
Markkinointi Kerää Tykkäyksiä - Paitsi Toimitusjohtajalta
80 % toimitusjohtajista ei luota markkinointiosaston toimintaan, kertoo
brittiläisen Fournaise Marketing Groupin laaja tutkimus.
Perspektiiviä tarjoaa se, että talousjohtajien kohdalla vastaava
luku on vain 10 %. Ei liene yllättävää, että Suomen suurimpien
yritysten toimitusjohtajista ani harvalla on markkinointitausta.
Markkinoinnin näennäinen epäluotettavuus johtuu tutkimuksen
mukaan siitä, että johdon mielestä markkinointi keskittyy vääriin
mittareihin: myynnin tai myyntimahdollisuuksien sijaan kasvatetaan
tykkääjien määrää tai tunnettuutta.
Markkinoinnin puolella tuoton merkitys ei ole voinut tulla yllätyksenä.
Forresterin tekemän tutkimuksen mukaan 76 % markkinointiammattilaisista
uskoi jo vuonna 2007 tuoton raportoinnin tuovan markkinoinnille lisää
uskottavuutta (Q1 2007 B2B Marketing Measurement Online Survey).
Miksei markkinointi sitten raportoi tuottoa johdolle useammin? Kolmesta syystä:
tuoton raportointia ei edellytetä, tuottoa ei osata selvittää - tai pahimmassa
tapauksessa tuottoa ei uskalleta tai haluta selvittää.
Ennen kuin vastalauseiden aalto yltyy tsunamiksi, on toki myönnettävä,
että offline-puolella euromääräisen tuoton näyttäminen voi olla
vaikeaa tai joissain tapauksissa jopa mahdotonta.
Markkinoinnin tuottoa on kuitenkin mitattu jo vuosikymmeniä ennen
internetin syntyä, joten kyllä hätä keinot keksii.
Verkko Pelastaa
Palataan takaisin tähän päivään ja verkkoon. Klisee maailman
muuttumisesta on tänä päivänä enemmän totta kuin koskaan, ja
markkinointiosastot ovat jääneet auttamatta jälkeen.
Jostain syystä esimerkiksi teknologisen kehityksen mukanaan tuomia
mahdollisuuksia ei suostuta näkemään, vaan kehitys koetaan uhkana.
Verkkomarkkinoinnin tuoton mittaaminen on tänä päivänä helpompaa
kuin koskaan. Se vaatii vain sen, että kaikilta yhteistyökumppaneilta
edellytetään läpinäkyvää raportointia tehtyjen toimenpiteiden
tuloksista.
Lähtökohtaisesti toimenpiteiden tehokkuuden arviointi kannattaa
pitää yrityksen sisällä, sillä ulkoisilla tahoilla ei koskaan ole
yhtä syvällistä tuntemusta yrityksen liiketoiminnasta.
Jos tehokkuuden arviointi ei onnistu sisäisesti joko ajan tai
ammattitaidon puutteen takia, sen voi myös ulkoistaa, mutta kannattaa
olla tarkkana siitä, kenelle.
Jos toimenpiteiden toteuttajat mittaavat omaa menestystään itse
keksimillään mittareilla, ollaan aika heikoilla jäillä.
Puolueettoman tahon tuomio on aina objektiivisempi.
Osavastuu Johdolla
Mutta ei markkinoinnin tarvitse koko vastuuta kantaa. Tilanne on
nimittäin osittain johdon syytä. Liiketoiminnassa saa täsmälleen
sitä, mitä tilaa - tai mittaa. Jos markkinoinnin mittarit ovat
epäselviä, sitä ovat myös tulokset.
Ensimmäinen askel ongelman ratkaisemiseksi on ongelman myöntäminen.
Markkinoinnille pitää asettaa oikeat tavoitteet ja edellyttää
raportointia sellaisilla mittareilla, joiden hyödyllisyyteen johtokin
voi luottaa.
Markkinoinnin todellisen tuoton mittaaminen voi aluksi jännittää,
mutta rohkeus palkitaan. Jos lähtötilanne näyttää kehnolta, voi
ainakin onnitella itseään siitä, että ensimmäinen askel kohti
parempaa tulevaisuutta on otettu.
Eräs mainosmies totesi vuosikymmeniä sitten näin:
"Älä lakkaa testaamasta, niin mainontasi ei lakkaa kehittymästä."
Pätee myös tänä päivänä.
Links:
http://www.fournaisegroup.com/CEOs-Do-Not-Trust-Marketers.asp
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää