
Kuka kerää dataa sivustoltasi?
Oletko joskus miettinyt, mistä ja miten kaikki digitaalisen mainonnan markkinapaikoilla myytävä data kerätään ja kenen toimesta? Tuleeko se Facebookilta ja Googlelta? Vastaus on: ei tule. Valtaosa myytävästä datasta päätyy marketin tiskille ihan tavallisten yritysten kotisivuilta.
Alla olevassa kuvassa näkyy katsaus yhden Suomen tunnetuimman brändin kotisivusta. Kyseessä ei ole ruutukaappaus kevään uutuuksista, vaikka uusia juttuja monelle saattavat ollakin, vaan siitä mitkä teknologiat ovat olleet kyseisen auditoinnin aikana kiinni tavalla tai toisella tämän yrityksen kotisivulla.
Ensimmäisessä sarakkeessa luetellut järjestelmät ovat kiinni suoraan sivustossa, loput tulevat muiden kautta. Tämä on ihan normaalia, esimerkiksi silloin kun puhutaan tagien hallinnasta (tässä tapauksessa Google Tag Manager) tai esimerkiksi mainonnan kohdistamisessa auttavassa osto- ja myyntijärjestelmien välisessä evästeiden matchäämisessä.
Mielenkiintoista on, kuinka moni näistä toimijoista auttaa kyseistä yritystä saavuttamaan parempia tuloksia ja ketkä keskittyvät kulissien takana lähinnä oman liiketoimintansa kasvattamiseen?
Joku näistä tarjoaa yritykselle kivoja työkaluja ilmaiseksi. Mutta tietääkö yritys, että tässä tapauksessa hinta on yrityksen verkkosivulta, jossa on muuten myös verkkokauppa, kerättävä data? Joku toinen ei tarjoa edes niitä "ilmaisia" työkaluja, vaan pyörittää vain omaa databusinestaan taustalla. Raha vaihtaa varmasti omistajaa, mutta siitä ei hyödy kyseinen yritys eikä heidän asiakkaansa, vaan käytännössä täysin irrelevantit toimijat. Yllä olevasta kaaviosta löytyy helposti puolenkymmentä toimijaa, joiden ydinliiketoimintaa on datan myyminen.
Miten tämä on mahdollista?
Suurin syy lienee se, että yritykset eivät ole osanneet kiinnittää asiaan huomiota. Kenties sivuston kehittäjät ovat menneet joskus sieltä missä aita on matalin. Kumppaneilta ei ole vaadittu läpinäkyvyyttä ja selityksiä sivustolla touhuavien teknologioiden taustoista. Pienempien yritysten kohdalla tilanne voi olla myös se, että koko sivusto on tilattu niin sanotusti "avaimet käteen" -pakettina, ja sivuston toimittajalla on datakaupalta tuoksahtava ketunhäntä kainalossa.
Mitä yritysten pitäisi tehdä?
Auditoida palvelunsa. Käydä läpi jokainen teknologia ja arvioida, auttaako tämä yritys meitä toimimaan paremmin? Jos vastaus on ei, ei muuta kuin KonMari -hengessä pellolle. Omien palveluiden tarkistaminen on suorastaan välttämätöntä koska GDPR edellyttää, että sivuston omistajan tulee pyytää käyttäjältä lupa datan keräämiseen. Se on hankalaa, jos ei itse tiedä ketkä dataa keräävät.
Sivuston analyysi tehty Relevant Digital Oy:n edustamalla Ensighten Privacy -järjestelmällä, mutta karkean tsekkauksen saa tehtyä myös selaimessa toimivalla Ghosteryllä.
PS. Kirjoituksessa anonyyminä esimerkkinä käytetty yritys tiedostaa tilanteen ja kevätsiivous on jo aloitettu!
Kirjoittaja Petri Kokkonen työskentelee Relevant Digitalin toimitusjohtajana ja on IAB:n hallituksen jäsen.
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää13.09.2023
Vaikuttajamarkkinoinnin pulssikysely: Vaikuttajamarkkinoinnin onnistumisen keskiössä arvopohjainen yhteistyö - vastuullisuus ja inhimillisyys korostuvat
Vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntäminen osana yrityksen tai organisaation muuta markkinointia ja viestintää on monipuolistunut ja käsiteltävät teemat ovat laajentuneet. Vaikuttajamarkkinointi nähdään nykyään myös merkittävänä vastuullisuusviestinnän keinona ja yritykset etsivät yhteistyökumppaniksi vaikuttajia, jotka jakavat samanlaiset arvot ja näkemykset.
lue lisää30.08.2023
IAB Finlandin datatyöryhmä kysyi alkuvuodesta markkinasta vuoden 2023 panostuskohteita
Kyselyllä halusimme selvittää, markkinointianalytiikan kontekstissa, mihin organisaatiot tulevat panostamaan vuonna 2023. Vastauksia tähän lyhyeen kyselyyn saatiin yhteensä 90 kappaletta, mainostajien edustaessa suurinta ryhmää (noin 41 %). Selvästi tärkeimmäksi panostuskohteeksi nousi vastauksissa ensimmäisen osapuolen data eli 1st party data.
lue lisää30.06.2023
Kun kaupan media kohtasi markkinan
Kaupan media on tullut Suomeen lumipalloefektin lailla maailmalla alkaneen trendin voimasta. Yhtäkkiä suomalaisten markkinointipäälliköiden sekä mediasuunnittelijoiden työpöydällä on tämä uusi, myös retail mediaksi kutsuttu kokonaisuus, joka monelle herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
lue lisää