Natiivimainonta: Case Kevätmessut 2014

Lähtökohta

Kevät on mullan tonkimisen aikaa. Ihmiset valmistautuvat lähestyvään kesään etsimällä verkosta tietoa kesäpaikan tai kodin pihan ehostamiseen liittyvistä asioista.

Suomen Messut järjestävät vuosittain Helsingissä suuren Kevätmessut-tapahtuman. Paikalla on sosiaalinen taimitori, ja yritykset tuovat kevätuutuuksiaan sekä palvelujaan kuluttajien ulottuville näyttävästi. Tästä lähti idea natiivimainonnan hyödyntämisestä!

Lähtökohta oli mielenkiintoinen: kuinka toteuttaa fiksusti ja tyylikkäästi verkkoon konsepti, joka on altis jakamiselle sosiaalisessa mediassa? Miten varmistaa, että artikkelisisältö tavoittaa kohderyhmän tehokkaasti mutta myös herättää jakamisvietin? Sisällöntuotanto ja toteutustavan pohdinta jätettiin brieffin jälkeen IL-Median I Lab -yksikölle.

Ennen kuin syvennymme toteutukseen ja tuloksiin, tarkastellaan millaiset tekijät saavat ihmiset kerryttämään sosiaalista pääomaa verkossa.

Mikä saa ihmiset jakamaan sisältöä sosiaalisessa mediassa?

Alan edelläkävijä buzzfeed.com on jakanut syyt jakamiselle kolmeen selkeään kategoriaan:

1. Ihmisen identiteettiin liittyvä sisältö
Tästä hyvä esimerkki on vasenkätisyys, esimerkiksi ”Miksi vasenkätisten elämä on hankalampaa?” Muita hyviä esimerkkejä ovat asuinpaikka tai harrastus.

2. Emootioon vetoava sisältö
Esimerkiksi koskettavat tapahtumat, eläinaiheiset jutut tai suuret saavutukset.

3. Informaatioon perustuva sisältö
Tähän kategoriaan kuuluvat ruokavinkit, reseptit tai vaaralliset tilanteet.

Mitä Suomessa jaetaan tällä hetkellä?

Äitienpäivän alla Iltalehti.fi listasi juhlapäivän kunniaksi 10 syytä miksi äidit ovat parhaita. Artikkelin julkaisuajankohta oli luonteva: äitienpäivä on suurimmalle osalle Suomalaisia tärkeä tapahtuma. Maanantaina 12.5. eli noin vuorokausi julkaisusta artikkelia oli suositeltu Facebookissa noin 10 000 kertaa. Ilmiöt syntyvät nopeasti ja niille on sosiaalinen tilaus.

Kevätmessujen natiivikampanja

Suomen Messut ja I Lab päättivät yhdessä lähestyä kokonaisuutta testin kautta. Testin nimeksi tuli ”Oletko todellinen viherpeukalo vai kuolevatko kasvit käsiisi?” Mielenkiintoisessa sekä aavistuksen haasteellisessa testissä pärjätäkseen piti todellakin olla viherpeukalo.

Artikkeli julkaisupäiväksi sekä ajankohdaksi valittiin perjantai 28.3.2014. Olemme havainneet, että kyseinen ajankohta on paras, koska silloin sisällöt saavat lumipalloefektin sosiaalisessa mediassa aikaiseksi keskimääräistä paremmin. Nämä ovat pieniä mutta olennaisia yksityiskohtia suunnittelussa.

Artikkelisivu

Testisivu

Tulokset: sisältö

Ajalla 28.3.–9.4. eli noin kahden viikon aikana artikkeli luettiin 24 565 kertaa. Sisältö tavoitti huomattavalla todennäköisyydellä valtavasta uutisvirrasta todelliset viherpeukalot eli oikean kohderyhmän. Applikaation kautta lukukertoja oli yli 1344. Huimia lukuja hyvin lyhyessä ajassa!

Tulokset: jakaminen

Testi jaettiin Facebookissa 5 939 kertaa ja sivulla vietetty aika oli keskimäärin 2 minuuttia 46 sekuntia. Tuosta jokainen voi laskea, kuinka monelle kaveriseinälle testi päätyi, kun arviolta suomalaisilla on keskimäärin 100 ystävää. Toki tässä on valtavasti päällekkäisyyttä, mutta kokonaisuutena Kevätmessujen kampanjaa voidaan pitää erinomaisen hyvin onnistuneena. Sivulla vietetty aika oli korkea. Kun tätä vertaa perinteisin tavoin toteutettuun mainontaan, mainonnan engagement oli kuluttajille kymmeniä kertoja korkeampi.

Summa summarum

Huolellisella suunnittelulla ja oikealla sisällöllä voimme saada helposti aikaan ”lumipalloefektin”. Kuluttajat kyllä löytävät heille relevantin sisällön, ja mikäli toteutustapa on oikea, kampanja lähtee varmasti lentoon!

Aiemmin sisältömarkkinointi-postaussarjassa ilmestynyt:
Sisältömarkkinointi osa 1: Natiivimainonta
Sisältömarkkinointi osa 2: Ars gratia artis, sanoo sisältömarkkinointi
Sisältömarkkinointi osa 3: Olipa kerran tarina, joka oli tärkeämpi kuin sisältö
Sisältömarkkinointi osa 4: Startups: How to build a content strategy from scratch