
Rahan tuloa voi estää
Verkkomainosten estäminen ad blockereiden avulla kasvattaa median murrostuskaa. Yhtäältä se kaventaa entisestään niukkoja digituloja ja toisaalta vahingoittaa asiakassuhteita.
Kyse ei ole pienestä ongelmasta, sillä tutkimusten mukaan esto-ohjelmia käyttää globaalilla tasolla jo 200 miljoonaa erityisesti nuorta kuluttajaa ja määrä kasvaa nopeasti.
Mediayhtiön liiketoiminnan kannalta haaste on ilmeinen. Jos mainosrahoitukseen perustuvalta sisällöntuotannolta ja liiketoiminnalta uhkaa pudota pahimmillaan pohja pois ad blockereiden vuoksi, vaatii se radikaaleja muutoksia yhtiön strategiaan.
Maailmalla yleisimmin käytetty vastalääke on ollut sisältöjen näyttämättä jättäminen esto-ohjelmien käyttäjille. Tämä on ymmärrettävä toimenpide, mutta ongelmallinen asiakassuhteiden kannalta.
Tilanne muistuttaa jossain määrin musiikin kopiosuojauksista takavuosina käytyä taistelua, jossa kuluttajien näkökulma jäi toissijaiseksi. Heillä on nyt kuitenkin käytettävissään monia tapoja kiertää median vastaiskut.
Esto-ohjelmien käyttöä voidaan vähentää tai rajoittaa eri tavoin.
Alan toimijat voivat ensinnäkin vedota moraalisiin seikkoihin: jos mainontaa ei sallita, kyseisen palvelun sisällöntuotannon laatua on heikennettävä, määrää on vähennettävä tai se voi loppua kokonaan. Tällainen argumentti ei todennäköisesti pure moneenkaan kuluttajaan, joka on jo tottunut saamaan sisältöjä käyttöönsä ilmaiseksi. Toimittajien ja mainostuotannon toimijoiden työpaikkojen katoamisen uhka ei herätä monissa sympatiaa ja johda ohjelmista luopumiseen.
Sisällön käytön estäminen ad blocker -käyttäjille toimii sekin harvoin. Useassa tapauksessa vastaavaa sisältöä on saatavana muualta, ja kielteisen käyttökokemuksen saanut kuluttaja ei välttämättä palaa enää uudestaan yhtiön sivustoille. Lisäksi on muistettava, että sisältöjen mobiilikäyttö kasvaa koko ajan. Display-mainonta koetaan siinä erityisen häiritsevänä, mikä puolestaan lisää ad blockereiden käyttöä.
Parhaiten pureva tekijä lienee tarjottavan sisällön tai palvelun ainutlaatuisuus. Sen tulisi olla sellaista, että kuluttaja on valmis joko maksamaan siitä tai vastaanottamaan mainontaa.
Toinen peruskeino on personointi eli mainonnan muuttaminen vastaamaan nykyistä paremmin kuluttajan kiinnostuksen kohteita. Toimitettujen ja mainossisältöjen rajat hämärtyvät, jolloin kuluttajien valinnan keskeiseksi kriteeriksi nousee sisällön kiinnostavuus ja hyöty hänen kannaltaan. Relevantti sisältö hyväksytään helpommin, oli se sitten journalistista tai kaupallista aineistoa.
Tärkeintä ad blockereista käytävässä keskustelussa olisi joka tapauksessa siirtää sen fokus mediayhtiöiden liiketoimintamalleista kuluttajiin. Ilman heidän tarpeidensa ja käyttötapojensa ymmärtämistä median vastavedot saattavat vain pahentaa alan toimijoiden ahdinkoa.
Jari Muikku
Kirjoittaja on Digital Media Finlandin konsultti ja toimitusjohtaja
Lue myös: IAB Finlandin Ad Blocker task forcen toiminta käynnistyy marraskuussa.
IABlogin Facebook kommentit

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää14.06.2022
Suomessa 36 miljoonaa DOOH-euroa vuonna 2021
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää07.06.2022
Interact 2022 terveisinä mm. ympäristövastuu ja kuluttajan käyttäytymisen muutokset
IAB Europen lippulaivatapahtumassa julkaistiin Euroopan digimarkkinan luvut sekä käsiteltiin ajankohtaisia aiheita
lue lisää27.04.2022
55 % mediamainonnasta digitaalista vuoden ensimmäisellä kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla oli 161,8 milj. euroa ja reilusti yli puolet (55 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Vuoden 2021 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna kaikki suurimmat digimainonnan momentit olivat yli 10 % kasvussa.
lue lisää26.04.2022
Vaikuttajamarkkinoinnin määrä yli 40 % kasvussa vuonna 2021
IAB Finlandin ja Kantarin alkuvuonna 2022 yhdessä tekemän selvityksen perusteella vaikuttajamarkkinoinnin määrä Suomessa oli vuonna 2021 noin 39,4 miljoonaa euroa. Vuoteen 2020 verrattuna kasvua on peräti 41 %. Markkina-arvio perustuu osin sekä vaikuttajatoimistoilta että vaikuttajilta kerättyihin tietoihin, ja osin arvioihin markkinan eri toimijoiden suuruusluokasta.
lue lisää