
Verkkoympäristö – mainostajan vapaa temmellyskenttä?
Luksushotellin estotonta kehumista Helsingin Sanomien blogipostauksessa, ilokaasua päihdekäyttöön ja kansamurhabaretteja verkkokaupasta. Näin meille markkinoidaan verkossa. Mainitut menettelyt saivat kuitenkin moitteet julkisen sanan neuvostolta ja mainonnan eettiseltä neuvostolta. Eikö verkkoympäristö olekaan mainostajan vapaa temmellyskenttä?
Kuluttajan kaapuun pukeutuminen ei kannata
Mainos on oltava tunnistettavissa mainokseksi myös verkossa. Tämä on yksinkertaisin ja samalla selkein ohjenuora verkossa markkinoivalle.
Kuluttajan kaapuun pukeutuminen ei kannata, sillä silloin markkinointi ei ole tunnistettavaa. Matkapuhelimeen ladattavaa palvelua mainostavan yrityksen markkinointiviestit oli muotoiltu siten, että ne näyttivät yksityishenkilön lähettämiltä viesteiltä. Viesteissä ylistettiin mainostajan tuotetta. Mainostaja sai huomautuksen mainonnan eettiseltä neuvostolta. (MEN 14/2004)
Facebookissa yritysten viestintä voi olla markkinointia tai ei-kaupallista viestintää. Rajanveto näiden välillä saattaa olla aika ajoin hankala. Esimerkiksi lääkealaa koskevassa tapauksessa yritys katsoi, ettei sen kuukautisiin liittyvä Facebook-kampanja ollut markkinointia vaan terveystiedotusta. Mainonnan eettinen neuvosto puolestaan katsoi, että tarkoituksena oli edistää yrityksen tuotteiden kysyntää ja kulutusta vaikuttamalla kuluttajien käyttäytymiseen, toimintaan ja päätöksiin. Vaikka neuvosto katsoi kampanjan markkinoinniksi, ei sivustoa tässä tapauksessa kuitenkaan arvioitu hyvän tavan vastaiseksi. (MEN 6/2014)
Pikavinkit bloggaajille
Bloggaamisen ammatimaistuminen herättää joskus myös kysymyksiä markkinoinnin ja journalismin rajanvedosta. Helsingin Sanomat julkaisi viime syksynä verkkosivuillaan ”Sami Sykön tyylillä” -blogipostauksen. Siinä esiteltiin luksushotellia Mauritiuksella ja hotellin markkinointitilaisuutta Helsingissä. Bloggaaja kehui hotellia estoitta ja mainosmaisesti. Tekstistä puuttui kriittinen näkökulma tai vertailu muihin mahdollisiin kohteisiin.
Julkisen sanan neuvoston antoi blogipostauksesta langettavan päätöksen, sillä siinä hämärtyi markkinoinnin ja journalismin raja. Neuvosto muistutti, ettei bloggaus vapauta tiedotusvälineitä noudattamasta Journalistin ohjeita. (JSN 5623/SL/14)
Bloggaajien muistinvirkistykseksi: Markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea kaupallista viestintää, jolla pyritään tuotteen myynnin edistämiseen. Se, joka markkinoi, on myös vastuussa menettelystään. Näin ollen myös bloggaajan on huolehdittava siitä, että markkinointi on tunnistettavaa. Hän voi esimerkiksi kertoa bloginsa etusivulla, että toimii yhteistyössä X-yrityksen kanssa.
Facebook-kaverin maineen tahraaminen tuomittiin
Viidakon tähtöset -ohjelmaa mainostettiin Facebookissa erikoisella tavalla. Facebook-käyttäjät olivat voineet liittää Facebook-kaverinsa nimen ja kuvan mainostettavan ohjelman kampanjasivustolle pilauutisen yhteyteen.
Uutisen otsikkona oli ”Henna Kalinainen raskaana! Isä vihdoinkin tiedossa. Katso video!” Isäksi kerrottiin pilauutisen tekijän Facebook-kaveri. Facebookissa olevista henkilöistä oli siten voitu heidän tietämättään julkaista ”uutinen”, joka oli paikkansa pitämätön. Sub.fi-verkkosivulla pilauutinen näytti aidolta uutiselta.
Mainonnan eettinen neuvosto antoi mainostajalle huomautuksen. Neuvosto korosti, ettei verkkomarkkinoinnissakaan tule käyttää henkilön kuvaa tai nimeä ilman hänen nimenomaista suostumustaan. Hyväksymällä Facebookin sopimusehdot henkilön ei vielä voida katsoa antaneen suostumustaan tällaiseen menettelyyn. Asian arvioinnin kannalta merkitystä ei ollut sillä, että yksityishenkilöt olivat levittäneet uutisia ja videoita. Mainostaja on vastuussa markkinoinnistaan tällaisessakin tilanteessa.
Mainostajan menettelyä arvioitaessa otettiin lisäksi huomioon, että Facebook-palvelun käyttämisen ikäraja on 13 vuotta. Näin ollen myös lapset ja nuoret olivat voineet tehdä toisistaan paikkansa pitämättömiä videoita ja uutisia. (MEN 19/2012)
Lisää mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta: www.mainonnaneettinenneuvosto.fi.
Paula Paloranta on Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden asiantuntija. Hän on Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan ja mainonnan eettisen neuvoston pitkäaikainen pääsihteeri. Lisäksi hän on Lääkemarkkinoinnin valvontakunnan varapuheenjohtaja ja markkinaoikeuden asiantuntijajäsen. Hän on myös kirjoittanut kirjan Markkinoinnin etiikka käytännössä (Talentum Media Oy, 2014).
14.02.2025
Digitaalinen ulkomainonta jatkoi vahvaa kasvuaan 2024 – markkinaestimaatti nousi 61 miljoonaan euroon
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan koko Suomessa kasvoi vuonna 2024 noin 61 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna, jolloin markkina oli 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 markkinakasvu osoittaa, että DOOH on yksi vauhdikkaammin kasvavista mainonnan muodoista Suomessa.
lue lisää14.02.2025
Suomessa noin 15 miljoonaa natiivimainoseuroa vuonna 2024
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on julkaissut arvion natiivimainonnan määrästä Suomessa. Vuoden 2024 estimaatti on 14,6 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2023 verratuna noin 7 %.
lue lisää14.02.2025
Digitaalisen audiomainonnan kasvu jatkui Suomessa myös vuonna 2024
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudiomainonnan markkina vuonna 2024 oli 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 markkina-arvio oli 9,3 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 2022 7,1 miljoonaa euroa.
lue lisää11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää