
Hyvin suunniteltu ei ole vielä lainkaan tehty
Markkinoinnin työskentelyprosessien muutos on ollut hurjaa viimeisten vuosien aikana. Ylätason suunnittelun merkitys on romuttunut, ja nykyajan tuloksellinen markkinointi on yhä useammin tekoja suunnitelmien teon sijaan.
Muutos on vaikea, ja monen näkee kärvistelevän sen ajatuksen kanssa, että koko vuotta on mahdotonta koota lukuihin, joita ihailla viinerikaffen äärellä. Superexceliin ei saakaan enää sarakkeina kaikkea tekemistä. Perinteisten kampanja-analyysien malli ei pure, kun tekeminen on jatkuvaa ja sitä kehitetään päivä päivältä.
Ärtymys muuttunutta maailmaa kohtaan on käsin kosketeltavaa, kovin inhimillistä ja samalla hyvin huvittavaa.
Jatkuva tekeminen hautautuu kampanjamereen
Miksi markkinoinnin alan kilpailuissa mitataan ja palkitaan edelleen vanhan maailman suureellisia kokonaisuuksia, kampanjoita, joilla on yritetty koukuttaa yhtä kohderyhmää isolla tekemisellä? Nämä kampanjakisailut pönkittävät mielestäni vanhan maailman tapaa markkinoida.
Markkinoinnissa pitäisi päästä eroon kampanja-ajatuksesta ja ajatella vuorovaikutusta asiakkaan kanssa jatkumona. Vaikka kampanja olisikin ohi, asiakas kiinnostaa toivottavasti silti. Onko kolmikanta mainostaja-mainostoimisto-mediatoimisto oikeasti jokin pyhä kolmiyhteys, jolla saavutetaan parhaat tulokset? Miksei kampanjoista päästä jo kohti aidosti asiakkaasta välittävää, jatkuvampaa tekemistä?
Suunnittelulla ei ole arvoa ilman toteutusta
Strateginen suunnittelu voi olla vaikka kuinka korkealentoista, mutta sillä ei ole mitään arvoa ilman toteutusta. Ei mitään arvoa.
Todellisuudessa asiantuntemusta olisi tarjota suunnittelun ohella tietämys siitä, mitä toteutuksessa tulisi huomioida. Onko viestejä testattu, miten kuluttaja näkee brändin, onko haluttu sometunnus ylipäätään vapaana, miten kuluttajan vuorovaikutustilanteita voisi ennakoida, millainen jatko tukee parhaiten kampanjaa, miten tekeminen yhdistyy kaikkeen muuhun, mitkä luvut tai tavoitteet on täytettävä, että on onnistuttu, lista jatkuu pitkälle. Kysymys ”mitä” ei ole selkeästikään enää niin tärkeä kuin kysymys ”miten”.
Markkinointi tarvitsee ultrajuoksijoita sprintterien sijasta
Kuluttajaa on vaikeaa koukuttaa yhdessä kanavassa, isolla tekemisellä, yhdellä idealla. Miksi edes pitäisi? Markkinointiviestintä sosiaalisen median kanavissa alkaa olla monille suomalaisille yrityksille varsin tuttua kauraa, mutta sen vaikutukset työskentely- ja suunnitteluprosesseihin ovat edelleen varsin kehittymättömät.
Edelleen yritetään utopistisesti tehdä maailmaa valmiiksi seuraavaa vuotta ajatellen, kun todellisuudessa markkinoinnin teot tehdään arjessa. On kehitettävä uusia toimintamalleja ja prosesseja vanhojen rinnalle ja tilalle. Markkinointi tarvitsee ultrajuoksijoita sprintterien sijasta.
Budjetointi kertoo aina organisaation toimintaperiaatteet sekä prioriteetit. Näkyykö jatkuva tekeminen brändisi vuosibudjetissa vai syövätkö kampanjat sudenosan? Välitätkö asiakkaastasi vielä kampanjan loputtuakin?
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää