Icon
IAB:n seminaarikuulumisia: Kuluttajat digitalisoituvat - onko mainostajilla rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin? Uutiset & blogi

IAB:n seminaarikuulumisia: Kuluttajat digitalisoituvat - onko mainostajilla rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin?

24.09.2012 | Hanna Länsivuori, Aller Media/Suomi24

IAB:n ”Median käyttö Suomessa ja Euroopassa” -seminaarissa kuultiin jälleen painavaa digisanomaa: Uunituoreita tutkimustuloksia IAB Europen ja TNS Gallupin toteuttamana sekä herkullisia mielipiteitä arvokkaalta asiantuntijaraadiltamme. Vaikka mainonnan määrä yleisesti on kääntynyt laskuun, molemmat tutkimustulokset kertoivat edelleen positiivista viestiä verkon käytön kasvusta eri päätelaitteilla sekä verkkomainonnan kasvusta. Kevään 2012 (1‒7) mediapanostuksissa vain verkkomainonnan panostukset olivat komeasti plussalla kasvuprosentilla 8,9. Lähes kaikki muut mediaryhmät olivat miinuksella, tv sinnitteli 0,3 % kasvulukemissa. Toki odotettavissa on, että verkkomainonnan upea kasvuvauhti tulee hiipumaan tulevina vuosina.

Väestö digitalisoituu, mainostajat kasvattavat verkkopanostuksiaan

Samana aamuna valmistuneessa TNS Gallupin Online-mainonta 2012 -tutkimuksessa 77 % mainostajapäättäjistä ilmoitti kasvattavansa verkkomainonnan osuutta mediabudjetissaan voimakkaasti, 12 % ilmoitti kasvattavansa sitä. Melkoisen hienoja lukuja. Väestön digitalisoituminen nähdään suurimpana syynä verkkopanostusten kasvattamiseen, ja verkko koetaan myös helposti mitattavaksi. Verkkomainonnan sisällä tulee tapahtumaan muutoksia niin Suomessa kuin kv-tasolla. Eniten mainostajat näkevät kasvua some-, mobiili- ja tablet-mainonnassa. Display- ja hakumainontaan ennustetaan vähäistä laskua. Mainostajien ja mediatoimistojen näkemykset erosivat tosin jonkin verran toisistaan painotuksissa verkon tuoteryhmien välillä.

Tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan entistä enemmän verkossa

IAB Europen Mediascope -tutkimuksen mukaan 87 % suomalaisista on jo verkossa ja viettää aikaa siellä keskimäärin 13,2 tuntia viikossa. Koko Euroopassa 65 % ihmisistä on verkossa viettäen aikaa 14,8 tuntia viikossa. Suomen ja muun Euroopan välillä on siis nähtävissä eroja mediakulutuksen osalta. Mielenkiintoista on perinteisten käyttötapojen muutos. Tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan entistä enemmän verkossa, 87 % käyttää verkkoa tietokoneella, 29 % mobiililla, 7 % tabletilla ja 4 % pelikonsoleilla. Verkon ja tv:n yhteiskäyttöön käytetään 1,6 tuntia viikossa. Viihde (78 %) ja uutiset (53 %) ovat suosituimmat aiheet yhteiskäytölle. Tabletin käyttötapa erottautui joukosta, tabletissa keskitytään enemmän sisältöön ja yhteiskäyttö muiden päätelaitteiden kanssa on vähäisempää. Vastaajista 44 % ei käytä muita laitteita tablettia käyttäessään. Tämä luo uusia mahdollisuuksia mainostajille. Sen sijaan 79 % suomalaisista on jo käyttänyt sosiaalisen median palveluita. Heistä 70 % on ryhtynyt brändin ystäväksi, yhtä moni on valittanut suoraan tuotteesta tai palvelusta.

Kuluttajan kohtaamista ja parempaa palveluajattelua

Panelistejamme ‒ Pauli Aalto-Setälä/Aller Media, Tuula Kallio/Dagmar, Markus Hakala/Activeark JWT, Kati Sulin/Fazer, Tiia Öhman/kuluttaja ‒ puhututti erityisesti tabletin keskittyneempi käyttötapa sekä tv:n ja verkon yhteiskäytön entistä korkeammat luvut. Hakala peräänkuulutti kontekstia, jossa kuluttaja kohdataan, olipa kyseessä perinteinen tai verkkomedia. Multitasking ja kuluttajan polku niin perinteisissä kuin digitaalisissa rajapinnoissa on otettava paremmin huomioon suunnittelussa. Aalto-Setälä painotti tekemisen yksinkertaistamista, fantastisilla konsepteilla, joita ymmärtävät vain "punavuorelaiset" ei pitkälle pötkitä. Sulin korosti parempaa palveluajattelua verkossa ja moninaisen sisällön suunnittelua erilaisiin kuluttajakohtaamisiin. Tuula Kallio totesi somella olevan asiakassuhteen ja lojaliteetin rakentamisessa tärkeä rooli, mutta harva brändi pärjää kuitenkaan ilman maksettua mainontaa. Datan louhintapalveluita toivottiin lisää some-toimijoille. Verkkokauppabisnekseen ennustettiin kehitystä lähiaikoina. Pauli Aalto-Setälän mukaan Aller tulee panostamaan verkkokauppabisnekseen pohjoismaisesti, mikseipä vaikka Suomi24:stä tulisi Suomen suurin sosiaalinen ostospaikka.

Mainostajille rohkeutta uuden tekemisen, uteliaisuuden ja tutkimisen muodossa

Yhteenvetona voisi vielä todeta, että tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan Suomessa entistä enemmän verkossa: tietokoneella, mobiililla, tabletilla ja pelikonsoleilla. Vaikka mainonnan määrä yleisesti on kääntynyt laskuun, verkko on jatkanut kasvuaan. Eniten kasvua nähdään some-, mobiili- ja tablet-mainonnassa. Panelistimme peräänkuuluttivat rohkeutta mainostajille epävarmoina talouden aikoina uuden tekemisen, uteliaisuuden ja tutkimisen muodossa, kolmansien osapuolien (FB, Google) parempaa palvelua brändien suuntaan aidoksi kanssakäymiseksi, sekä kuluttajalähtöistä mainonnan suunnittelua inside out -lähtöisesti.

IABlogin Facebook kommentit

Uutiset
IAB Finland – Uusi hallitus ja painopisteet vuodelle 2022

IAB Finlandin syyskokouksessa 25.11.2021 esiteltiin ensi vuoden painopisteet ja valittiin uusi hallitus. Vuonna 2022 IAB Finland painottaa toiminnassaan digitaalista liiketoimintaa, osaamista ja ymmärrystä sekä kohdentamista ja mittaamista. IAB Finlandin Industry Partner -jäseninä hallitukseen valittiin vuosiksi 2022 - 2023 Adform Software Finland, Alma Media, Sanoma ja SOK Media. Hallitukseen valittiin myös Dagmar ja TietoEVRY.

lue lisää

26.11.2021

IAB Finland – Uusi hallitus ja painopisteet vuodelle 2022

IAB Finlandin syyskokouksessa 25.11.2021 esiteltiin ensi vuoden painopisteet ja valittiin uusi hallitus. Vuonna 2022 IAB Finland painottaa toiminnassaan digitaalista liiketoimintaa, osaamista ja ymmärrystä sekä kohdentamista ja mittaamista. IAB Finlandin Industry Partner -jäseninä hallitukseen valittiin vuosiksi 2022 - 2023 Adform Software Finland, Alma Media, Sanoma ja SOK Media. Hallitukseen valittiin myös Dagmar ja TietoEVRY.

lue lisää

29.10.2021

Kohdennettu mainonta avoimen internetin mahdollistajana

Datakohdennettu mainonta huolestuttaa samalla kuluttajia ja lainsäätäjiä, mutta tuo myös merkittäviä etuja julkaisijoille mahdollistaen mediatilan kaupallistamisen eri kohderyhmien avulla. Liioittelematta voi todeta kohdennetun mainonnan rahoittavan avoimen internetin.

lue lisää

22.09.2021

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.

lue lisää

26.08.2021

Traficomin uusi evästeohjeistus on asettamassa haasteita digimarkkinalle

Uusi linjaus on suuri muutos aiempaan kansalliseen tulkintaan. IAB Finland antoi lausuntonsa evästesuositusluonnoksesta, koska se näyttää haastavan evästesuostumuksen pyytämiseen liittyviä vakiintuneita standardeja.

lue lisää