Icon
Sosiaalisen median trendit: Leimahtiko liekki somessa? Näillä keinoilla sammutat tulipalon Uutiset & blogi

Sosiaalisen median trendit: Leimahtiko liekki somessa? Näillä keinoilla sammutat tulipalon

30.11.2021 | Aleksandra Meyer (Valve), Minna Kylänpää (Valve) ja Mari Saari (A-lehdet)

Sosiaalinen media on luotu vuorovaikutteiseen viestintään. Tästä syystä on luonnollista, ettei kuluttajien palaute yritysten tai organisaatioiden sometileille koskaan ole pelkästään positiivista. Toisinaan kommentit saattavat leimahtaa liekistä tulipaloksi todella nopeasti, mikä asettaa brändeille paineen tarttua kommentteihin rivakasti. Jokaisella yrityksellä tulisikin olla palautteeseen vastaamiseen luotu prosessi: vastaamattomuus ei ole somessa varteenotettava vaihtoehto. Äkillisten negatiivisten palauteryöppyjen varalta luotu sosiaalisen median kriisiviestintäsuunnitelma onkin työkalu, jonka merkitystä viestinnän onnistumisen kannalta ei voi koskaan korostaa liikaa.

Omalla kriisiviestintäsuunnitelmallaan yritys turvaa selustansa tilanteissa, jossa tunteet kuumenevat tai ovat kuumenemassa, ja yleisö vaatii yrityksen vastinetta. Hyvästä some-kriisiviestintäsuunnitelmasta käy konkreettisesti ilmi, kuka yrityksen asiantuntijoista kommentoi sekä miten tilannetta ja vastinetta lähdetään viemään eteenpäin: Joudutaanko aiheesta viestimään jopa toimitusjohtaja- tai tiedotetasolla? Hyvin laadittu suunnitelma helpottaa kriisitilanteiden ennakointia, tunnistamista, niissä toimimista ja niistä oppimista.

Empatia, avoimuus ja rehellisyys ovat kriisiviestinnän perusta – myös somessa

Somen kriisitilanne voi aiheuttaa huolta ja harmia myös seuraajille. Siksi viestinnän onkin vastattava näihin negatiivisiin tunteisiin empatialla, avoimuudella ja rehellisyydellä. Yrityksen tai organisaation on tärkeä ymmärtää yleisönsä mielipahaa – monesti nöyrä anteeksipyyntö saa jo tilanteen rauhoittumaan. Lisäksi on tärkeää, että organisaation vastine löytyy samasta keskustelusta, josta kriisi on alkujaa käynnistynyt. Muistettava on myös, että oli tilanne mikä tahansa, somekommentteja ei kannata koskaan poistaa, sillä se saattaa lisätä kommentoijien raivoa tai houkutella jakamaan keskustelua muille alustoille. Tästä poikkeuksena ovat luonnollisesti kirosanat ja muut esimerkiksi henkilöön menevät epäasiallisuudet.

Somekriisi saattaa oman organisaation näkökulmasta tuntua epämukavalta, mutta negatiivinen palaute kannattaa nähdä myös mahdollisuutena: kun huolehditaan, että keskusteluihin vastataan nopeasti, brändin arvojen mukaisesti sekä empatialla, niiden kulku voi jopa parantaa yleisön mielikuvia yrityksestä.

Mikäli liekki leimahtaa somessa, tee näin

Maineenhallinta on pitkälti ennakointia – myös somessa. Joskus keskustelu voi kuitenkin äityä negatiiviseksi, vaikka kuinka ennakoisi. Alla olevilla ohjeilla sammutat roihun helpoiten:

1. Huolehdi vastuunjaosta

Laadi kriisiviestinnän suunnitelma tai huoneentaulu, josta käyvät selkeästi kriisitilanteessa viestivät henkilöt sekä kaikki tahot, joiden tulisi olla tilanteesta tietoisia esimerkiksi toimittajan yhteydenoton varalta.

2. Ole kuulolla ja ennakoi

Kun olet somessa, seuraa oman organisaatiosi kanavalla käytävän keskustelun lisäksi myös, mitä organisaatiosta tai sen ydinaiheista keskustellaan muualla somessa. Kun olet läsnä ja kuuntelet, osaat helpommin erottaa, mikä on normaalia ja mistä voi nousta kriisi. Mediaseurantatyökalu on oiva apu keskustelun seuraamiseen

3. Älä provosoidu, älä spekuloi

Kun tilanne kiristyy, hengitä – tästäkin selvitään – ja tee nopea analyysi tilanteesta. Mieti yksin tai yhdessä tiimin kanssa, mitä tehdään. Voit varoittaa esimiestäsi tai organisaatiosi kriisiyhteyshenkilöä ennakoivasti, kun epäilet, että jostain saattaa syntyä kriisi. Jos sellaista ei varoittelusta huolimatta synny, se on vain hyvä juttu.

4. Muista, että kommentit ovat mielipiteitä

Hyvä toimintatapa on jäädä hetkeksi seuraamaan, miten muut reagoivat jonkun mielipiteeseen. Joskus se vain ohitetaan kommenttina, joskus se kirvoittaa keskustelua. Mikäli kommentti herättää selkeitä kysymyksiä, mieti, olisiko hyvä julkaista vastaus kysymykseen tai oikaista tieto. Älä kuitenkaan osallistu juupas-eipäs-keskusteluihin, sillä niissä ei voi voittaa.

5. Kysymyksiin on hyvä vastata

Lähtökohtana on aina ystävällinen ja palvelualtis asenne. Se, että asia herättää kysymyksiä, tarkoittaa, että se koetaan mielenkiintoiseksi! Jos samaa asiaa kysytään monta kertaa, mieti, onko vastauksessasi ollut esimerkiksi liikaa ammattijargonia. Jos ei, odota hetki ja katso, ohjaisivatko muut seuraajat kyselijän aiemmin annetun vastauksen pariin.

6. Nopeus ja kärsivällisyys ovat valttia

Jos vastauksen saaminen kestää, kerro, että asiaa selvitellään. Ehkä voit jopa kertoa, mitä selvitellään ja miksi. Somessa keskustelu voi edetä hyvinkin nopeasti, ja seuraavana päivänä voi jo olla myöhäistä.

7. Jatkuva häirintä kuriin molemminpuolisella ymmärryksellä

Jatkuvaa häirintää voi tulla yhdeltä henkilöltä, ryhmältä tai jostain aiheesta. Usein ymmärrystä lisäämällä kasvatetaan myös suvaitsevaisuutta. Ymmärrystä lisätään olemalla avoin ja kertomalla asioista monipuolisesti – myös hankalammista aiheista. Muista, että viestejä seuraavat monenlaiset ihmiset, joilla on omia ajatuksia, ideoita, mielipiteitä tai innostuksen kohteita. Kommenttien tai henkilöiden poistaminen on radikaali toimenpide, johon ei tulisi ryhtyä kevyesti. Paras tapa on yrittää avata dialogi – myös somen ulkopuolella.

IAB Finlandin sosiaalisen median trendityöryhmä kirjoittaa vuoden 2021 aikana mainostajille suunnatun blogisarjan sosiaalisen median trendeistä.

Katso kaikki julkaistut osat täältä!

Tämän artikkelin kirjoittivat:

Aleksandra Meyer, Valve
Minna Kylänpää, Valve
Mari Saari, A-Lehdet

 

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
Mainonnan videoistuminen jatkui myös vuonna 2022

Digitaalisen videomainonnan kokonaismäärä Suomessa vuonna 2022 oli noin 159 miljoonaa euroa. Kokonaisuus rakentuu instream-, outstream-, some- ja inbanner -mainonnasta. Vuoteen 2021 verrattuna digivideomainonnan määrä kavoi 14%. Vastaavasti vuoden 2022 aikana koko digikakun volyymin kasvoi noin 10 % ja kaikkien mediainvestointien (digitaaliset ja ei-digitaaliset yhteensä) määrä 4 %.

lue lisää

29.03.2023

Mainonnan videoistuminen jatkui myös vuonna 2022

Digitaalisen videomainonnan kokonaismäärä Suomessa vuonna 2022 oli noin 159 miljoonaa euroa. Kokonaisuus rakentuu instream-, outstream-, some- ja inbanner -mainonnasta. Vuoteen 2021 verrattuna digivideomainonnan määrä kavoi 14%. Vastaavasti vuoden 2022 aikana koko digikakun volyymin kasvoi noin 10 % ja kaikkien mediainvestointien (digitaaliset ja ei-digitaaliset yhteensä) määrä 4 %.

lue lisää

28.03.2023

IAB Europe -tutkimuskysely: Alle puolet yrityksistä seuraavat digimainonnan hiilijalanjälkeä

Internetin osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on eri arvioiden mukaan 2-4%, joka vastaa lentoliikenteen osuutta. Päästöjen on arvioitu tuplaantuvan 2025 mennessä. Digitaalisen mainonnan osuus koko infrastruktuurin hiilijalanjäljestä on erään vuonna 2018 tehdyn arvion mukaan noin 10%, luultavasti nykyään huomattavasti enemmän. Toisen arvion mukaan 70% median verkkosivun latautumiseen kuluvasta sähköstä voidaan liittää digimainontaan.

lue lisää

21.03.2023

MIXX Awards - Usein kysytyt kysymykset

Älä jätä hakemusta laittamatta. Tässä on useimmin kysytyt kysymykset koskien IAB MIXX Awards kilpailua. Jos kysymyksiä herää lisää, laitathan viestiä Miralle.

lue lisää

06.03.2023

Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.

lue lisää