Icon
Todellinen sisältökeskeisyys on mediamuotojen synergiaa Uutiset & blogi

Todellinen sisältökeskeisyys on mediamuotojen synergiaa

19.06.2013 | Antti Isokangas

Jos olet käyttänyt internetiä viimeisten kolmen vuoden aikana, olet varmasti törmännyt käsitteeseen sisältömarkkinointi. Todennäköisesti olet kuullut myös väitteen siitä, että ”jokainen yritys on mediayritys” ja lukenut listan muotoon puettuja blogitekstejä ”kymmenestä tehokkaimmasta sisältömarkkinoinnin keinosta” ja vastaavista.

Suuri osa sisältömarkkinointia käsittelevistä puheenvuoroista on kepeää hölynpölyä, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö asiat todella olisi muuttumassa. Teknologian, digitaalisten palvelujen ja median kulutustottumusten muutokset tarkoittavat sitä, että rajat eri mediavälineiden ja median muotojen välillä ovat jatkuvasti hämärämpiä.

Kun tv ja iPad ovat yhtä aikaa auki, kumpi niistä todella on se ”second screen”? Onko minulle kuluttajana väliä, altistunko brändiviestille Hesarin verkkosivulla, Nelosen mainoskatkolla vai kaverin jakamana Facebookissa? Onko sillä väliä Sanoman mainosmyynnille? Entä itse brändille?

Ennen kaikkea: tarkoittaako tämä sitä, että maksetun, oman ja ansaitun median väliset rajat ovat muuttumassa merkityksettömiksi? Onko kaikesta mediasta tulossa ansaittua niin kuin tämä kaveri väittää vai onko tämä heppu oikeassa siinä, että kaikki media on sittenkin pohjimmiltaan omaa? Ovatko kaikki tulevaisuuden menestysbrändit sellaisia kuin Red Bull: taitavia sisältömarkkinoijia ja omien mediakanaviensa rakentajia?

Tuskin.

Maksetun, oman ja ansaitun median rajat ovat kyllä entistä epäselvempiä, mutta se ei tarkoita sitä, ettei niitä olisi enää olemassa. Ennen kaikkea huhut median kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Sosiaalisen median kuluttajapalvelut ja käyttäjien itse luomat sisällöt eivät ole korvaamassa ammattimaisesti toteutettuja mediasisältöjä, vaan täydentämässä niitä.

Hokema sisällön tärkeydestä on siis ehkä klisee – mutta se on klisee sen vuoksi, että se on totta.

Sisältöstrategiaan panostaminen ei tarkoita brändille sitä, että kirjoitetaan blogeja, twittaillaan ja luotetaan siihen, että viidakkorumpu hoitaa loput. Sisältökeskeisyys ei siis ole maksetun median unohtamista, kuten moni luulee, vaan eri mediamuotojen entistä vahvempaa synergiaa.

Moni ei enää tilaa paperista sanomalehteä kotiinsa, mutta en tunne ketään, joka olisi lakannut kokonaan lukemasta uutisia voidakseen keskittyä paremmin kissavideoiden katseluun YouTubesta. Sama pätee kuluttajien levittämiin brändiviesteihin ja maksettuun markkinointiin: välineet muuttuvat, mutta sisällöt säilyvät. Väite siitä, että ansaittu media korvaisi täysin maksetun median, on siis älytön.

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
Suomessa 36 miljoonaa DOOH-euroa vuonna 2021

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

14.06.2022

Suomessa 36 miljoonaa DOOH-euroa vuonna 2021

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

07.06.2022

Interact 2022 terveisinä mm. ympäristövastuu ja kuluttajan käyttäytymisen muutokset

IAB Europen lippulaivatapahtumassa julkaistiin Euroopan digimarkkinan luvut sekä käsiteltiin ajankohtaisia aiheita

lue lisää

27.04.2022

55 % mediamainonnasta digitaalista vuoden ensimmäisellä kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla oli 161,8 milj. euroa ja reilusti yli puolet (55 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Vuoden 2021 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna kaikki suurimmat digimainonnan momentit olivat yli 10 % kasvussa.

lue lisää

26.04.2022

Vaikuttajamarkkinoinnin määrä yli 40 % kasvussa vuonna 2021

IAB Finlandin ja Kantarin alkuvuonna 2022 yhdessä tekemän selvityksen perusteella vaikuttajamarkkinoinnin määrä Suomessa oli vuonna 2021 noin 39,4 miljoonaa euroa. Vuoteen 2020 verrattuna kasvua on peräti 41 %. Markkina-arvio perustuu osin sekä vaikuttajatoimistoilta että vaikuttajilta kerättyihin tietoihin, ja osin arvioihin markkinan eri toimijoiden suuruusluokasta.

lue lisää