Icon
Todellinen sisältökeskeisyys on mediamuotojen synergiaa Uutiset & blogi

Todellinen sisältökeskeisyys on mediamuotojen synergiaa

19.06.2013 | Antti Isokangas

Jos olet käyttänyt internetiä viimeisten kolmen vuoden aikana, olet varmasti törmännyt käsitteeseen sisältömarkkinointi. Todennäköisesti olet kuullut myös väitteen siitä, että ”jokainen yritys on mediayritys” ja lukenut listan muotoon puettuja blogitekstejä ”kymmenestä tehokkaimmasta sisältömarkkinoinnin keinosta” ja vastaavista.

Suuri osa sisältömarkkinointia käsittelevistä puheenvuoroista on kepeää hölynpölyä, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö asiat todella olisi muuttumassa. Teknologian, digitaalisten palvelujen ja median kulutustottumusten muutokset tarkoittavat sitä, että rajat eri mediavälineiden ja median muotojen välillä ovat jatkuvasti hämärämpiä.

Kun tv ja iPad ovat yhtä aikaa auki, kumpi niistä todella on se ”second screen”? Onko minulle kuluttajana väliä, altistunko brändiviestille Hesarin verkkosivulla, Nelosen mainoskatkolla vai kaverin jakamana Facebookissa? Onko sillä väliä Sanoman mainosmyynnille? Entä itse brändille?

Ennen kaikkea: tarkoittaako tämä sitä, että maksetun, oman ja ansaitun median väliset rajat ovat muuttumassa merkityksettömiksi? Onko kaikesta mediasta tulossa ansaittua niin kuin tämä kaveri väittää vai onko tämä heppu oikeassa siinä, että kaikki media on sittenkin pohjimmiltaan omaa? Ovatko kaikki tulevaisuuden menestysbrändit sellaisia kuin Red Bull: taitavia sisältömarkkinoijia ja omien mediakanaviensa rakentajia?

Tuskin.

Maksetun, oman ja ansaitun median rajat ovat kyllä entistä epäselvempiä, mutta se ei tarkoita sitä, ettei niitä olisi enää olemassa. Ennen kaikkea huhut median kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Sosiaalisen median kuluttajapalvelut ja käyttäjien itse luomat sisällöt eivät ole korvaamassa ammattimaisesti toteutettuja mediasisältöjä, vaan täydentämässä niitä.

Hokema sisällön tärkeydestä on siis ehkä klisee – mutta se on klisee sen vuoksi, että se on totta.

Sisältöstrategiaan panostaminen ei tarkoita brändille sitä, että kirjoitetaan blogeja, twittaillaan ja luotetaan siihen, että viidakkorumpu hoitaa loput. Sisältökeskeisyys ei siis ole maksetun median unohtamista, kuten moni luulee, vaan eri mediamuotojen entistä vahvempaa synergiaa.

Moni ei enää tilaa paperista sanomalehteä kotiinsa, mutta en tunne ketään, joka olisi lakannut kokonaan lukemasta uutisia voidakseen keskittyä paremmin kissavideoiden katseluun YouTubesta. Sama pätee kuluttajien levittämiin brändiviesteihin ja maksettuun markkinointiin: välineet muuttuvat, mutta sisällöt säilyvät. Väite siitä, että ansaittu media korvaisi täysin maksetun median, on siis älytön.

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 mijoonaa euroa

IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.

lue lisää

10.06.2024

Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 mijoonaa euroa

IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.

lue lisää

23.05.2024

Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.

lue lisää

16.05.2024

Vaikuttajamarkkinoinnin määrä 7 % kasvussa vuonna 2023

IAB Finlandin ja vaikuttajatoimistojen yhteisen selvityksen perusteella vaikuttajamarkkinoinnin kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2023 oli 56,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 verrattuna kasvua oli noin 7 %.

lue lisää

05.04.2024

Uuuh… dooh-mainonta jatkoi kasvukäyrällä myös 2023

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2023 oli noin 53,6 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 verrattuna kasvua on reippaat 16 %, kun vastaavana aikana Kantarin raportoima koko ulkomainonnan markkina kasvoi 9 %. Kaiken mediamainonnan määrä Suomessa laski vuonna 2023 2,4 %.

lue lisää