Icon
Natiivimainonta: Onko jakaminen ainoa oikea mittari? Markkinaluvut

Natiivimainonta: Onko jakaminen ainoa oikea mittari?

03.09.2014 | Tuomas Avonius

Vuonna 2014 digitaalinen media ja mainonta ovat ottaneet sen, mikä näille kanaville kuuluu: tiukan niskalenkin ”perinteisistä” mainonnan kanavista. Mainonta on monipuolistunut, ja kuluttajia tavoitellaan yhä useammin videomainonnan ja mobiilin keinoin. Uudessa kakussa yksi siivu on vielä pieni, mutta tulosten valossa erittäin vahva keino puhutella kuluttajia: natiivimainonta.

Alan pioneeri Buzzfeed nostaa yhdeksi kriittisimmistä natiivimainonnan onnistumisen mittareista jakamisen sosiaalisessa mediassa. Tämä on hyvin luontevaa ajattelua, koska sisällön jakaminen on helppo ja varmasti tehokas tapa saada natiivisisällöt leviämään lumipallon tavoin digitaalisessa ympäristössä. Mitä enemmän jakoja, sen parempi kampanja. Tähän viittasin myös aikaisemmassa natiivimainontaa käsittelevässä bloggauksessani.

Tutkittuani kesäkuussa toteutetun Raha-automaattiyhdistyksen natiivikonseptin tuloksia havaitsin että mittareita tulisi kenties tarkastella uudelleen…


Millainen rahapelaaja olet?

Kesäkuun alussa RAY ja Fiidi.fi opettivat Iltalehden lukijoille rahapelaamisen lainalaisuuksia ”Millainen rahapelaaja olet?” -testin avulla. RAY:n ammattilaisten avustuksella laaditussa testissä kysyttiin muun muassa todennäköisyyksiin ja rahapelien sääntöihin liittyviä kysymyksiä.

Kampanjasuunnittelussa noudatettiin tarkasti Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan periaatteita sekä lainsäädäntöä. Ajateltiin, että testin tekijä jakaa tuloksen sosiaalisessa mediassa keskimääräistä paremmin.

Julkaisijoiden erilaisista nettitesteistä on viime aikoina kirjoiteltu paljon. Useat mielipiteet viittaavat siihen, että ilmiö on ikään kuin loppuun kulutettu ja YLE:n ”Mikä Ylen testi olisit?” -testitesti sinetöi asian.

Onkohan testikriittisissä kirjoituksissa ajateltu mitä kuluttajat ovat sisällön kuluttamisesta mieltä? Ehkä, mutta en liputtaisi ollenkaan tähän suuntaan ilmiön tulevaisuuden osalta. Tarkastellaanpas hieman uunituoreita lukuja RAY-konseptin osalta.


Tulokset: Jakaminen kohtalaista, mainonnan engagement huikean korkea!

Viikon mittainen natiivikampanja oli menestys! Mikä tuloksia tarkastellessa muutti käsityksiä natiivimainonnan onnistumisesta oli konseptin aikaan saama engagement (sisällön parissa vietetty aika).

Viikon aikana kampanja tavoitti noin 80 000 eri selainta. Tästä luvusta voi sanoa, että näinhän sen piti mennäkin. Keskimääräinen aika, jonka kuluttajat viettivät sisällön parissa, oli keskimäärin huikeat 3,5 minuuttia! Jos tätä vertaa perinteiseen mainontaan (printti, radio, tv, online), on määrä omaa luokkaansa. Loppuun saakka tehtyjen testien määrä oli hieman yli 30 000 kappaletta. Sosiaalisen median jakoja (Facebook) kertyi vain 600 kappaletta. Tosin määrä on todellisuudessa huomattavasti korkeampi, koska analytiikka ulottui vain Iltalehti.fi:stä suoraan tehtyjen jakojen tarkasteluun. Tässä kohden mittareiden tarkastelu olisi jatkossa syytä tehdä toisin.


Summa summarum

Natiivimainonnan suunnittelu vaatii ammattitaitoa sekä ripauksen onnea. Huipputulokset voivat yllättää asiantuntijatkin kerta kerran jälkeen.

Milloinkaan ei pitäisi ajatella liian suppeasti tavoitteisen asettamista. Jos RAY:n natiivikampanjaa katsoo kokonaisuutena, onnistuttiin kohtalaisen pienellä luovalla suunnittelulla sekä ajoituksella aikaan saamaan sisältö, jonka parissa vietettiin yhteenlaskettuna viikon kampanja-aikana käsittämättömät 240 vuorokautta. Monikohan media saati mainoskonsepti kykenee edes puoleen tästä? Ei ainakaan tienvarsimainos.

Vuosi 2014 on ollut Suomessa natiivimainonnan todellinen läpimurtovuosi ja tulevaisuus lupaa asiakkuuksien osoittaman mielenkiinnon osalta jatkolle myös hyvää.

Tänä syksynä en haasta teitä kaatamaan jäävettä niskaanne vaan pohtimaan kriittisesti kampanjoidenne mittareita

Digitaalista syksyä 2014!

31.08.2023

Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla

Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.

lue lisää

23.05.2023

Verkkomainonta maltillisessa kasvussa

Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.

lue lisää

06.03.2023

Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.

lue lisää

03.02.2023

Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022

Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!