
Trollaus – sisältömarkkinoinnin uhka vai mahdollisuus?
Verkossa iän aikaa lymyillyt trollaus on noussut syksyn aikana netin valtamedioihin ja sitä kautta kaikkien feedeihin. On ollut näyttelijöiden privakuvien anastamista ja eteenpäin jakelua. On ollut Putinit luolista ponnistavaa trolliarmeijaa proganda-agendalla. Hiljattain julkaistu tutkimus trollien persoonallisuuspiirteistä rikkoi jopa Helsingin Sanomien uutiskynnyksen.
Vaikka trollaaminen on noussut näkösälle, moni netissä aikaansa viettävä tai töitä tekevä ei tunne ilmiötä edes nimeltä. Määritelmällisesti kyse on ”taiteenlajista”, jossa pyritään vaivihkaisesti ja nokkelasti suututtamaan toisia, pääasiassa verkon välityksellä. Trollaajia kuvaavat edellä mainitun tutkimuksen mukaan muun muassa seuraavat piirteet: psykopaattisuus, sadismi, narsismi ja macchiavellismi. Leppoisaa sakkia, joskaan ei tämä ehkä ihan koko totuutta kerro.
Trollaamista tapahtuu monissa muodoissa, eikä kyse ole läheskään aina rikolliseksi luokiteltavasta toiminnasta, kuten uhkailusta tai kunnianloukkauksesta. Kyse voi olla ihan vaan itsensä viihdyttämisestä sopivan tilaisuuden tullen. Yksi kommentti tuonne. Hyvät naurut päälle.
Kohteita löytyy myös vähintään yhtä monia kuin muotoja.
Ihmiset trollaavat toisiaan.
Ihmiset trollaavat yrityksiä.
Ja nyt myös yritykset trollaavat toisiaan.
Trollaus on yritysten verkkodiskurssissa uusi aluevaltaus. Ajatus tuntuu alkuun hämmentävältä, mutta tarkemmin pureskeltuna sehän istuu kuin paise peikon päähän. Trollaamisen etymologia on trollien sijaan troolaamisessa: toiminnalla troolataan verkon halki huomiota hakien. Eikö se ole juurikin se, mitä brändit ovat netissä aina tehneet, kalastelleet silmäpareja?
Tuoreen esimerkin brändiltä toiselle suuntautuvasta trollaamisesta tarjoaa Apple ja uuden iPhonen lanseeraus. Paljon odotettu puhelin osoittautui liiankin ohueksi – sehän ihan taipui taskussa. Oliko näin muka tarkoitettu? Tämäkö muka kestäisi käyttöä? Tuskinpa. Hashtag bendgate.
Aiemmin sisältömarkkinointi-postaussarjassa ilmestyneet kirjoitukset:
Hyvin suunniteltu ei ole vielä lainkaan tehty
Konteksti on yhtä tärkeä kuin sisältö. Katso kuvat!
Natiivimainonta: Vanhaa cowboyta nuorentamassa - Case Tupla ja Eeddspeaks-vlogi
Tutkimus: tutkimukset ovat parasta sisältöä
Natiivimainonta: Case Kevätmessut 2014
Startups: How To Build A Content Strategy From Scratch
Sisältömarkkinointi osa 3: Olipa kerran tarina, joka oli tärkeämpi kuin sisältö
Sisältömarkkinointi osa 2: Ars gratia artis, sanoo sisältömarkkinointi
Sisältömarkkinointi osa 1: Natiivimainonta
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää