
Kampanjoista jatkuvaan markkinointiin
Jokin aika sitten Dinglen toimitusjohtaja Juho Jokinen viittasi IAB:n #Shown videohaastattelussa siihen, miten yrityksillä pitäisi olla kolmen kampanjan sijaan 200 erillistä markkinointilähtöä vuodessa. Jatkan tästä, eli miksi on tärkeää ymmärtää tämä nykyaikaisen markkinoinnin keskeisin asia.
Yksi tärkeimmistä syistä itse murrokseen on markkinointitarkoituksessa tuotettujen sisältöjen jakelukanavien valtaisa uudelleenjärjestely. Tähän on johtanut kuluttajien arjessa käyttämien teknologioiden kehittyminen, viestinnän digitalisoituminen sekä kansainvälisten sosiaalisten medioiden maailmanvalloitus.
Muutokset jakelukanavissa ovat muuttaneet myös sisältöjen muotoa, viestien kerronnan tapaa ja ennen kaikkea koko toimintatapaa, jolla sisältöjä jaellaan. Tämä on lähtöisin täysin ihmisten tavasta kuluttaa sisältöjä. Jatkuva yhteys verkkoon mobiililaitteilla mahdollistaa sisällön kulutuksen silloin kun se kuluttajalle parhaiten sopii. Sosiaalinen media puolestaan mahdollistaa kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen sisällön, sen tuottajan sekä kuluttajan välillä.
Koska olemme ihmisiä, lähes jatkuva vuorovaikutus on meille luonnollinen ja miellyttävä tapa toimia. Nykyään siitä on tullut mahdollisuuden sijaan edellytys myös yrityksille.
Minä ja me yrityksenä uskomme nykyaikaiseen markkinoinnin toimintatapaan, jonka olemme jakaneet kolmeen osaan: Luominen, jakaminen ja optimointi.
Elämme maailmassa, jossa yrityksille on muodostunut mahdollisuus reagoida reaaliajassa omaan toimintaansa. Tämä siksi, että saamme riittävän luotettavaa ja laadukasta dataa jatkuvasti omasta toiminnastamme eri muodoissa. Koska toimivassa markkinataloudessa pärjäävät ne, jotka ovat toiminnassaan kilpailukykyisiä, on tämän kaikkien saatavilla olevan mahdollisuuden oikeanlainen käyttö ensiarvoisen tärkeää.
Sellaisessa tilanteessa, jossa pohjalla ei ole mitään vanhaa asiaa jota parantaa, kaikki toiminta lähtee aina uuden luomisesta. (Keskitymme tässä kuitenkin yrityksen markkinointipanostukseen: oli se sitten kampanja tai yksittäinen pala sisältöä.)
Ensimmäisenä luodaan markkinointistrategia ja suunnitelma sen toimeenpanolle. Jalkautetaan markkinointistrategiaa kampanjoina – tai yksittäisinä sisältöinä. Tämän jälkeen tulee tunnistaa kanavat, joissa sisältömme voidaan mahdollisimman tehokkaasti jaella oikeille kohderyhmille. Tuttua juttua, eikö?
Suurin mullistus piileekin prosessin kolmannessa vaiheessa, optimoinnissa. Digitaalinen murros on tehnyt lähes kaikesta nopeammin, helpommin ja tehokkaammin mitattavaa. Kun mitatut tulokset on analysoitu, voimme lähes reaaliajassa muuttaa aiemmin luotua tapaa markkinoida vastaamaan paremmin kuluttajien mieltymyksiä tai vallitsevaa markkinatilannetta. Mitä luulet, kummalla tavalla sitten päästään lopulta parempaan lopputulokseen: kehittymällä kolme kertaa vuodessa vai 200 kertaa vuodessa?
Kuitenkaan se, että nykyisin toiminnan suuntaaminen jatkuvan tekemisen malliin mahdollistaa oikeiden asioiden tekemisen ja tasaisemman oppimiskäyrän, ei ole ainoa syy toimia näin. Informaation ollessa helposti saatavilla huomion saaminen on entistä vaikeampaa. Ja ainoastaan ostamalla hyvin kallista. Huomiota pitää myös ansaita.
Brändin rakennus on jatkuvaa, brändin uskottavuutta valavien osien takomista. Myyntiin tarvitaan verkossa jatkuvasti avoimia ja helposti löydettäviä tienviittoja, jotka ohjaavat kuluttajan haluamallemme ostopolulle. Markkinoija tarvitsee myös yrityksilleen, tuotteilleen ja brändeilleen seuraajia, keskustelijoita, jakajia ja puolestapuhujia.
Jotta näitä voidaan vaalia, tarvitsemme jatkuvan kontaktin heihin. Se kun ei onnistu silloin, kun toinen osapuoli keskustelee joka päivä ja toinen vain kolme kertaa vuodessa – ja silloinkin nämä kolme kertaa kuluvat siihen, että toinen osapuoli ei annan puheenvuoroa toiselle jolloin varsinaista keskustelua ei synny. Paha mieli jää sille osapuolelle, joka ei saanut asiaansa sanotuksi.
Tämän takia kolmen kampanjan sijaan tarvitaan 200 sisällön palaa. Jälkimmäinen näistä on vain firman saunaillassa hihasta vedetty luku. Minusta 2000 sisällön palaa kuulostaa jo paremmalta. Mutta miten ihmeessä tähän riittää aikaa, rahaa ja osaamista?
On helppo piiloutua resurssihaasteiden taakse, kun asia mitä oikeasti tarvitaan, on kulttuurin muutos.
Dinglen aiempi vierasbloggaus:
Sosiaalinen media kyykyttää
Kirjoittaja Jesse Ketonen toimii Dinglessä asiakaspäällikkönä. Hän on vuodesta 2011 auttanut useita tunnettuja yrityksiä tekemään tuloksellista markkinointia sosiaalisessa mediassa ja kehittämään toimintaansa myös muilla liiketoiminnan eri osa-alueilla. Hänet löytää löytää Twitteristä ja LinkedInistä.
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää13.09.2023
Vaikuttajamarkkinoinnin pulssikysely: Vaikuttajamarkkinoinnin onnistumisen keskiössä arvopohjainen yhteistyö - vastuullisuus ja inhimillisyys korostuvat
Vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntäminen osana yrityksen tai organisaation muuta markkinointia ja viestintää on monipuolistunut ja käsiteltävät teemat ovat laajentuneet. Vaikuttajamarkkinointi nähdään nykyään myös merkittävänä vastuullisuusviestinnän keinona ja yritykset etsivät yhteistyökumppaniksi vaikuttajia, jotka jakavat samanlaiset arvot ja näkemykset.
lue lisää30.08.2023
IAB Finlandin datatyöryhmä kysyi alkuvuodesta markkinasta vuoden 2023 panostuskohteita
Kyselyllä halusimme selvittää, markkinointianalytiikan kontekstissa, mihin organisaatiot tulevat panostamaan vuonna 2023. Vastauksia tähän lyhyeen kyselyyn saatiin yhteensä 90 kappaletta, mainostajien edustaessa suurinta ryhmää (noin 41 %). Selvästi tärkeimmäksi panostuskohteeksi nousi vastauksissa ensimmäisen osapuolen data eli 1st party data.
lue lisää30.06.2023
Kun kaupan media kohtasi markkinan
Kaupan media on tullut Suomeen lumipalloefektin lailla maailmalla alkaneen trendin voimasta. Yhtäkkiä suomalaisten markkinointipäälliköiden sekä mediasuunnittelijoiden työpöydällä on tämä uusi, myös retail mediaksi kutsuttu kokonaisuus, joka monelle herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
lue lisää