
Trollaus – sisältömarkkinoinnin uhka vai mahdollisuus?
Verkossa iän aikaa lymyillyt trollaus on noussut syksyn aikana netin valtamedioihin ja sitä kautta kaikkien feedeihin. On ollut näyttelijöiden privakuvien anastamista ja eteenpäin jakelua. On ollut Putinit luolista ponnistavaa trolliarmeijaa proganda-agendalla. Hiljattain julkaistu tutkimus trollien persoonallisuuspiirteistä rikkoi jopa Helsingin Sanomien uutiskynnyksen.
Vaikka trollaaminen on noussut näkösälle, moni netissä aikaansa viettävä tai töitä tekevä ei tunne ilmiötä edes nimeltä. Määritelmällisesti kyse on ”taiteenlajista”, jossa pyritään vaivihkaisesti ja nokkelasti suututtamaan toisia, pääasiassa verkon välityksellä. Trollaajia kuvaavat edellä mainitun tutkimuksen mukaan muun muassa seuraavat piirteet: psykopaattisuus, sadismi, narsismi ja macchiavellismi. Leppoisaa sakkia, joskaan ei tämä ehkä ihan koko totuutta kerro.
Trollaamista tapahtuu monissa muodoissa, eikä kyse ole läheskään aina rikolliseksi luokiteltavasta toiminnasta, kuten uhkailusta tai kunnianloukkauksesta. Kyse voi olla ihan vaan itsensä viihdyttämisestä sopivan tilaisuuden tullen. Yksi kommentti tuonne. Hyvät naurut päälle.
Kohteita löytyy myös vähintään yhtä monia kuin muotoja.
Ihmiset trollaavat toisiaan.
Ihmiset trollaavat yrityksiä.
Ja nyt myös yritykset trollaavat toisiaan.
Trollaus on yritysten verkkodiskurssissa uusi aluevaltaus. Ajatus tuntuu alkuun hämmentävältä, mutta tarkemmin pureskeltuna sehän istuu kuin paise peikon päähän. Trollaamisen etymologia on trollien sijaan troolaamisessa: toiminnalla troolataan verkon halki huomiota hakien. Eikö se ole juurikin se, mitä brändit ovat netissä aina tehneet, kalastelleet silmäpareja?
Tuoreen esimerkin brändiltä toiselle suuntautuvasta trollaamisesta tarjoaa Apple ja uuden iPhonen lanseeraus. Paljon odotettu puhelin osoittautui liiankin ohueksi – sehän ihan taipui taskussa. Oliko näin muka tarkoitettu? Tämäkö muka kestäisi käyttöä? Tuskinpa. Hashtag bendgate.
Aiemmin sisältömarkkinointi-postaussarjassa ilmestyneet kirjoitukset:
Hyvin suunniteltu ei ole vielä lainkaan tehty
Konteksti on yhtä tärkeä kuin sisältö. Katso kuvat!
Natiivimainonta: Vanhaa cowboyta nuorentamassa - Case Tupla ja Eeddspeaks-vlogi
Tutkimus: tutkimukset ovat parasta sisältöä
Natiivimainonta: Case Kevätmessut 2014
Startups: How To Build A Content Strategy From Scratch
Sisältömarkkinointi osa 3: Olipa kerran tarina, joka oli tärkeämpi kuin sisältö
Sisältömarkkinointi osa 2: Ars gratia artis, sanoo sisältömarkkinointi
Sisältömarkkinointi osa 1: Natiivimainonta
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää