Icon
Natiivimainonta: Case Kevätmessut 2014 Uutiset & blogi

Natiivimainonta: Case Kevätmessut 2014

14.05.2014 | Tuomas Avonius

Lähtökohta

Kevät on mullan tonkimisen aikaa. Ihmiset valmistautuvat lähestyvään kesään etsimällä verkosta tietoa kesäpaikan tai kodin pihan ehostamiseen liittyvistä asioista.

Suomen Messut järjestävät vuosittain Helsingissä suuren Kevätmessut-tapahtuman. Paikalla on sosiaalinen taimitori, ja yritykset tuovat kevätuutuuksiaan sekä palvelujaan kuluttajien ulottuville näyttävästi. Tästä lähti idea natiivimainonnan hyödyntämisestä!

Lähtökohta oli mielenkiintoinen: kuinka toteuttaa fiksusti ja tyylikkäästi verkkoon konsepti, joka on altis jakamiselle sosiaalisessa mediassa? Miten varmistaa, että artikkelisisältö tavoittaa kohderyhmän tehokkaasti mutta myös herättää jakamisvietin? Sisällöntuotanto ja toteutustavan pohdinta jätettiin brieffin jälkeen IL-Median I Lab -yksikölle.

Ennen kuin syvennymme toteutukseen ja tuloksiin, tarkastellaan millaiset tekijät saavat ihmiset kerryttämään sosiaalista pääomaa verkossa.

Mikä saa ihmiset jakamaan sisältöä sosiaalisessa mediassa?

Alan edelläkävijä buzzfeed.com on jakanut syyt jakamiselle kolmeen selkeään kategoriaan:

1. Ihmisen identiteettiin liittyvä sisältö
Tästä hyvä esimerkki on vasenkätisyys, esimerkiksi ”Miksi vasenkätisten elämä on hankalampaa?” Muita hyviä esimerkkejä ovat asuinpaikka tai harrastus.

2. Emootioon vetoava sisältö
Esimerkiksi koskettavat tapahtumat, eläinaiheiset jutut tai suuret saavutukset.

3. Informaatioon perustuva sisältö
Tähän kategoriaan kuuluvat ruokavinkit, reseptit tai vaaralliset tilanteet.

Mitä Suomessa jaetaan tällä hetkellä?

Äitienpäivän alla Iltalehti.fi listasi juhlapäivän kunniaksi 10 syytä miksi äidit ovat parhaita. Artikkelin julkaisuajankohta oli luonteva: äitienpäivä on suurimmalle osalle Suomalaisia tärkeä tapahtuma. Maanantaina 12.5. eli noin vuorokausi julkaisusta artikkelia oli suositeltu Facebookissa noin 10 000 kertaa. Ilmiöt syntyvät nopeasti ja niille on sosiaalinen tilaus.

Kevätmessujen natiivikampanja

Suomen Messut ja I Lab päättivät yhdessä lähestyä kokonaisuutta testin kautta. Testin nimeksi tuli ”Oletko todellinen viherpeukalo vai kuolevatko kasvit käsiisi?” Mielenkiintoisessa sekä aavistuksen haasteellisessa testissä pärjätäkseen piti todellakin olla viherpeukalo.

Artikkeli julkaisupäiväksi sekä ajankohdaksi valittiin perjantai 28.3.2014. Olemme havainneet, että kyseinen ajankohta on paras, koska silloin sisällöt saavat lumipalloefektin sosiaalisessa mediassa aikaiseksi keskimääräistä paremmin. Nämä ovat pieniä mutta olennaisia yksityiskohtia suunnittelussa.

Artikkelisivu



Testisivu



Tulokset: sisältö

Ajalla 28.3.–9.4. eli noin kahden viikon aikana artikkeli luettiin 24 565 kertaa. Sisältö tavoitti huomattavalla todennäköisyydellä valtavasta uutisvirrasta todelliset viherpeukalot eli oikean kohderyhmän. Applikaation kautta lukukertoja oli yli 1344. Huimia lukuja hyvin lyhyessä ajassa!

Tulokset: jakaminen

Testi jaettiin Facebookissa 5 939 kertaa ja sivulla vietetty aika oli keskimäärin 2 minuuttia 46 sekuntia. Tuosta jokainen voi laskea, kuinka monelle kaveriseinälle testi päätyi, kun arviolta suomalaisilla on keskimäärin 100 ystävää. Toki tässä on valtavasti päällekkäisyyttä, mutta kokonaisuutena Kevätmessujen kampanjaa voidaan pitää erinomaisen hyvin onnistuneena. Sivulla vietetty aika oli korkea. Kun tätä vertaa perinteisin tavoin toteutettuun mainontaan, mainonnan engagement oli kuluttajille kymmeniä kertoja korkeampi.


Summa summarum

Huolellisella suunnittelulla ja oikealla sisällöllä voimme saada helposti aikaan ”lumipalloefektin”. Kuluttajat kyllä löytävät heille relevantin sisällön, ja mikäli toteutustapa on oikea, kampanja lähtee varmasti lentoon!

 

Aiemmin sisältömarkkinointi-postaussarjassa ilmestynyt:
Sisältömarkkinointi osa 1: Natiivimainonta
Sisältömarkkinointi osa 2: Ars gratia artis, sanoo sisältömarkkinointi
Sisältömarkkinointi osa 3: Olipa kerran tarina, joka oli tärkeämpi kuin sisältö
Sisältömarkkinointi osa 4: Startups: How to build a content strategy from scratch

IABlogin Facebook kommentit

Uutiset
IAB Finland – Uusi hallitus ja painopisteet vuodelle 2022

IAB Finlandin syyskokouksessa 25.11.2021 esiteltiin ensi vuoden painopisteet ja valittiin uusi hallitus. Vuonna 2022 IAB Finland painottaa toiminnassaan digitaalista liiketoimintaa, osaamista ja ymmärrystä sekä kohdentamista ja mittaamista. IAB Finlandin Industry Partner -jäseninä hallitukseen valittiin vuosiksi 2022 - 2023 Adform Software Finland, Alma Media, Sanoma ja SOK Media. Hallitukseen valittiin myös Dagmar ja TietoEVRY.

lue lisää

26.11.2021

IAB Finland – Uusi hallitus ja painopisteet vuodelle 2022

IAB Finlandin syyskokouksessa 25.11.2021 esiteltiin ensi vuoden painopisteet ja valittiin uusi hallitus. Vuonna 2022 IAB Finland painottaa toiminnassaan digitaalista liiketoimintaa, osaamista ja ymmärrystä sekä kohdentamista ja mittaamista. IAB Finlandin Industry Partner -jäseninä hallitukseen valittiin vuosiksi 2022 - 2023 Adform Software Finland, Alma Media, Sanoma ja SOK Media. Hallitukseen valittiin myös Dagmar ja TietoEVRY.

lue lisää

29.10.2021

Kohdennettu mainonta avoimen internetin mahdollistajana

Datakohdennettu mainonta huolestuttaa samalla kuluttajia ja lainsäätäjiä, mutta tuo myös merkittäviä etuja julkaisijoille mahdollistaen mediatilan kaupallistamisen eri kohderyhmien avulla. Liioittelematta voi todeta kohdennetun mainonnan rahoittavan avoimen internetin.

lue lisää

22.09.2021

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.

lue lisää

26.08.2021

Traficomin uusi evästeohjeistus on asettamassa haasteita digimarkkinalle

Uusi linjaus on suuri muutos aiempaan kansalliseen tulkintaan. IAB Finland antoi lausuntonsa evästesuositusluonnoksesta, koska se näyttää haastavan evästesuostumuksen pyytämiseen liittyviä vakiintuneita standardeja.

lue lisää