Icon
Lähes neljännes mainospanostuksista menee verkkoon IABlogi

Lähes neljännes mainospanostuksista menee verkkoon

21.08.2014

Mainostajat panostavat entistä vahvemmin verkkoon. Kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa verkkomainontaan laitettiin Suomessa yhteensä 127 miljoonaa euroa eli 12,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin samalla jaksolla.

Verkkomainonnan osuus maan mainospanostuksista oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 23 prosenttia, kun se viime vuoden vastaavalla jaksolla oli 18,8 prosenttia. Verkkomainonnan panostukset alkavat lähestyä televisioon (25 prosenttia ensimmäisellä puoliskolla) ja sanomalehtiin (30 prosenttia) laitettuja mainoseuroja.

Display-mainonta jatkaa tasaista 20 prosentin kasvuaan. Siihen panostettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla 52,2 miljoonaa euroa, ja se muodostaa 41 prosenttia verkon mainospanostuksista.
Toiseksi suurin verkkomainonnan luokka ovat hakumainonta ja sähköiset hakemistot, joiden kasvu on maltillisempaa. Hakumainontaan panostettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla 43,2 miljoonaa euroa.

Kuluvan vuoden tammi–kesäkuun vahvimpia kasvajia olivat Facebook-, mobiili- ja in-stream-videomainonta. Facebookin mainospanostukset kasvoivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla 32,6 prosenttia, ja ne muodostavat jo kymmenesosan koko verkon mainospanostuksista. Mobiilimainonta (6,6, miljoonaa euroa) on kasvanut voimakkaasti jo muutaman vuoden ja on nyt ohittanut in-stream-videomainonnan panostukset (6,3 miljoonaa euroa).

Digitaalisen mainonnan ja markkinoinnin etujärjestön IAB Finlandin toiminnanjohtaja Birgitta Takala uskoo verkon mainospanostusten kasvavan entisestään.
”Kasvu on vahvaa lähes kaikilla verkkomainonnan osa-alueilla, ja etenkin mobiilissa ja Facebookissa nousu on huimaa. On mahdollista, että verkko vie jo neljänneksen mainospanostuksista vuoden loppuun mennessä”, Takala sanoo.

Lisätiedot:
Birgitta Takala, toiminnanjohtaja, IAB Finland ry, 040 543 9165, etunimi.sukunimi(at)iab.fi

IAB Finlandin kvartaalitiedot perustuvat displayn ja luokitellun osalta TNS Ad Intelligencen kuukausiseurantaan. IAB Finland kerää haku-, hakemisto- ja Facebook-mainonnan panostukset kvartaaleittain. Tiedontoimittajina ovat mediatoimistot (Mediatoimisto Happi, Virta Helsinki, Mediatoimisto Voitto, Dagmar, IUM, Aegis Group, Havas Media, GroupM ja Omnicom Media Group) sekä Avaus Consulting, Descom, Klikkicom, Kontaktia, Quru, NetBooster, Opasmedia, Tulos Helsinki, Mainostoimisto Weblandia sekä Fiercer Media. Google Finland ei toimita suoraan hakusanamainonnan tietojaan. Hakusanamainonnan ja Facebook-mainonnan panostusluvut sisältävät estimaattiosuuden, jotta yritysten suoraan ostetun hakumainonnan osuus saadaan mukaan lukuihin. Estimaatti on tehty PäättäjäAtlaksen kyselyn pohjalta.

17.06.2021

Tuore tutkimus paljastaa, mitä mainostajat toivovat digiulkomainonnalta

Digiulkomainonnan työryhmä toteutti kyselyn markkinaan tavoitteena kartoittaa mainostajien tarpeita sekä toiveita, jotta voimme kehittää digitaalisesta ulkomainonnasta yhä toimivampaa.

lue lisää

15.06.2021

Verkkokauppa ja sisällöt 4/4: Pidä asiakkaastasi hyvää huolta ja sitouta hänet

Vakuuta ja vahvista asiakassuhdetta kiinnostavilla, inspiroivilla sisällöillä. Pidä brändisi mielenkiintoisena ja houkuttelevana. Kerro, mitä uutta kaupassasi on tarjolla. Kiinnostavilla sisällöillä, erottuvalla puhetavalla sekä monikanavaisella viestinnällä voit tässä onnistua. Lue nämä konkreettiset vinkit!

lue lisää

14.06.2021

Mitä kohderyhmiä eri somekanavissa tavoittaa?

IAB Finlandin sosiaalisen median trendityöryhmä kirjoittaa vuoden 2021 aikana mainostajille suunnatun blogisarjan sosiaalisen median trendeistä. Toisessa osassa tarkastellaan eri somekanavien tavoittavia kohderyhmiä.

lue lisää

09.06.2021

Kaupan media auttaa mainostajia vaikeinakin aikoina ja ui mediamarkkinassa vastavirtaan

Maailman suurimmat mediayhtiöt ovat tällä hetkellä kauppoja. Amazonin, Krogerin, CVS:n ja Targetin kaltaiset kaupat näyttävät suuntaa markkinoinnille. Suomalaisille mainostajille kaupan media on vielä uusi tuttavuus. Olemme tutkineet kaupan median tunnettuutta Suomessa ja havainneet, että nousujohteisesta kehityksestä huolimatta sitä voitaisiin hyödyntää entistä enemmän.

lue lisää