Icon
IAB:n seminaarikuulumisia: Kuluttajat digitalisoituvat - onko mainostajilla rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin? Uutiset & blogi

IAB:n seminaarikuulumisia: Kuluttajat digitalisoituvat - onko mainostajilla rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin?

24.09.2012 | Hanna Länsivuori, Aller Media/Suomi24

IAB:n ”Median käyttö Suomessa ja Euroopassa” -seminaarissa kuultiin jälleen painavaa digisanomaa: Uunituoreita tutkimustuloksia IAB Europen ja TNS Gallupin toteuttamana sekä herkullisia mielipiteitä arvokkaalta asiantuntijaraadiltamme. Vaikka mainonnan määrä yleisesti on kääntynyt laskuun, molemmat tutkimustulokset kertoivat edelleen positiivista viestiä verkon käytön kasvusta eri päätelaitteilla sekä verkkomainonnan kasvusta. Kevään 2012 (1‒7) mediapanostuksissa vain verkkomainonnan panostukset olivat komeasti plussalla kasvuprosentilla 8,9. Lähes kaikki muut mediaryhmät olivat miinuksella, tv sinnitteli 0,3 % kasvulukemissa. Toki odotettavissa on, että verkkomainonnan upea kasvuvauhti tulee hiipumaan tulevina vuosina.

Väestö digitalisoituu, mainostajat kasvattavat verkkopanostuksiaan

Samana aamuna valmistuneessa TNS Gallupin Online-mainonta 2012 -tutkimuksessa 77 % mainostajapäättäjistä ilmoitti kasvattavansa verkkomainonnan osuutta mediabudjetissaan voimakkaasti, 12 % ilmoitti kasvattavansa sitä. Melkoisen hienoja lukuja. Väestön digitalisoituminen nähdään suurimpana syynä verkkopanostusten kasvattamiseen, ja verkko koetaan myös helposti mitattavaksi. Verkkomainonnan sisällä tulee tapahtumaan muutoksia niin Suomessa kuin kv-tasolla. Eniten mainostajat näkevät kasvua some-, mobiili- ja tablet-mainonnassa. Display- ja hakumainontaan ennustetaan vähäistä laskua. Mainostajien ja mediatoimistojen näkemykset erosivat tosin jonkin verran toisistaan painotuksissa verkon tuoteryhmien välillä.

Tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan entistä enemmän verkossa

IAB Europen Mediascope -tutkimuksen mukaan 87 % suomalaisista on jo verkossa ja viettää aikaa siellä keskimäärin 13,2 tuntia viikossa. Koko Euroopassa 65 % ihmisistä on verkossa viettäen aikaa 14,8 tuntia viikossa. Suomen ja muun Euroopan välillä on siis nähtävissä eroja mediakulutuksen osalta. Mielenkiintoista on perinteisten käyttötapojen muutos. Tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan entistä enemmän verkossa, 87 % käyttää verkkoa tietokoneella, 29 % mobiililla, 7 % tabletilla ja 4 % pelikonsoleilla. Verkon ja tv:n yhteiskäyttöön käytetään 1,6 tuntia viikossa. Viihde (78 %) ja uutiset (53 %) ovat suosituimmat aiheet yhteiskäytölle. Tabletin käyttötapa erottautui joukosta, tabletissa keskitytään enemmän sisältöön ja yhteiskäyttö muiden päätelaitteiden kanssa on vähäisempää. Vastaajista 44 % ei käytä muita laitteita tablettia käyttäessään. Tämä luo uusia mahdollisuuksia mainostajille. Sen sijaan 79 % suomalaisista on jo käyttänyt sosiaalisen median palveluita. Heistä 70 % on ryhtynyt brändin ystäväksi, yhtä moni on valittanut suoraan tuotteesta tai palvelusta.

Kuluttajan kohtaamista ja parempaa palveluajattelua

Panelistejamme ‒ Pauli Aalto-Setälä/Aller Media, Tuula Kallio/Dagmar, Markus Hakala/Activeark JWT, Kati Sulin/Fazer, Tiia Öhman/kuluttaja ‒ puhututti erityisesti tabletin keskittyneempi käyttötapa sekä tv:n ja verkon yhteiskäytön entistä korkeammat luvut. Hakala peräänkuulutti kontekstia, jossa kuluttaja kohdataan, olipa kyseessä perinteinen tai verkkomedia. Multitasking ja kuluttajan polku niin perinteisissä kuin digitaalisissa rajapinnoissa on otettava paremmin huomioon suunnittelussa. Aalto-Setälä painotti tekemisen yksinkertaistamista, fantastisilla konsepteilla, joita ymmärtävät vain "punavuorelaiset" ei pitkälle pötkitä. Sulin korosti parempaa palveluajattelua verkossa ja moninaisen sisällön suunnittelua erilaisiin kuluttajakohtaamisiin. Tuula Kallio totesi somella olevan asiakassuhteen ja lojaliteetin rakentamisessa tärkeä rooli, mutta harva brändi pärjää kuitenkaan ilman maksettua mainontaa. Datan louhintapalveluita toivottiin lisää some-toimijoille. Verkkokauppabisnekseen ennustettiin kehitystä lähiaikoina. Pauli Aalto-Setälän mukaan Aller tulee panostamaan verkkokauppabisnekseen pohjoismaisesti, mikseipä vaikka Suomi24:stä tulisi Suomen suurin sosiaalinen ostospaikka.

Mainostajille rohkeutta uuden tekemisen, uteliaisuuden ja tutkimisen muodossa

Yhteenvetona voisi vielä todeta, että tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan Suomessa entistä enemmän verkossa: tietokoneella, mobiililla, tabletilla ja pelikonsoleilla. Vaikka mainonnan määrä yleisesti on kääntynyt laskuun, verkko on jatkanut kasvuaan. Eniten kasvua nähdään some-, mobiili- ja tablet-mainonnassa. Panelistimme peräänkuuluttivat rohkeutta mainostajille epävarmoina talouden aikoina uuden tekemisen, uteliaisuuden ja tutkimisen muodossa, kolmansien osapuolien (FB, Google) parempaa palvelua brändien suuntaan aidoksi kanssakäymiseksi, sekä kuluttajalähtöistä mainonnan suunnittelua inside out -lähtöisesti.

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023

IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.

lue lisää

18.06.2024

Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023

IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.

lue lisää

10.06.2024

Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 mijoonaa euroa

IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.

lue lisää

23.05.2024

Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.

lue lisää

16.05.2024

Vaikuttajamarkkinoinnin määrä 7 % kasvussa vuonna 2023

IAB Finlandin ja vaikuttajatoimistojen yhteisen selvityksen perusteella vaikuttajamarkkinoinnin kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2023 oli 56,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 verrattuna kasvua oli noin 7 %.

lue lisää