Icon
Natiivimainonta: Onko jakaminen ainoa oikea mittari? Markkinaluvut

Natiivimainonta: Onko jakaminen ainoa oikea mittari?

03.09.2014 | Tuomas Avonius

Vuonna 2014 digitaalinen media ja mainonta ovat ottaneet sen, mikä näille kanaville kuuluu: tiukan niskalenkin ”perinteisistä” mainonnan kanavista. Mainonta on monipuolistunut, ja kuluttajia tavoitellaan yhä useammin videomainonnan ja mobiilin keinoin. Uudessa kakussa yksi siivu on vielä pieni, mutta tulosten valossa erittäin vahva keino puhutella kuluttajia: natiivimainonta.

Alan pioneeri Buzzfeed nostaa yhdeksi kriittisimmistä natiivimainonnan onnistumisen mittareista jakamisen sosiaalisessa mediassa. Tämä on hyvin luontevaa ajattelua, koska sisällön jakaminen on helppo ja varmasti tehokas tapa saada natiivisisällöt leviämään lumipallon tavoin digitaalisessa ympäristössä. Mitä enemmän jakoja, sen parempi kampanja. Tähän viittasin myös aikaisemmassa natiivimainontaa käsittelevässä bloggauksessani.

Tutkittuani kesäkuussa toteutetun Raha-automaattiyhdistyksen natiivikonseptin tuloksia havaitsin että mittareita tulisi kenties tarkastella uudelleen…


Millainen rahapelaaja olet?

Kesäkuun alussa RAY ja Fiidi.fi opettivat Iltalehden lukijoille rahapelaamisen lainalaisuuksia ”Millainen rahapelaaja olet?” -testin avulla. RAY:n ammattilaisten avustuksella laaditussa testissä kysyttiin muun muassa todennäköisyyksiin ja rahapelien sääntöihin liittyviä kysymyksiä.

Kampanjasuunnittelussa noudatettiin tarkasti Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan periaatteita sekä lainsäädäntöä. Ajateltiin, että testin tekijä jakaa tuloksen sosiaalisessa mediassa keskimääräistä paremmin.

Julkaisijoiden erilaisista nettitesteistä on viime aikoina kirjoiteltu paljon. Useat mielipiteet viittaavat siihen, että ilmiö on ikään kuin loppuun kulutettu ja YLE:n ”Mikä Ylen testi olisit?” -testitesti sinetöi asian.

Onkohan testikriittisissä kirjoituksissa ajateltu mitä kuluttajat ovat sisällön kuluttamisesta mieltä? Ehkä, mutta en liputtaisi ollenkaan tähän suuntaan ilmiön tulevaisuuden osalta. Tarkastellaanpas hieman uunituoreita lukuja RAY-konseptin osalta.


Tulokset: Jakaminen kohtalaista, mainonnan engagement huikean korkea!

Viikon mittainen natiivikampanja oli menestys! Mikä tuloksia tarkastellessa muutti käsityksiä natiivimainonnan onnistumisesta oli konseptin aikaan saama engagement (sisällön parissa vietetty aika).

Viikon aikana kampanja tavoitti noin 80 000 eri selainta. Tästä luvusta voi sanoa, että näinhän sen piti mennäkin. Keskimääräinen aika, jonka kuluttajat viettivät sisällön parissa, oli keskimäärin huikeat 3,5 minuuttia! Jos tätä vertaa perinteiseen mainontaan (printti, radio, tv, online), on määrä omaa luokkaansa. Loppuun saakka tehtyjen testien määrä oli hieman yli 30 000 kappaletta. Sosiaalisen median jakoja (Facebook) kertyi vain 600 kappaletta. Tosin määrä on todellisuudessa huomattavasti korkeampi, koska analytiikka ulottui vain Iltalehti.fi:stä suoraan tehtyjen jakojen tarkasteluun. Tässä kohden mittareiden tarkastelu olisi jatkossa syytä tehdä toisin.


Summa summarum

Natiivimainonnan suunnittelu vaatii ammattitaitoa sekä ripauksen onnea. Huipputulokset voivat yllättää asiantuntijatkin kerta kerran jälkeen.

Milloinkaan ei pitäisi ajatella liian suppeasti tavoitteisen asettamista. Jos RAY:n natiivikampanjaa katsoo kokonaisuutena, onnistuttiin kohtalaisen pienellä luovalla suunnittelulla sekä ajoituksella aikaan saamaan sisältö, jonka parissa vietettiin yhteenlaskettuna viikon kampanja-aikana käsittämättömät 240 vuorokautta. Monikohan media saati mainoskonsepti kykenee edes puoleen tästä? Ei ainakaan tienvarsimainos.

Vuosi 2014 on ollut Suomessa natiivimainonnan todellinen läpimurtovuosi ja tulevaisuus lupaa asiakkuuksien osoittaman mielenkiinnon osalta jatkolle myös hyvää.

Tänä syksynä en haasta teitä kaatamaan jäävettä niskaanne vaan pohtimaan kriittisesti kampanjoidenne mittareita

Digitaalista syksyä 2014!

18.06.2024

Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023

IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.

lue lisää

10.06.2024

Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa

IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.

lue lisää

23.05.2024

Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.

lue lisää

06.02.2024

Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023

Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski -2,4 % edellisvuoteen verrattuna.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!