
Trollaus – sisältömarkkinoinnin uhka vai mahdollisuus?
Verkossa iän aikaa lymyillyt trollaus on noussut syksyn aikana netin valtamedioihin ja sitä kautta kaikkien feedeihin. On ollut näyttelijöiden privakuvien anastamista ja eteenpäin jakelua. On ollut Putinit luolista ponnistavaa trolliarmeijaa proganda-agendalla. Hiljattain julkaistu tutkimus trollien persoonallisuuspiirteistä rikkoi jopa Helsingin Sanomien uutiskynnyksen.
Vaikka trollaaminen on noussut näkösälle, moni netissä aikaansa viettävä tai töitä tekevä ei tunne ilmiötä edes nimeltä. Määritelmällisesti kyse on ”taiteenlajista”, jossa pyritään vaivihkaisesti ja nokkelasti suututtamaan toisia, pääasiassa verkon välityksellä. Trollaajia kuvaavat edellä mainitun tutkimuksen mukaan muun muassa seuraavat piirteet: psykopaattisuus, sadismi, narsismi ja macchiavellismi. Leppoisaa sakkia, joskaan ei tämä ehkä ihan koko totuutta kerro.
Trollaamista tapahtuu monissa muodoissa, eikä kyse ole läheskään aina rikolliseksi luokiteltavasta toiminnasta, kuten uhkailusta tai kunnianloukkauksesta. Kyse voi olla ihan vaan itsensä viihdyttämisestä sopivan tilaisuuden tullen. Yksi kommentti tuonne. Hyvät naurut päälle.
Kohteita löytyy myös vähintään yhtä monia kuin muotoja.
Ihmiset trollaavat toisiaan.
Ihmiset trollaavat yrityksiä.
Ja nyt myös yritykset trollaavat toisiaan.
Trollaus on yritysten verkkodiskurssissa uusi aluevaltaus. Ajatus tuntuu alkuun hämmentävältä, mutta tarkemmin pureskeltuna sehän istuu kuin paise peikon päähän. Trollaamisen etymologia on trollien sijaan troolaamisessa: toiminnalla troolataan verkon halki huomiota hakien. Eikö se ole juurikin se, mitä brändit ovat netissä aina tehneet, kalastelleet silmäpareja?
Tuoreen esimerkin brändiltä toiselle suuntautuvasta trollaamisesta tarjoaa Apple ja uuden iPhonen lanseeraus. Paljon odotettu puhelin osoittautui liiankin ohueksi – sehän ihan taipui taskussa. Oliko näin muka tarkoitettu? Tämäkö muka kestäisi käyttöä? Tuskinpa. Hashtag bendgate.
Aiemmin sisältömarkkinointi-postaussarjassa ilmestyneet kirjoitukset:
Hyvin suunniteltu ei ole vielä lainkaan tehty
Konteksti on yhtä tärkeä kuin sisältö. Katso kuvat!
Natiivimainonta: Vanhaa cowboyta nuorentamassa - Case Tupla ja Eeddspeaks-vlogi
Tutkimus: tutkimukset ovat parasta sisältöä
Natiivimainonta: Case Kevätmessut 2014
Startups: How To Build A Content Strategy From Scratch
Sisältömarkkinointi osa 3: Olipa kerran tarina, joka oli tärkeämpi kuin sisältö
Sisältömarkkinointi osa 2: Ars gratia artis, sanoo sisältömarkkinointi
Sisältömarkkinointi osa 1: Natiivimainonta
14.02.2025
Digitaalinen ulkomainonta jatkoi vahvaa kasvuaan 2024 – markkinaestimaatti nousi 61 miljoonaan euroon
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan koko Suomessa kasvoi vuonna 2024 noin 61 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna, jolloin markkina oli 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 markkinakasvu osoittaa, että DOOH on yksi vauhdikkaammin kasvavista mainonnan muodoista Suomessa.
lue lisää14.02.2025
Suomessa noin 15 miljoonaa natiivimainoseuroa vuonna 2024
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on julkaissut arvion natiivimainonnan määrästä Suomessa. Vuoden 2024 estimaatti on 14,6 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2023 verratuna noin 7 %.
lue lisää14.02.2025
Digitaalisen audiomainonnan kasvu jatkui Suomessa myös vuonna 2024
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudiomainonnan markkina vuonna 2024 oli 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 markkina-arvio oli 9,3 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 2022 7,1 miljoonaa euroa.
lue lisää11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää