Icon
Parhain pulli mobiilista Uutiset & blogi

Parhain pulli mobiilista

06.08.2014 | Atte Kniivilä

Miten saadaan parhain pulli mobiilista? Tätähän me kaikki haluamme. Vastaus on tylsä: soita siihen puhelimeen…

Olin aikanaan mukana ASML:n tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin eri suoramarkkinointikeinojen pullia eli johonkin tapahtumaan, kuten ostoon tai ilmoittautumiseen, johtavaa toimintaa. Ensinnäkin suoramarkkinoinnilla saavutettiin parempi pulli kuin displayllä, mikä ei varmaan yllättänyt ketään. Suoramarkkinoinnissa on hyvin taktinen kulma, eli medioita mietittäessä on syytä ensiksi pureutua omaan tarpeeseen.

Toinen huomioitava asia on, että suoramarkkinoinnilla saavutetaan myös syvempi ärsytys. Postisuorakin oli mukana tutkimuksessa, vaikka se ei suoranaisesti puhelimeen liitykään. On kuitenkin hyvä väillä muistella myös näitä ”perinteisiä” tapoja.

Kyselyn tulokset eivät näytä enää olevan julkisena, joten referoin tuloksia näin ulkomuistista:

Kuluttajilta kysyttiin eri keinojen (posti, soitto, SMS, sähköposti) ärsyttävyyttä. Järjestys oli tämä:
1. soitto
2. SMS
3. posti
4. sähköposti

Kun taas vertailtiin keinojen toimivuutta pullin perusteella, niin järjestys oli taasen tämä:
1. soitto
2. SMS
3. sähköposti
4. posti

Tulos ei varmaankaan hirveästi yllätä. Toisaalta on kuitenkin mielenkiintoista, että ärsyttävin on toimivin. Hyvä puhelinmyyjä saa jopa 40 prosentin pullin tuotteesta riippuen, kun taas osoitteellisella postisuoralla on vaikea päästä yli yhden prosentin pulleihin. Osoitteetonta suoraa ei tässä tutkittu.

Sitten jos taas vertaillaan eri keinojen kustannuksia, niin valistunut arvioni on seuraava:

1. sähköposti 0,01–0,40 €/kpl (riippuen kannasta)
2. SMS 0,10–0,40 €/kpl (riippuen kannasta)
3. soitto 0,50–2,00 € /kpl
4. posti 1,00–2,00 €/kpl

Tehdäänpä tästä vertailu ja annetaan pisteitä näiden kolmen listan mukaan. Eli 1. sijasta saa 4 pistettä ja 4. sijasta 1 pisteen. Ärsyttävyydessä pisteytys on käänteinen. Järjestys tulee olemaan tämä:

1. sähköposti 10 p.
2. SMS 8 p.
3. soitto 7 p.
4. posti 3 p.

Mietitäänpä vielä eri keinoja hieman syvemmin. Kuten alussa totesin, suoramarkkinointi ei tietenkään tee aina autuaaksi, eikä se sovi kaikkeen, Kun kuitenkin vertaillaan näitä keinoja keskenään, niin kaikilla voidaan saavuttaa sama lopputulos.

Ostaminen saadaan tehtyä helpoksi sähköpostissa, puhelimessa ja tekstiviestissä. SMS:ssä osto voi olla vastaus viestiin tai linkki kampanjasivulle, jolloin saadaan kerrottua asiakkaalle pidempi tarina. Sähköpostissa pätee sama sääntö, mutta sen osalta on hyvä muistaa, että mailit tosiaan luetaan puhelimella. On siis syytä tehdä ostosta ja kampanjasivustosta puhelinystävällinen ja unohtaa Flash sekä muut vain tietokonetta tukevat tekniikat. Soitto nyt toimii sinällään aina, jos vain myyjä on kova. Soiton ongelmana on vain peiton saavuttaminen kustannustehokkaasti.

Lopuksi eräs esimerkki, joka tapahtui minulle noin vuosi sitten. Sain Amazonilta sähköpostin, jonka luin puhelimellani. Mailissa oli tarjous, jossa kaupattiin puhelimen suojakuorta neljällä punnalla. Klikkasin linkkiä ja kampanjasivu ilmoitti, että näyttää siltä, että käytän HTC One -puhelinta, kyseisen puhelinmallin kuori näyttää tältä ja klikkaamalla linkkiä voin sen ostaa. Klikkasin linkkiä ja kampanjasivu ilmoitti, että tilaus on vastaanotettu.

Olin rekisteröitynyt Amazoniin valmiiksi ja olin edellisenä päivänä käynyt katselemassa siellä kännykänkuoria. Kun klikkasin linkkiä, päätelaitetunnistus tunnisti puhelimeni mallin ja tarjosi oikeaa kuorta. Kun klikkasin ostolinkkiä, olin koko prosessin ajan kirjautuneena sisään sivuilla, koska sähköpostissa oli minulle personoitu linkki ja täten Amazon tiesi valmiiksi maksutietoni ja toimitusosoitteeni. Olin prosessista jokseenkin mielissäni.

Sitten vielä johtopäätösten aika. Koska suoramarkkinointi koetaan lähtökohtaisesti ärsyttäväksi, niin sen suunnitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Sen ei välttämättä tarvitse olla ärsyttävää, vaan kohdentamisella ja hyvällä käyttökokemuksella siitä saadaan erityisen mielekäs kokemus – ja se paras pulli!

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

31.08.2022

IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

14.06.2022

Suomessa 36 miljoonaa DOOH-euroa vuonna 2021

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

07.06.2022

Interact 2022 terveisinä mm. ympäristövastuu ja kuluttajan käyttäytymisen muutokset

IAB Europen lippulaivatapahtumassa julkaistiin Euroopan digimarkkinan luvut sekä käsiteltiin ajankohtaisia aiheita

lue lisää

27.04.2022

55 % mediamainonnasta digitaalista vuoden ensimmäisellä kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla oli 161,8 milj. euroa ja reilusti yli puolet (55 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Vuoden 2021 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna kaikki suurimmat digimainonnan momentit olivat yli 10 % kasvussa.

lue lisää