Markkinointi Kerää Tykkäyksiä - Paitsi Toimitusjohtajalta
80 % toimitusjohtajista ei luota markkinointiosaston toimintaan, kertoo
brittiläisen Fournaise Marketing Groupin laaja tutkimus.
Perspektiiviä tarjoaa se, että talousjohtajien kohdalla vastaava
luku on vain 10 %. Ei liene yllättävää, että Suomen suurimpien
yritysten toimitusjohtajista ani harvalla on markkinointitausta.
Markkinoinnin näennäinen epäluotettavuus johtuu tutkimuksen
mukaan siitä, että johdon mielestä markkinointi keskittyy vääriin
mittareihin: myynnin tai myyntimahdollisuuksien sijaan kasvatetaan
tykkääjien määrää tai tunnettuutta.
Markkinoinnin puolella tuoton merkitys ei ole voinut tulla yllätyksenä.
Forresterin tekemän tutkimuksen mukaan 76 % markkinointiammattilaisista
uskoi jo vuonna 2007 tuoton raportoinnin tuovan markkinoinnille lisää
uskottavuutta (Q1 2007 B2B Marketing Measurement Online Survey).
Miksei markkinointi sitten raportoi tuottoa johdolle useammin? Kolmesta syystä:
tuoton raportointia ei edellytetä, tuottoa ei osata selvittää - tai pahimmassa
tapauksessa tuottoa ei uskalleta tai haluta selvittää.
Ennen kuin vastalauseiden aalto yltyy tsunamiksi, on toki myönnettävä,
että offline-puolella euromääräisen tuoton näyttäminen voi olla
vaikeaa tai joissain tapauksissa jopa mahdotonta.
Markkinoinnin tuottoa on kuitenkin mitattu jo vuosikymmeniä ennen
internetin syntyä, joten kyllä hätä keinot keksii.
Verkko Pelastaa
Palataan takaisin tähän päivään ja verkkoon. Klisee maailman
muuttumisesta on tänä päivänä enemmän totta kuin koskaan, ja
markkinointiosastot ovat jääneet auttamatta jälkeen.
Jostain syystä esimerkiksi teknologisen kehityksen mukanaan tuomia
mahdollisuuksia ei suostuta näkemään, vaan kehitys koetaan uhkana.
Verkkomarkkinoinnin tuoton mittaaminen on tänä päivänä helpompaa
kuin koskaan. Se vaatii vain sen, että kaikilta yhteistyökumppaneilta
edellytetään läpinäkyvää raportointia tehtyjen toimenpiteiden
tuloksista.
Lähtökohtaisesti toimenpiteiden tehokkuuden arviointi kannattaa
pitää yrityksen sisällä, sillä ulkoisilla tahoilla ei koskaan ole
yhtä syvällistä tuntemusta yrityksen liiketoiminnasta.
Jos tehokkuuden arviointi ei onnistu sisäisesti joko ajan tai
ammattitaidon puutteen takia, sen voi myös ulkoistaa, mutta kannattaa
olla tarkkana siitä, kenelle.
Jos toimenpiteiden toteuttajat mittaavat omaa menestystään itse
keksimillään mittareilla, ollaan aika heikoilla jäillä.
Puolueettoman tahon tuomio on aina objektiivisempi.
Osavastuu Johdolla
Mutta ei markkinoinnin tarvitse koko vastuuta kantaa. Tilanne on
nimittäin osittain johdon syytä. Liiketoiminnassa saa täsmälleen
sitä, mitä tilaa - tai mittaa. Jos markkinoinnin mittarit ovat
epäselviä, sitä ovat myös tulokset.
Ensimmäinen askel ongelman ratkaisemiseksi on ongelman myöntäminen.
Markkinoinnille pitää asettaa oikeat tavoitteet ja edellyttää
raportointia sellaisilla mittareilla, joiden hyödyllisyyteen johtokin
voi luottaa.
Markkinoinnin todellisen tuoton mittaaminen voi aluksi jännittää,
mutta rohkeus palkitaan. Jos lähtötilanne näyttää kehnolta, voi
ainakin onnitella itseään siitä, että ensimmäinen askel kohti
parempaa tulevaisuutta on otettu.
Eräs mainosmies totesi vuosikymmeniä sitten näin:
"Älä lakkaa testaamasta, niin mainontasi ei lakkaa kehittymästä."
Pätee myös tänä päivänä.
Links:
http://www.fournaisegroup.com/CEOs-Do-Not-Trust-Marketers.asp
23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää06.02.2024
Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023
Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski -2,4 % edellisvuoteen verrattuna.
lue lisää22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää