
Ohjelmallisen kasvu jatkuu Suomessa
Estimaatin mukaan ohjelmallisen ostamisen määrä nousi 54,2 miljoonaan euroon.
IAB Finland on kartoittanut ohjelmallisen ostamisen määrää Suomessa jo vuodesta 2014. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon osalta kyselyä tarkennettiin, eivätkä tiedot ole suoraan vertailukelpoisia edellisten vuosien tuloksiin. Vuosi 2018 on nyt kuitenkin koottu ja IAB Finlandin estimaatin mukaan ohjelmallisen ostamisen määrä vuonna 2018 nousi 54,2 miljoonaan euroon ja sen osuus Kantar TNS:n julkaisijoilta keräämästä display-mainonnasta kasvoi 36 prosenttiin. Kasvua edellisvuoteen kertyi 26 %.
Tiedon toimittajina ovat olleet mainostilan ostajat, eli mediatoimistot ja mainostajat.
IAB Finlandin luvuissa ei ole mukana ns. self service -alustojen (Facebook, Google) kautta tehtyjä ostoja.
"Ohjelmallinen ostaminen on jo Suomessakin vakiintunut digimainonnan ostotavaksi, muiden tapojen joukossa. Ohjelmallinen helpottaa ja tehostaa ostamista. Tästä syystä kasvua on edelleen odotettavissa”, kommentoi IAB Finlandin toiminnanjohtaja Birgitta Takala.
Viidennes julkaisijoiden myymästä displaystä ohjelmallista
Myös Kantar TNS on kartoittanut ohjelmallisen määrää vuoden 2019 alusta lähtien. Kantarin tapa kerätä ohjelmallisen tiedot eroaa IAB Finlandin tiedonkeruusta, sillä tiedon toimittajina Kantar TNS:lle ovat suomalaiset julkaisijat. Sen keräämä ohjelmallisen määrä oli kumulatiivisesti vuoden 2019 tammi-huhtikuussa 29 % display-mainonnan kokonaisuudesta.
Kantar TNS:n raportoima osuus eroaa sekä kansainvälisistä vertailuluvuista että IAB Finlandin aiemmista estimaateista
IAB Finlandin ohjelmallisen työryhmän puheenjohtaja Maarit Toivonen avaa eroavia lukuja näin:
"Maailmalla ohjelmallisen ostamisen raportoidaan kattavan usein jo valtaosan display- ja videomainonnasta. Kansainvälisessä raportoinnissa näitä osuuksia nostavat usein jätit kuten Facebook ja Google.”
Suomalaisten julkaisijoiden vastaava luku 21 % kertoo kuitenkin siitä, että perinteinen tapa ostaa digimainontaa on edelleen suosittua. Tähän vaikuttaa esimerkiksi videomainonta, joka Suomessa vielä usein ostetaan perinteisesti.
”Kun vertaa Kantar TNS:n ja IAB Finlandin keräämiä lukuja, voidaan päätellä suomalaisten julkaisijoiden raportoivan vähemmän euroja kuin ostajien raportoima määrä. Tärkeää on ymmärtää, että kyselyt tehdään eri tahoille; IAB Finland ostajille ja Kantar TNS julkaisijoille. Tulokset kertovat mielenkiintoisesti siitä, kuinka ohjelmalliseen ostamiseen kuuluvat myös panostukset, jotka eivät ohjaudu julkaisijoille asti. Näitä ostojen tehostamiseen tähtääviä panostuksia voivat olla esimerkiksi teknologia- ja datakustannukset", Toivonen toteaa.
Lisätietoja antavat:
Birgitta Takala, toiminnanjohtaja, IAB Finland ry, 040 543 9165, birgitta.takala(at)iab.fi
Maarit Toivonen, Ohjelmallisen ostamisen työryhmän puheenjohtaja, 010 665 2056, maarit.toivonen(at)almamedia.fi
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää13.09.2023
Vaikuttajamarkkinoinnin pulssikysely: Vaikuttajamarkkinoinnin onnistumisen keskiössä arvopohjainen yhteistyö - vastuullisuus ja inhimillisyys korostuvat
Vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntäminen osana yrityksen tai organisaation muuta markkinointia ja viestintää on monipuolistunut ja käsiteltävät teemat ovat laajentuneet. Vaikuttajamarkkinointi nähdään nykyään myös merkittävänä vastuullisuusviestinnän keinona ja yritykset etsivät yhteistyökumppaniksi vaikuttajia, jotka jakavat samanlaiset arvot ja näkemykset.
lue lisää30.08.2023
IAB Finlandin datatyöryhmä kysyi alkuvuodesta markkinasta vuoden 2023 panostuskohteita
Kyselyllä halusimme selvittää, markkinointianalytiikan kontekstissa, mihin organisaatiot tulevat panostamaan vuonna 2023. Vastauksia tähän lyhyeen kyselyyn saatiin yhteensä 90 kappaletta, mainostajien edustaessa suurinta ryhmää (noin 41 %). Selvästi tärkeimmäksi panostuskohteeksi nousi vastauksissa ensimmäisen osapuolen data eli 1st party data.
lue lisää30.06.2023
Kun kaupan media kohtasi markkinan
Kaupan media on tullut Suomeen lumipalloefektin lailla maailmalla alkaneen trendin voimasta. Yhtäkkiä suomalaisten markkinointipäälliköiden sekä mediasuunnittelijoiden työpöydällä on tämä uusi, myös retail mediaksi kutsuttu kokonaisuus, joka monelle herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
lue lisää