
Natiivimainos ei keskeytä, se kulutetaan
Sisältö on kuningas. Kuka tahansa voi olla media. Unohda kampanjalähtöisyys, sisältömarkkinointi on palveleva toimintatapa. Kirjota Twitterin hakukenttään #sisältömarkkinointi ja saat tietää kaiken tämän. Avaa Pirkka-lehti ja näet käytännön esimerkin printtimediasta. Ajatus on vanha tuttu: markkinointia kiinnostavien ja hyödyllisten sisältöjen avulla.
Yllättävän moni on silti käsitteen edessä huuli pyöreänä. Varsinainen kysymysmerkki silmiin syttyy, kun käsitellään termiä natiivimainonta. Kiinnostusta kyllä on, kunhan ensin tietäisi, mistä oikeastaan on kyse.
Missä sitten kulkee natiivimainonnan ja muun sisältömarkkinoinnin raja? Siitä tuntuu olevan jokaisella eri mielipide. Yksi natiivimainonnan erityispiirre on kuitenkin tämä: sen kohtaa aina siellä, missä yleisö muita sisältöjä kuluttaessaan liikkuu.
Kaikki mainostajat eivät voi itse mediaksi muuttua, eikä tarvitsekaan. Oma sisällöntuotanto vaatii resursseja ja suunnitelmallisuutta, kanavaosaamista ja kykyä tavoittaa ja ohjata liikennettä. Kuningassisältökään ei sitouta ketään, jos se ei tavoita yleisöään. Natiivimainonta lähtökohtaisesti tavoittaa.
Natiivimainontaa on advertoriaali, kaupallinen kuva käyttäjäkuvien virrassa tai maksettu keskustelunaloitus keskustelupalstalla; se on muiden sisältöjen kanssa samanmuotoinen mainos. Se ei keskeytä väkisin vaan kilpailee muiden sisältöjen kanssa kiinnostavuudellaan, mikä on toisinaan raakaa: jos mainoksen sisältö ei ole kiinnostavaa, siihen ei koske kukaan. Mutta onnistuessaan natiivimainos saa aikaan. Siihen suhtaudutaan hyvänä sisältönä.
Koska natiivimainontaa kulutetaan samalla tavoin kuin mediasisältöjä muutenkin, sen toimivuutta pitäisi myös mitata suhteessa muuhun kulutettuun sisältöön. Eikä silloin puhuta vain näytöistä tai klikeistä, puhutaan ajasta, kävijäpoluista ja vaikkapa sitouttavuudesta.
Natiivimanonnan mittareita ei voi verrata display-mainonnan mittareihin, ne vaativat aina tulkintaa. Tavoitteiden asettamisen vaativuudesta kertoo sekin, että toisinaan tuloksia raportoidessaan saa vastata kysymykseen "Oliko tämä hyvä vai huono?".
Myös IAB:ssa keskustelu natiivimainonnan ohjeistamisesta ja mittaroinnin selkeyttämisestä on avattu. Onko sinulla sanottavaa? Tule mukaan natiivimainonnan työryhmään.
Anna Kurkela, Verkkopalvelupäällikkö, A-lehdet/ Digimedia SalesLab, IAB:n natiivimainonnan task forcen puheenjohtaja
Twitter: @annakur
29.03.2023
Mainonnan videoistuminen jatkui myös vuonna 2022
Digitaalisen videomainonnan kokonaismäärä Suomessa vuonna 2022 oli noin 159 miljoonaa euroa. Kokonaisuus rakentuu instream-, outstream-, some- ja inbanner -mainonnasta. Vuoteen 2021 verrattuna digivideomainonnan määrä kavoi 14%. Vastaavasti vuoden 2022 aikana koko digikakun volyymin kasvoi noin 10 % ja kaikkien mediainvestointien (digitaaliset ja ei-digitaaliset yhteensä) määrä 4 %.
lue lisää28.03.2023
IAB Europe -tutkimuskysely: Alle puolet yrityksistä seuraavat digimainonnan hiilijalanjälkeä
Internetin osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on eri arvioiden mukaan 2-4%, joka vastaa lentoliikenteen osuutta. Päästöjen on arvioitu tuplaantuvan 2025 mennessä. Digitaalisen mainonnan osuus koko infrastruktuurin hiilijalanjäljestä on erään vuonna 2018 tehdyn arvion mukaan noin 10%, luultavasti nykyään huomattavasti enemmän. Toisen arvion mukaan 70% median verkkosivun latautumiseen kuluvasta sähköstä voidaan liittää digimainontaan.
lue lisää21.03.2023
IAB Jäsenesittely: NØRR3 ja Anni Honkaniemi
Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa NØRR3 ja Anni Honkaniemi
lue lisää21.03.2023
MIXX Awards - Usein kysytyt kysymykset
Älä jätä hakemusta laittamatta. Tässä on useimmin kysytyt kysymykset koskien IAB MIXX Awards kilpailua. Jos kysymyksiä herää lisää, laitathan viestiä Miralle.
lue lisää