
Verkkoympäristö – mainostajan vapaa temmellyskenttä?
Luksushotellin estotonta kehumista Helsingin Sanomien blogipostauksessa, ilokaasua päihdekäyttöön ja kansamurhabaretteja verkkokaupasta. Näin meille markkinoidaan verkossa. Mainitut menettelyt saivat kuitenkin moitteet julkisen sanan neuvostolta ja mainonnan eettiseltä neuvostolta. Eikö verkkoympäristö olekaan mainostajan vapaa temmellyskenttä?
Kuluttajan kaapuun pukeutuminen ei kannata
Mainos on oltava tunnistettavissa mainokseksi myös verkossa. Tämä on yksinkertaisin ja samalla selkein ohjenuora verkossa markkinoivalle.
Kuluttajan kaapuun pukeutuminen ei kannata, sillä silloin markkinointi ei ole tunnistettavaa. Matkapuhelimeen ladattavaa palvelua mainostavan yrityksen markkinointiviestit oli muotoiltu siten, että ne näyttivät yksityishenkilön lähettämiltä viesteiltä. Viesteissä ylistettiin mainostajan tuotetta. Mainostaja sai huomautuksen mainonnan eettiseltä neuvostolta. (MEN 14/2004)
Facebookissa yritysten viestintä voi olla markkinointia tai ei-kaupallista viestintää. Rajanveto näiden välillä saattaa olla aika ajoin hankala. Esimerkiksi lääkealaa koskevassa tapauksessa yritys katsoi, ettei sen kuukautisiin liittyvä Facebook-kampanja ollut markkinointia vaan terveystiedotusta. Mainonnan eettinen neuvosto puolestaan katsoi, että tarkoituksena oli edistää yrityksen tuotteiden kysyntää ja kulutusta vaikuttamalla kuluttajien käyttäytymiseen, toimintaan ja päätöksiin. Vaikka neuvosto katsoi kampanjan markkinoinniksi, ei sivustoa tässä tapauksessa kuitenkaan arvioitu hyvän tavan vastaiseksi. (MEN 6/2014)
Pikavinkit bloggaajille
Bloggaamisen ammatimaistuminen herättää joskus myös kysymyksiä markkinoinnin ja journalismin rajanvedosta. Helsingin Sanomat julkaisi viime syksynä verkkosivuillaan ”Sami Sykön tyylillä” -blogipostauksen. Siinä esiteltiin luksushotellia Mauritiuksella ja hotellin markkinointitilaisuutta Helsingissä. Bloggaaja kehui hotellia estoitta ja mainosmaisesti. Tekstistä puuttui kriittinen näkökulma tai vertailu muihin mahdollisiin kohteisiin.
Julkisen sanan neuvoston antoi blogipostauksesta langettavan päätöksen, sillä siinä hämärtyi markkinoinnin ja journalismin raja. Neuvosto muistutti, ettei bloggaus vapauta tiedotusvälineitä noudattamasta Journalistin ohjeita. (JSN 5623/SL/14)
Bloggaajien muistinvirkistykseksi: Markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea kaupallista viestintää, jolla pyritään tuotteen myynnin edistämiseen. Se, joka markkinoi, on myös vastuussa menettelystään. Näin ollen myös bloggaajan on huolehdittava siitä, että markkinointi on tunnistettavaa. Hän voi esimerkiksi kertoa bloginsa etusivulla, että toimii yhteistyössä X-yrityksen kanssa.
Facebook-kaverin maineen tahraaminen tuomittiin
Viidakon tähtöset -ohjelmaa mainostettiin Facebookissa erikoisella tavalla. Facebook-käyttäjät olivat voineet liittää Facebook-kaverinsa nimen ja kuvan mainostettavan ohjelman kampanjasivustolle pilauutisen yhteyteen.
Uutisen otsikkona oli ”Henna Kalinainen raskaana! Isä vihdoinkin tiedossa. Katso video!” Isäksi kerrottiin pilauutisen tekijän Facebook-kaveri. Facebookissa olevista henkilöistä oli siten voitu heidän tietämättään julkaista ”uutinen”, joka oli paikkansa pitämätön. Sub.fi-verkkosivulla pilauutinen näytti aidolta uutiselta.
Mainonnan eettinen neuvosto antoi mainostajalle huomautuksen. Neuvosto korosti, ettei verkkomarkkinoinnissakaan tule käyttää henkilön kuvaa tai nimeä ilman hänen nimenomaista suostumustaan. Hyväksymällä Facebookin sopimusehdot henkilön ei vielä voida katsoa antaneen suostumustaan tällaiseen menettelyyn. Asian arvioinnin kannalta merkitystä ei ollut sillä, että yksityishenkilöt olivat levittäneet uutisia ja videoita. Mainostaja on vastuussa markkinoinnistaan tällaisessakin tilanteessa.
Mainostajan menettelyä arvioitaessa otettiin lisäksi huomioon, että Facebook-palvelun käyttämisen ikäraja on 13 vuotta. Näin ollen myös lapset ja nuoret olivat voineet tehdä toisistaan paikkansa pitämättömiä videoita ja uutisia. (MEN 19/2012)
Lisää mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta: www.mainonnaneettinenneuvosto.fi.
Paula Paloranta on Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden asiantuntija. Hän on Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan ja mainonnan eettisen neuvoston pitkäaikainen pääsihteeri. Lisäksi hän on Lääkemarkkinoinnin valvontakunnan varapuheenjohtaja ja markkinaoikeuden asiantuntijajäsen. Hän on myös kirjoittanut kirjan Markkinoinnin etiikka käytännössä (Talentum Media Oy, 2014).
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää