Icon
Johda joukkosi kohti digitaalisuutta ja avoimuutta IABlogi

Johda joukkosi kohti digitaalisuutta ja avoimuutta

24.09.2014 | IABvieras

Digitaalisuuden myötä avoimuuden ja yksityisyyden raja on tullut yhä häilyvämmäksi. Kirjoitin muutama viikko sitten siitä, miksi huono johtaja pelkää avointa kommunikaatiota ja siksi myös sosiaalista mediaa. Tällä kertaa mietin, miten voimistaa oman yrityksen kulttuuria sekä muuttaa johtajuutta vastaamaan uusia digitaalisuuden mukanaan tuomia haasteita.

On selvää, että yleisimmät suomalaisten pelkäämät asiat ovat uuden pelko sekä epävarmuus tulevasta ja omasta kyvystämme oppia ja hallita uutta. Siksi johtajan rooli muutoksessa on äärimmäisen tärkeä. Meidän tulee aloittaa muutos kulttuurista. Meidän tulee varmistaa johtoportaan esimerkillä tulevan hyväksyminen, virheet sekä epäonnistuminen.

Yksi kestävän kehityksen perustavista ajatuksista on prosessien dokumentointi. Kestävän kehityksen tehtävänä on varmistaa jatkuva oppiminen, muutosvalmiuden ja prosessien toimivuus sekä pitkällä aikavälillä tuloksekas toiminta. Toinen tekijä muutoksessa on strategiatyö. Strategian perimmäinen tarkoitus on luoda näkemys, johon johdettavat voivat uskoa ja johon he voivat konkreettisesti sitoutua; annetaan siis muutokselle merkitys.

Onnistumisen varmistamiseksi strategiatyössä on hyvä asettaa muutamia tavoiteltavia asioita:
• Organisaation strategia on selkeä ja johdonmukainen
• Organisaation käsitys tulevaisuuden toimintaympäristöstä on jäsentynyt ja selkeästi määritelty
• Yrityksessä on strategisten tavoitteiden saavuttamista kuvaavat tunnusluvut ja mittarit
• Strategian kommunikointi on yrityksessä aktiivista
• Organisaation strategiaprosessi on luonteeltaan osallistava
(Juuti 2006)

Kommunikointi on yrityksessä aktiivista ja läpinäkyvää. Prosessit ovat osallistavia.

Jos mietimme digitaalisuutta, sosiaalista mediaa ja näiden tuomia mahdollisuuksia, voimme todeta, että strategiatyön apuvälineenä mikään ei toimi paremmin kuin nämä skaalautuvat interaktiiviset kanavat. Ensisijainen korjattava jokaiselle meille on oma tahtotasomme. Ilman sitä tulemme epäonnistumaan tehtävässämme johtaa muutosta onnistuneesti. Tästä erinomaisen esimerkin tarjoaa Stockmann. Heille tarjoiltiin tarvittava tieto hopealautasella. Heidän ongelmiaan pohdittiin avoimesti, heitä opastettiin ja vain yksi asia esti muutoksen: johdon tahtotaso sitoutua muutokseen.

Ilman tahtoa ei ole johtajuutta ja ilman johtajuutta ei ole muutosta!

Miten tämä sitten tehdään käytännössä?

Tuloksellisessa viestinnässä meidän tulee kaivaa vanhat missiot ja visiot pöytälaatikosta ja käyttää niitä uuden strategian luomisessa. Vain siten saamme aikaan tuloksia. Vain siten sitoutamme johdettavat oman toiminnan kehittämiseen ja muutokseen. Vain siten voimme onnistua!

Mirja Antila 2013


Kaiken avain on strategian johtaminen tulevaisuuden tekemisessä. Yrityksenä ja tekijöinä voimme valita kolmesta suunnasta.

Voimme olla reaktiivisia, jolloin suhtautumisemme tulevaisuuteen on hyvin passiivista. Emme ole siis itse vastuussa tulevaisuudesta tai tuloksista ja strateginen liikkumavara on erittäin vähäistä, jolloin sitoutuminen ja osallistaminen on vaikeaa.

Toisena vaihtoehtona on sopeutuminen ympärillämme tapahtuvaan murrokseen ja muutokseen. Suhtautuminen tulevaisuuteen on aktiivisempaa ja strategista liikkumavaraa on säädelty. Sopeutuminen altistaa vieläkin ulkoisille tekijöille, jolloin muutoshalukkuus ja muutokseen sitoutuminen voi ailahdella voimakkaasti.

Parhaan tuloksen saamme sitomalla yrityksen ja sen tekijät aktiiviseen tulevaisuuden tekemiseen. Strategia on kirjattu, mittarit on asetettu ja visio sekä missio tukevat tekemistä. Kommunikaatiolle on määritelty selkeä rooli ja kommunikaatio on avointa. Päätöksentekoon sitoutetaan ja siihen annetaan mahdollisuus. Näkemysvaje organisaatiossa on näin minimoitu ja jokaisen tason tekijät tuntevat arvonsa ja he ovat osaltaan vastuussa tuloksekkaasta tekemisestä.

Aktiivisessa tekemisessä strateginen liikkumavara on suurta, jolloin yritys on agiili ja muutosvoimainen. Ota siis haaste vastaan ja kehitä strategia digitaalisuuden potentiaalin konkretisoinniksi. Näin olet askeleen edellä kilpailijoitasi.



Kirjoittaja Joonas Villanen toimii Dinglellä Marketing Managerina. Hän auttaa myös yrityksiä sisällöntuotannon haasteissa yrittäjänä. Joonakseen saa yhteyttä Twitterissä ja LinkedInissä.




Dinglen aiemmat vieraspostaukset:
Video: Sosiaalinen media kyykyttää
Kampanjoista jatkuvaan markkinointiin
Oikeaan aikaan oikeassa paikassa: konteksti on uusi musta

08.12.2022

IAB Studio: Brand Safety - Miten pitää brändi turvassa?

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa meillä on studiossa Pasin kanssa Maarit Ruuth MTV:ltä, Jaakko Haarala DoubleVerifyltä ja Hanna Vierikko Sanomalta. Tässä jaksossa Pasi, Maarit, Hanna ja Jaakko keskustelevat Brand safetysta eli turvallisesta brändiympäristöstä mainonnassa.

lue lisää

07.12.2022

Verkkomainonnan määrä jatkaa kasvu-uralla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 kolmannella kvartaalilla oli ennätyksellisen suuri, noin 173 milj. euroa. Lähes 60 prosenttia mediamainonnasta on jo digitaalista. Vuoden 2021 kolmanteen kvartaaliin verrattuna digimainonta kasvoi 7 %

lue lisää

05.12.2022

Mainostajat vahvasti mukana IAB Finlandin hallituksessa 2023

IAB Finlandin syyskokouksessa 30.11.2022 päätettiin tulevan vuoden painopisteistä ja valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Vuonna 2023 IAB Finlandin kattoteema on digimainonnan vastuullisuus ja IAB:n kaksitoistahenkisessä hallituksessa on medioiden sekä palveluntarjoajien lisäksi mukana ennätysmäärä mainostajia.

lue lisää

18.11.2022

Videomainonnalla menee kovaa Euroopassa ja Suomessa

IAB Europe julkaisee vuosittain AdEx Bencmark raportin, joka mittaa ja arvioi Euroopan digitaalisen mainonnan panostuksia kattaen kaikkiaan 28 eri markkinaa. Tästä täydessä AdEx raportissa kuvataan eri formaattien ja kanavien vaikutukset Euroopan digitaaliseen mainontaan, joka päätyi 30,5 prosentin vuotuiseen kasvuun vuonna 2021. Euroopan koko digitaalisen mainonnan panostukset olivat vuonna 2021 92 miljardia euroa.

lue lisää