
Alma tutki suomalaisen ohjelmallisen mainonnan ostajakenttää – kokosimme myös viisi vinkkiä ohjelmalliseen mainontaan
Halusimme Almalla selvittää, miten ohjelmallista mainontaa tehdään Suomessa ja millaiset lainalaisuudet pätevät ostajakentässä. Näin Suomi bidaa -kyselytutkimus toteutettiin alkuvuodesta 2022 ja siihen vastasi 64 ohjelmallisesti ostoja tekevää ammattilaista mediatoimistoissa ja mainostajan trading deskeissä.
Poimi tästä talteen kyselytutkimuksesta nousseet vinkit ohjelmallisen mainonnan kehittämiseen. Tutustu myös muihin tutkimuksen tuloksiin lataamalla koostamamme whitepaper, jonka linkin löydät tämän blogiartikkelin lopusta.
1. Älä unohda bränditekemistä
Ohjelmallisen mainonnan ei ole aina ajateltu sopivan brändinrakennuksen välineeksi, vaan brändiä on rakennettu muilla ostamisen tavoilla ja ehkä jopa muilla mediaryhmillä. 65 % Näin Suomi bidaa -kyselytutkimuksen vastaajista kertoo kuitenkin brändillisen tekemisen muodostavan vähintään 50 % ostetusta ohjelmallisesta mainonnasta.
Ohjelmallinen mainonta mahdollistaakin nykyisin monipuolisesti sekä taktisen että brändimainonnan tekemisen ja voidaan sanoa brändimainonnan tulleen jäädäkseen myös ohjelmalliseen mainontaan. Älä siis turhaan jätä ohjelmallisen bränditekemisen potentiaalia käyttämättä, vaan hyödynnä korkean huomioarvon mainosmuodot ja tavoita niillä kohdeyleisösi oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
2. Muista mediaympäristön merkitys
80 % Näin Suomi bidaa -kyselytutkimuksen vastaajista kertoo jaottelevansa mitattavat tulokset kohdennuksen ja kanavan mukaan - vain 10 % vastaajista jaottelee tuloksia sivuston perusteella.
Mediaympäristöllä kuitenkin tiedetään olevan vaikutus sen yhteydessä näytettävään mainontaan, ja haasteita voi tulla silloin kun algoritmit eivät pysty ottamaan tätä vaikutusta huomioon, ja sivustokohtainen raportointi puuttuu. Mediaympäristö voi tukea brändiä, kasvattaa luotettavuutta ja tehostaa mainontaa luomalla vaikuttavia yhteyksiä sivuston sisällön ja mainonnan välille.
Muista siis ajoittain tarkastella mainonnan tuloksia myös mediaympäristön näkökulmasta ja tarkista, että tiedät missä ohjelmallisen ostosi toimivat parhaiten.
Tutustu myös mediaympäristön merkitykseen paneutuvan neurotutkimuksen tuloksiin tästä >>
Linkki: https://www.almamedia.fi/2022/01/14/neurotutkimus-millainen-on-mainonnalle-otollinen-mediaymparisto/
3. Hyödynnä rohkeasti algoritmien tuomat mahdollisuudet
Näin Suomi bidaa -kyselytutkimuksen mukaan lähes kaikki vastaajat käyttävät algoritmeja ostamisen tukena aina tai usein. Algoritmit ovatkin nykyisin digimainonnan keskiössä.
84 % kyselyyn vastaajista kokee algoritmien toimivan parhaalla mahdollisella tavalla usein tai aina, joten pääosin algoritmeihin ollaan todella tyytyväisiä. 70 % ostajista myös kokee, että pystyy optimoimaan ostoja konversioon asti yli puolessa kampanjoistaan, joten konversioseuranta on pääosin mainostajilla hyvässä tilassa.
Parhaat tulokset algoritmien käytöstä saat, kun sivustosi seuranta on kunnossa ja keräät dataa riittävästi. Algoritmien tuomat mahdollisuudet kannattaakin hyödyntää rohkeasti.
4. Mittaa oikeilla mittareilla
Näin Suomi bidaa -kyselytutkimuksen tulosten perusteella lähes kaikki ostajat näkevät CPA:n tärkeimpänä mittarina taktisissa kampanjoissa ja tavoittavuuden brändillisissä kampanjoissa. Mainonnan ostajan kokemusvuosien karttuessa KPI-mittarit kuitenkin monipuolistuvat ja myös laadulliset mittarit kuten vCPM saavat enemmän tilaa. Kokeneemmat ostajat saattavat myös kyseenalaistaa enemmän ohjelmallisen mainonnan mahdollisuuksia tehokkaaseen konversio-optimointiin.
Mainosnäytön hinta (CPM) nähdään myös tärkeäksi mittariksi. Se on ollut ja tulee olemaan merkittävä tekijä ohjelmallisessa mainonnassa, koska eCPM vaikuttaa lähes jokaiseen ostajien tärkeäksi kokemaan KPI-mittariin sekä taktisissa että brändillisissä kampanjoissa.
Mittarit kannattaakin asettaa riittävän monipuolisesti, ja omat datan lähteet tuntea. Pelkkä klikin tai mainosnäytön hinnan seuraaminen ei aina riitä, vaan tarvitaan myös laadullisia mittareita.
5. Ota julkaisija apuun ongelmatilanteissa
Vain 10 % vastaajista kokee julkaisijan tärkeimmäksi lähteeksi tuen saamiseksi ongelmatilanteissa.
Ohjelmallisen mainonnan ostajan kokemusvuosien karttuessa tukea ongelmiin kysytään herkemmin myös toimiston ulkopuolelta, kun ongelmista tulee entistä monimutkaisempia. Myös julkaisijan rooli kasvaa ja nousee toiseksi tärkeimmäksi tuen lähteeksi jo muutaman vuoden ohjelmallisen mainonnan parissa työskennelleiden keskuudessa.
Usein julkaisijalla on käytössä laaja keinovalikoima ongelmatilanteiden ratkaisuun, kun ostaja tarvitsee apua esimerkiksi ostojen läpimenoon liittyvissä teknisissä haasteissa, kuten ostajan asetuksissa piilevät rajoittavat tekijät tai mahdollisesti aineistoissa taustalla kummitteleviin teknologiakumppaneihin liittyvät poikkeukset. Mitä aikaisemmassa vaiheessa julkaisija otetaan mukaan selvitykseen, sitä todennäköisemmin pääsemme rajaamaan ongelman laajuuden ja viemään selvitystä oikeaan suuntaan. Kaikki ongelmat eivät kuitenkaan ole yksin julkaisijan ratkaistavissa, vaan selvitykseen otetaan mukaan järjestelmätahon tekninen tuki.
Lataa ohjelmallisen mainonnan katsaus
Haluatko kuulla lisää, mitä ohjelmallisen mainonnan kentässä on pinnalla Suomessa?
Lataa tästä Näin Suomi bidaa -whitepaper >>
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää