhelinta, kyseisen puhelinmallin kuori näyttää tältä ja klikkaamalla linkkiä voin sen ostaa. Klikkasin linkkiä ja kampanjasivu ilmoitti, että tilaus on vastaanotettu.

Olin rekisteröitynyt Amazoniin valmiiksi ja olin edellisenä päivänä käynyt katselemassa siellä kännykänkuoria. Kun klikkasin linkkiä, päätelaitetunnistus tunnisti puhelimeni mallin ja tarjosi oikeaa kuorta. Kun klikkasin ostolinkkiä, olin koko prosessin ajan kirjautuneena sisään sivuilla, koska sähköpostissa oli minulle personoitu linkki ja täten Amazon tiesi valmiiksi maksutietoni ja toimitusosoitteeni. Olin prosessista jokseenkin mielissäni.

Sitten vielä johtopäätösten aika. Koska suoramarkkinointi koetaan lähtökohtaisesti ärsyttäväksi, niin sen suunnitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Sen ei välttämättä tarvitse olla ärsyttävää, vaan kohdentamisella ja hyvällä käyttökokemuksella siitä saadaan erityisen mielekäs kokemus – ja se paras pulli!

18.11.2022

Videomainonnalla menee kovaa Euroopassa ja Suomessa

IAB Europe julkaisee vuosittain AdEx Bencmark raportin, joka mittaa ja arvioi Euroopan digitaalisen mainonnan panostuksia kattaen kaikkiaan 28 eri markkinaa. Tästä täydessä AdEx raportissa kuvataan eri formaattien ja kanavien vaikutukset Euroopan digitaaliseen mainontaan, joka päätyi 30,5 prosentin vuotuiseen kasvuun vuonna 2021. Euroopan koko digitaalisen mainonnan panostukset olivat vuonna 2021 92 miljardia euroa.

lue lisää

15.11.2022

IAB Jäsenesittely: Aste Helsinki ja Teemu Martikainen

Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa Aste Helsinki ja Teemu Martikainen

lue lisää

01.11.2022

Miten julkaisija voi aloittaa brand safety -työn?

Bränditurvallisuus eli brand safety on ollut digitaalisessa mainonnassa puheenaiheena jo vuosia. Sen tärkeys on vain korostunut viime vuosien tapahtumien - maailmanlaajuisen pandemian sekä Ukrainassa sodittavan sodan – takia. Varsinkin uutismediat ovat joutuneet arvioimaan tarkasti millaisessa sisällössä on sopivaa näyttää mainontaa, ja onko asiassa niin sanottuja harmaan sävyjä. Toinen tärkeä alue bränditurvallisuuden kannalta ovat palvelut, joissa sisältö on kävijöiden itse tekemää ja julkaisemaa, kuten myynti-ilmoitukset, blogit, vlogit yms., jotka kaikessa runsaudessaan voivat olla aivan laidasta laitaan; erittäin turvallista, tai erittäin haitallista brändeille.

lue lisää

24.10.2022

Brand Safetyn customointi mainostajaa varten

IAB Finlandin Mainonnan laatu -työryhmä toteuttaa syksyn aikana bränditurvallisuuteen liittyviä infograafeja, joiden tarkoitus on antaa mainostajille, toimistoille sekä julkaisijoille konkreettisia vinkkejä siitä, miten Brand Safetyn kanssa päästään konkreettisesti liikkeelle.

lue lisää