Rahan tuloa voi estää
Verkkomainosten estäminen ad blockereiden avulla kasvattaa median murrostuskaa. Yhtäältä se kaventaa entisestään niukkoja digituloja ja toisaalta vahingoittaa asiakassuhteita.
Kyse ei ole pienestä ongelmasta, sillä tutkimusten mukaan esto-ohjelmia käyttää globaalilla tasolla jo 200 miljoonaa erityisesti nuorta kuluttajaa ja määrä kasvaa nopeasti.
Mediayhtiön liiketoiminnan kannalta haaste on ilmeinen. Jos mainosrahoitukseen perustuvalta sisällöntuotannolta ja liiketoiminnalta uhkaa pudota pahimmillaan pohja pois ad blockereiden vuoksi, vaatii se radikaaleja muutoksia yhtiön strategiaan.
Maailmalla yleisimmin käytetty vastalääke on ollut sisältöjen näyttämättä jättäminen esto-ohjelmien käyttäjille. Tämä on ymmärrettävä toimenpide, mutta ongelmallinen asiakassuhteiden kannalta.
Tilanne muistuttaa jossain määrin musiikin kopiosuojauksista takavuosina käytyä taistelua, jossa kuluttajien näkökulma jäi toissijaiseksi. Heillä on nyt kuitenkin käytettävissään monia tapoja kiertää median vastaiskut.
Esto-ohjelmien käyttöä voidaan vähentää tai rajoittaa eri tavoin.
Alan toimijat voivat ensinnäkin vedota moraalisiin seikkoihin: jos mainontaa ei sallita, kyseisen palvelun sisällöntuotannon laatua on heikennettävä, määrää on vähennettävä tai se voi loppua kokonaan. Tällainen argumentti ei todennäköisesti pure moneenkaan kuluttajaan, joka on jo tottunut saamaan sisältöjä käyttöönsä ilmaiseksi. Toimittajien ja mainostuotannon toimijoiden työpaikkojen katoamisen uhka ei herätä monissa sympatiaa ja johda ohjelmista luopumiseen.
Sisällön käytön estäminen ad blocker -käyttäjille toimii sekin harvoin. Useassa tapauksessa vastaavaa sisältöä on saatavana muualta, ja kielteisen käyttökokemuksen saanut kuluttaja ei välttämättä palaa enää uudestaan yhtiön sivustoille. Lisäksi on muistettava, että sisältöjen mobiilikäyttö kasvaa koko ajan. Display-mainonta koetaan siinä erityisen häiritsevänä, mikä puolestaan lisää ad blockereiden käyttöä.
Parhaiten pureva tekijä lienee tarjottavan sisällön tai palvelun ainutlaatuisuus. Sen tulisi olla sellaista, että kuluttaja on valmis joko maksamaan siitä tai vastaanottamaan mainontaa.
Toinen peruskeino on personointi eli mainonnan muuttaminen vastaamaan nykyistä paremmin kuluttajan kiinnostuksen kohteita. Toimitettujen ja mainossisältöjen rajat hämärtyvät, jolloin kuluttajien valinnan keskeiseksi kriteeriksi nousee sisällön kiinnostavuus ja hyöty hänen kannaltaan. Relevantti sisältö hyväksytään helpommin, oli se sitten journalistista tai kaupallista aineistoa.
Tärkeintä ad blockereista käytävässä keskustelussa olisi joka tapauksessa siirtää sen fokus mediayhtiöiden liiketoimintamalleista kuluttajiin. Ilman heidän tarpeidensa ja käyttötapojensa ymmärtämistä median vastavedot saattavat vain pahentaa alan toimijoiden ahdinkoa.
Jari Muikku
Kirjoittaja on Digital Media Finlandin konsultti ja toimitusjohtaja
Lue myös: IAB Finlandin Ad Blocker task forcen toiminta käynnistyy marraskuussa.
IABlogin Facebook kommentit
IAB Finlandin uusi kvartaaleittain tehtävä digimarkkinapulssi kertoo Suomen digimarkkinan suhtautuvan lähitulevaisuuteen posititivisesti. Asteikolla 0 - 100 raportoitava yleisindeksi päätyi lukemaan 63, joka tarkoittaa selvästi positiivista tulosta. Suomen digimarkkinan kasvun odotetaan nopeutuvan vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Tutkimus tehtiin elokuussa 2024 ensimmäistä kertaa ja se keräsi 174 vastaajaa tasaisesti niin julkaisijoiden, toimistojen ja mainostajien parissa. Pulssikyselyn seuraava tiedonkeruu alkaa marraskuussa.
lue lisää03.10.2024
Markkinapulssi ennakoi digimainonnan määrän kasvavan loppuvuoden aikana
IAB Finlandin uusi kvartaaleittain tehtävä digimarkkinapulssi kertoo Suomen digimarkkinan suhtautuvan lähitulevaisuuteen posititivisesti. Asteikolla 0 - 100 raportoitava yleisindeksi päätyi lukemaan 63, joka tarkoittaa selvästi positiivista tulosta. Suomen digimarkkinan kasvun odotetaan nopeutuvan vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Tutkimus tehtiin elokuussa 2024 ensimmäistä kertaa ja se keräsi 174 vastaajaa tasaisesti niin julkaisijoiden, toimistojen ja mainostajien parissa. Pulssikyselyn seuraava tiedonkeruu alkaa marraskuussa.
lue lisää27.08.2024
REKRY: Development & Sales Manager, Education Programs
IAB Finland hakee joukkoihinsa uutta henkilöä, lue roolin kuvaus täältä.
lue lisää18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää