Parhain pulli mobiilista
Miten saadaan parhain pulli mobiilista? Tätähän me kaikki haluamme. Vastaus on tylsä: soita siihen puhelimeen…
Olin aikanaan mukana ASML:n tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin eri suoramarkkinointikeinojen pullia eli johonkin tapahtumaan, kuten ostoon tai ilmoittautumiseen, johtavaa toimintaa. Ensinnäkin suoramarkkinoinnilla saavutettiin parempi pulli kuin displayllä, mikä ei varmaan yllättänyt ketään. Suoramarkkinoinnissa on hyvin taktinen kulma, eli medioita mietittäessä on syytä ensiksi pureutua omaan tarpeeseen.
Toinen huomioitava asia on, että suoramarkkinoinnilla saavutetaan myös syvempi ärsytys. Postisuorakin oli mukana tutkimuksessa, vaikka se ei suoranaisesti puhelimeen liitykään. On kuitenkin hyvä väillä muistella myös näitä ”perinteisiä” tapoja.
Kyselyn tulokset eivät näytä enää olevan julkisena, joten referoin tuloksia näin ulkomuistista:
Kuluttajilta kysyttiin eri keinojen (posti, soitto, SMS, sähköposti) ärsyttävyyttä. Järjestys oli tämä:
1. soitto
2. SMS
3. posti
4. sähköposti
Kun taas vertailtiin keinojen toimivuutta pullin perusteella, niin järjestys oli taasen tämä:
1. soitto
2. SMS
3. sähköposti
4. posti
Tulos ei varmaankaan hirveästi yllätä. Toisaalta on kuitenkin mielenkiintoista, että ärsyttävin on toimivin. Hyvä puhelinmyyjä saa jopa 40 prosentin pullin tuotteesta riippuen, kun taas osoitteellisella postisuoralla on vaikea päästä yli yhden prosentin pulleihin. Osoitteetonta suoraa ei tässä tutkittu.
Sitten jos taas vertaillaan eri keinojen kustannuksia, niin valistunut arvioni on seuraava:
1. sähköposti 0,01–0,40 €/kpl (riippuen kannasta)
2. SMS 0,10–0,40 €/kpl (riippuen kannasta)
3. soitto 0,50–2,00 € /kpl
4. posti 1,00–2,00 €/kpl
Tehdäänpä tästä vertailu ja annetaan pisteitä näiden kolmen listan mukaan. Eli 1. sijasta saa 4 pistettä ja 4. sijasta 1 pisteen. Ärsyttävyydessä pisteytys on käänteinen. Järjestys tulee olemaan tämä:
1. sähköposti 10 p.
2. SMS 8 p.
3. soitto 7 p.
4. posti 3 p.
Mietitäänpä vielä eri keinoja hieman syvemmin. Kuten alussa totesin, suoramarkkinointi ei tietenkään tee aina autuaaksi, eikä se sovi kaikkeen, Kun kuitenkin vertaillaan näitä keinoja keskenään, niin kaikilla voidaan saavuttaa sama lopputulos.
Ostaminen saadaan tehtyä helpoksi sähköpostissa, puhelimessa ja tekstiviestissä. SMS:ssä osto voi olla vastaus viestiin tai linkki kampanjasivulle, jolloin saadaan kerrottua asiakkaalle pidempi tarina. Sähköpostissa pätee sama sääntö, mutta sen osalta on hyvä muistaa, että mailit tosiaan luetaan puhelimella. On siis syytä tehdä ostosta ja kampanjasivustosta puhelinystävällinen ja unohtaa Flash sekä muut vain tietokonetta tukevat tekniikat. Soitto nyt toimii sinällään aina, jos vain myyjä on kova. Soiton ongelmana on vain peiton saavuttaminen kustannustehokkaasti.
Lopuksi eräs esimerkki, joka tapahtui minulle noin vuosi sitten. Sain Amazonilta sähköpostin, jonka luin puhelimellani. Mailissa oli tarjous, jossa kaupattiin puhelimen suojakuorta neljällä punnalla. Klikkasin linkkiä ja kampanjasivu ilmoitti, että näyttää siltä, että käytän HTC One -puhelinta, kyseisen puhelinmallin kuori näyttää tältä ja klikkaamalla linkkiä voin sen ostaa. Klikkasin linkkiä ja kampanjasivu ilmoitti, että tilaus on vastaanotettu.
Olin rekisteröitynyt Amazoniin valmiiksi ja olin edellisenä päivänä käynyt katselemassa siellä kännykänkuoria. Kun klikkasin linkkiä, päätelaitetunnistus tunnisti puhelimeni mallin ja tarjosi oikeaa kuorta. Kun klikkasin ostolinkkiä, olin koko prosessin ajan kirjautuneena sisään sivuilla, koska sähköpostissa oli minulle personoitu linkki ja täten Amazon tiesi valmiiksi maksutietoni ja toimitusosoitteeni. Olin prosessista jokseenkin mielissäni.
Sitten vielä johtopäätösten aika. Koska suoramarkkinointi koetaan lähtökohtaisesti ärsyttäväksi, niin sen suunnitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Sen ei välttämättä tarvitse olla ärsyttävää, vaan kohdentamisella ja hyvällä käyttökokemuksella siitä saadaan erityisen mielekäs kokemus – ja se paras pulli!
04.12.2025
Tekoäly sosiaalisen median markkinoinnissa: Milloin ja miten sen käyttö pitäisi merkitä?
Tekoälystä on tullut markkinoijan oikea ja vasen käsi nopeammin kuin kukaan on osannut ennustaa. Se toimii usein huomaamattomasti taustalla ja auttaa optimoimaan sosiaalisen median kampanjoita. Mutta mitä tapahtuu, kun tekoäly ei ole enää vain apuväline, vaan näkyvä osa mainossisältöjä? Pitääkö tästä kertoa kuluttajille ja jos pitää, niin miten?
lue lisää27.11.2025
IAB Insider: Miten Tokmanni laajentaa retail median markkinoille ja haastaa perinteisen mediakentän?
Kauppa ei enää tee katetta pelkästään myymällä tuotteita vaan yhä useampi ketju alkaa kaupallistaa myös kaupan dataa, asiakaskohtaamisia ja myymäläympäristöjä. Jaksossa opit, millaisia mahdollisuuksia avoin retail media tarjoaa kaupan toimijoille ja miten brändit voivat tavoittaa kuluttajia hyödyntämällä kaupan ostosdataa. Jakson vieraina ovat retail-median konkari Janne Lehtinen Aller ReTALEsta ja Tokmannin kaupallinen johtaja Veli-Pekka “VeePee” Ääri.
lue lisää20.11.2025
IAB Insider: Retail median ajankohtaiset trendit
IAB:n tuoreessa podcast-jaksossa syvennytään retail median kuumimpiin ilmiöihin: ekosysteemien avautumiseen, commerce median kiihtyvään kasvuun, datan uusiin rooleihin sekä in-store-median nouseviin mahdollisuuksiin.
lue lisää19.11.2025
DEI digimarkkinoinnissa – missä Suomi menee?
Suomalaisissa markkinoinnin toimistoissa, julkaisijoilla ja palveluntarjoajilla monimuotoisuuden teemat huomioidaan vaihtelevasti – mutta parhaimmillaan hyvin monipuolisesti. Tämä käy ilmi IAB Finlandin vuonna 2025 toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin, miten DEI-teemat näkyvät digitaalista markkinointia ostavien, tuottavien ja sen parissa työskentelevien keskuudessa. Kysely toteutettiin anonyymisti IAB:n Vastuullisen digimainonnan työryhmän jäsenten keskuudessa, minkä vuoksi vastaajayritykset edustavat todennäköisesti jo lähtökohtaisesti vastuulliseen toimintaan sitoutuneita toimijoita.
lue lisää