Icon
Työntekijälähettiläs luo arvoa itselleen Uutiset & blogi

Työntekijälähettiläs luo arvoa itselleen

09.06.2016 | Dingle Oy

Työntekijälähettilyys ei ole kauniita sanoja, vaan tekoja ja myymistä. Työntekijät myyvät työnantajansa arvolupausta asiakkaille, potentiaalisille työnhakijoille ja omille verkostoilleen. Työntekijälähettilyys on oivallinen työväline asiantuntijuuden välittämiseen ja mielipidejohtajuuden vahvistamiseen. Se inhimillistää brändiä ja tuo sitä lähemmäs asiakasta ja luo yrityskulttuurista asiakassuhteen näkyvän osan. Lähettilyyden ei tarvitse olla raskasta tai pitkälle etukäteen suunniteltua, sillä maailma muuttuu, tieto vanhenee ja trendit elävät usein vain hetken. Tärkeintä on mahdollistaa, tukea ja kannustaa työntekijöitä osallistumaan.

Milleniaalit työntekijälähettiläinä

Työntekijälähettilyys on uusi termi ja ilmiö. Olisi kiinnostavaa seurata, miten eri sukupolvet kokevat työnantajan edustamisen vapaa-ajalla. Esimerkiksi 80-luvun jälkeen syntyneitä milleniaaleja yhdistää individualismi, halu kehittyä ja kasvaa ammatillisesti sekä jakaa merkityksellisiä asioita. Yhä useammalle ei riitä ”teen vain töitä” -asenne, vaan työstä haetaan sisältöä elämään.

Myös työsuhteeseen sitoutuminen erottaa milleniaalit muista sukupolvista. Forbesin mukaan vuosina 1946–1964 syntyneet baby boomerit haluavat olla nykyisessä työpaikassaan keskimäärin 7 vuotta, vuosina 1965–1979 syntynyt X-sukupolvi puolestaan 5 vuotta ja milleniaalit vain kaksi vuotta.

Milleniaaleille avainasemassa ei ole omistaminen vaan jakaminen, mikä erottaa heidät aiemmista sukupolvista. Työntekijöitä ei kuitenkaan pidä aliarvioida, eikä jakamista yliarvioida, sillä merkityksellisen ja merkityksettömän jakamisen välillä on iso ero ja sisältö ratkaisee. Vaikka työntekijöitä palkitsisi sadalla pisteellä työntekijälähettilyysohjelmassa, he todennäköisesti jättävät jakamatta, jos sisältö ei herätä heissä kiinnostusta.

Pisteet ovat vain tunnustus, eivät perimmäinen motivaattori.

Jotkut reflektoivat itseään työn ja toiset vapaa-ajan kautta; yksi innostuu elokuvista, toinen urheilusta, kolmas taiteesta ja neljäs musiikista. Työntekijöiden henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet tulevat näkymään tulevaisuudessa yhä voimakkaammin työtekijälähettilyysohjelmissa. Jos esimerkiksi elokuvista pitävä työntekijä työskentelee ICT-alalla ja kyseisellä yrityksellä on työntekijälähettilyysohjelma, olisi kiinnostavaa lukea, miten teknologia uudistaa elokuvakokemusta. Työntekijälle tarjoutuu mahdollisuus julkaista juuri häntä kiinnostavaa sisältöä ja tuoda samalla työnantajaa esille. Työnantajan kanavat ja mainonta voivat onnistua buustaamaan kiinnostavista jutuista ilmiöitä, ja se jos mikä rakentaa parasta työnantajamielikuvaa. Blogikirjoituksillaan työntekijä saa arvokasta näkyvyyttä itselleen asiantuntijana, ja yritys vahvistaa työnantajabrändiään, mikä houkuttelee lahjakkuuksia taloon.

Ideaalitapauksessa työminän ja vapaa-ajan minän rajat hämärtyvät ja työntekijä tuntee, ajattelee ja kokee asioita kanavissa erottelematta niitä työ- tai vapaa-ajan kanaviksi.

Olemmeko kokonaisia persoonia?

Meltwater Digitalist Communication Forumissa Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri tarjosi pätevän vinkin arkeen, työelämään ja sosiaalisen median käyttöön: ole kokonainen persoona.

Jos työntekijälähettiläs jakaa yrityksen sisältöjä, kuten rekrytointi-ilmoituksia, pörssitiedotteita ja lanseerausvideoita muttei tuo persoonaansa ja kiinnostuksen kohteitaan esille, toteutuuko työntekijälähettilyyden ydintavoite?

Työntekijälähettiläs ei ole työpaikan sisältöjen jakaja tai markkinoinnin tehtävissä auttava kollega, jolle voidaan tuupata sisältöä, vaan henkilö, joka ylpeästi edustaa työpaikkaansa ja suosittelee sitä verkostoilleen jakamalla ja kertomalla hänelle tärkeistä asioista. Arvot yhdistävät työntekijää, työyhteisöä ja työntekijän verkostoja. Miksi sitten luoda itsestään virallinen kuva ammatillisissa kanavissa ja rennonletkeä vapaa-ajan kanavissa? Kuinka moni asiakas on jättänyt ostamatta, jos myyjä on julkaissut kuvia suojalkapallon mm-kisoista tai kirjoittanut blogikirjoituksen elokuvamainonnan trendeistä?

Tylsä tai huono sisältö ei muutu houkuttelevaksi lähettilyyden avulla, vaan sisällön tulisi olla niin hyvää, että sitä halutaan jakaa ilmankin lähettilyysohjelmaa. Vaikka ohjelma olisi kuinka hienosti suunniteltu, mutta työntekijät eivät ole täysillä mukana, pieleen menee!

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit kokevat helpommin lähestyttäväksi henkilön, joka käyttää ennakkoluulottomasti kanavia niin henkilökohtaisten kuin työasioidenkin viestimiseen ja tuo persoonansa rohkeasti esiin miettimättä itseään liikaa brändin tai organisaationsa kautta. Oikea teknologia auttaa, mutta sen ei tulisi olla tärkein motivaattori. Kaikki lähtee ihmisistä, heidän tarpeestaan ja kiinnostuksen kohteistaan.

Kirjoittaja Taru Laurila toimii Dinglen Myynti- ja markkinointipäällikkönä. Hänen intohimonsa ovat elokuvat, vahvat brändit ja markkinoinnin uudet ilmiöt. Tarun löytää Twitteristä nimellä @tarulaurila


Taru päätti tällä kirjoituksellaan työntekijälähettilyyteen liittyvän juttusarjan, jonka tuotti IAB:n työntekijälähettilyys-työryhmä. Mielenkiintoisia postauksia sarjaan kirjoittivat Tarun lisäksi Anni AarniMartti Sillanmäki sekä Noora Verronen.

Dinglen aikaisemmat IABlogikirjoitukset:

Tunnistatko asiakkaasi verkosta?
Kantaa ottava Brändi
Median tulevaisuus
Vain intohimolla markkinajohtajaksi
Markkinoijan seitsemän syntiä
Mitä on sosiaalinen myynti?
Jokainen yritys tarvitsee oman päätoimittajan
Yhteisömanagerin arki, osa 2: Asiakaspalvelun ytimessä
Sponsorointi hyvän sisällön moottorina
Kahdesta kampanjasta kahteensataan tarinaan
Johda joukkosi kohti digitaalisuutta ja avoimuutta
Oikeaan aikaan oikeassa paikassa: konteksti on uusi musta
Kampanjoista jatkuvaan markkinointiin
Video: Sosiaalinen media kyykyttää

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

31.08.2022

IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

14.06.2022

Suomessa 36 miljoonaa DOOH-euroa vuonna 2021

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

07.06.2022

Interact 2022 terveisinä mm. ympäristövastuu ja kuluttajan käyttäytymisen muutokset

IAB Europen lippulaivatapahtumassa julkaistiin Euroopan digimarkkinan luvut sekä käsiteltiin ajankohtaisia aiheita

lue lisää

27.04.2022

55 % mediamainonnasta digitaalista vuoden ensimmäisellä kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla oli 161,8 milj. euroa ja reilusti yli puolet (55 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Vuoden 2021 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna kaikki suurimmat digimainonnan momentit olivat yli 10 % kasvussa.

lue lisää