
Tiedätkö miten digimainonta vaikuttaa brändiisi?
Digimainonta lohkaisi mediamainonnan kakusta viime vuonna suurimman osan. Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomi kuitenkin laahaa jäljessä tälläkin saralla. Uskon, että suurin osa markkinointialan ihmisistä yhtyy allekirjoittajan näkemykseen siitä, että yksi suurimmista puutteista digitaalisen markkinoinnin osalta on brändivaikutusten todentaminen. Usein digitaalissa kanavissa tehdyn markkinoinnin vaikutusten mittaamisessa ylikorostuu välittömät vaikutukset, eli kuinka moni mainonnalle altistuneista aktivoituu digitaalisissa kanavissa jollain tavoin. Haluamme Sanomalla herätellä keskustelua digimainonnan vaikuttavuudesta ja toteutimme viime vuoden aikana 100 kpl digimainonnan kampanjatutkimuksia yhdessä asiakkaidemme kanssa. Vaikuttavuuden mittaaminen ja sitä kautta yhä vaikuttavamman mainonnan tekeminen vaatii hyvin tiivistä yhteistyötä ja tiedon jakoa mainonnan toteutuksessa olevien eri toimijoiden välillä. On sekä mainostajan että median etu, että alalle on tutkittua tietoa digitaalisen mainonnan vaikuttavuudesta ja siitä, mitkä mainosratkaisut toimivat mainostajan eri tarpeisiin.
Mitä tutkimme ja millaisia löydöksiä saimme?
100 Tutkimusta tehtiin Sanoman verkostossa yhteistyössä ruotsalaisen tutkimustoimisto Inizion kanssa vuoden 2017 aikana. Mittakaavaltaan laajimpiin Pohjoismaissa tehtyihin mainonnan vaikuttavuustutkimuksiin lukeutuvassa tutkimuksessa mitattiin kuluttajan suhdetta brändiin, toisin sanoen kuinka paljon brandlift eli ”brändin arvonnousu” on ollut mainokselle altistumisen vaikutuksesta seuraaviin mittareihin: tunnettuus, preferenssi ja ostoaie. Tutkimuksessa oli mukana 100 erityyppistä mainoskampanjaa, sekä tunnettuja ja ei tunnettuja brändejä, ja tutkimukseen osallistui yli 50 000 suomalaista.
Mitä tutkimuksista sitten kävi ilmi? Keskimäärin tutkimustuloksista oli havaittavissa vahva brandlift arvonnousu mainonnalle altistumisen vaikutuksesta kaikissa brändin KPI-mittareissa. Mielenkiintoista oli huomata, että tässä kohtaa Suomesta saadut tulokset ylittävät vertailuarvot naapurimaissa.
Tutkimuksen kolme päälöydöstä ovat tiivistetysti seuraavat:
1) Digitaalinen mainonta vaikuttaa positiivisesti kaikkiin keskeiseen kolmeen brändimittariin: keskimäärin tunnettuuden kasvuun 6 %-yksikköä, preferenssin vahvistumiseen 5,3 %-yksikköä ja ostoaikeen lisääntymiseen 5,5 %-yksikköä.
2) Kohdennetuilla mainoskampanjoilla on enemmän vaikutusta kuin kohdentamattomilla: brandlift oli keskimäärin 36 % korkeampi kohdennetuissa mainoskampanjoissa. Kohdennetuissa kampanjoissa on ollut joko data-, konteksti- ja/tai geokohdennus. Sanoman verkostossa brandliftiä on saatu sekä konteksti- että datakohdennetuissa kampanjoissa. Verrattuna eurooppalaisiin benchmarkkeihin Sanomalla toimii kumpikin kohdennus, kun eurooppalaisten tutkimusten mukaan kontekstikohdennus toimii yleensä paremmin. Tämän perusteella uskallamme sanoa, että Sanoman datakyvykkyydet ovat erinomaisella tasolla.
3) Kolmas merkittävä löydös oli, että brändikampanjat vaikuttavat myös merkittävästi ostoaikeen nousuun. Lisäksi tulokset vahvistivat jo aiemmista tutkimuksistamme saatua näkemystä siitä, että kampanjan CTR ei korreloi ostoaikeen kasvun kanssa.
Kiinnostaako tutkimus tarkemmin?
Lisätietoja tutkimuksesta löydät täältä. Toivon, että tämä tutkimus nostattaa keskustelua digimainonnan vaikuttavuudesta ja sen mittaamisesta. Tutkitun tiedon avulla pystymme tuomaan mainostajille parhaiten soveltuvia ratkaisuja eri tarpeisiin ja näin ollen tehostamaan digimainonnan vaikutuksia. Tällä tutkimustiedolla on myös suuri arvo mainosratkaisujen kehittämiseen, jotta voimme luoda jatkossakin ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaidemme tarpeisiin myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja Teemu Suominen, Head of Digital & Video, vastaa Sanoma Median digitaalisen mainostuotteistuksen kehityksestä sekä on mukana IAB:n videotyöryhmässä.
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää