
Yhteisömanagerin arki, osa 3: Markkinointiviestinnän empaattinen moniosaaja
Toimin Cloetta Suomen yhteisömanagerina ja vastaan muun muassa Jenkin, Cloettan, TV Mixin, Läkerol Dentsin, Mynthonin somekanavista. Monelle yhtälö on käsittämätön: aktiivisia somekanavia enemmän kuin käsissä sormia, yli miljoonan suomalaisen kuukausittainen tavoittavuus ja samat 24 tuntia aikaa käytettävissä joka vuorokausi kuin muillakin.
Yhteisömanagerin arki on mielenkiintoista sinkoilua tilanteesta ja äänensävystä toiseen. Yhteisömanagerina vaadin itseltäni paljon, mutta aika ajoin yritän myös muistaa elämän realiteetit ja hyväksyä sen, että hyvin tehty työ riittää.
Nykykuluttaja vaatii yrityksiltä paljon
Moderni brändi on keskusteleva ja läpinäkyvä, mutta tämä ei synny ilman lukuisia työtunteja, läsnäoloa ja empaattista vuorovaikutusta. Kuluttaja saattaa nykyään kanavien ja viestien paljoudessa saada kuvan kokonaisesta someihmisten armeijasta, joka päivystää väsymättä myös viikonloppuisin ja öisin. Todellisuudessa monen kanavan takana on monesti yksi ja sama henkilö. Cloetta haluaa monen muun yrityksen tavoin olla keskusteleva yritys, joka toimii vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa. Esimerkiksi Lakupalamix-somekriisi opetti paljon sosiaalisen median voimasta ja tarvittavasta reagointinopeudesta (lue koko tarina täältä).
Makeispussitiimi hahmottelemassa someviestiä Lakupalamix-somekriisin jälkeen.
Yhteisömanageri johtaa sisällöntuotantoa ja vuorovaikutusta
Tärkein työtehtäväni on johtaa brändiemme sisällöntuotantoprosesseja. Yritän päivittäin purkaa brändikohtaisia abstraktejakin tavoitteita pienempiin palasiin ja luoda yhteistyökumppaneiden kanssa vaikuttavia kuvia ja tekstejä niihin peilaten. Hyvä somesisältö uppoaa valitsemaamme kohderyhmään, viihdyttää hetkessä ja tuottaa lisäarvon.
Monessa yrityksessä yhteisömanageri keskittyy yrityksen ulkoiseen viestintään, niin myös meillä. Yhteisömanageri voi toimia myös yrityksen sisällä kouluttaen, innostaen ja tuoden esiin uusia tehokkaita työtapoja sähköpostirumban rinnalle.
Cloetta Suomen iloinen porukka myyntikokouksen some-esityksen jälkeen
Yhteisömanagerin onnistumisen mittaaminen
Hyvä yhteisömanageri hoitaa kanaviaan huolella ja huolehtii vuorovaikutuksesta. Erinomainen yhteisömanageri muistaa mittaamisen ja tavoitteellisuuden merkityksen.
Digitaaliset kanavat ovat vieneet mittaamisen mahdollisuudet uudelle tasolle. Voimme reaaliajassa seurata, mitkä viestit kiinnostavat kuluttajaa ja optimoida tekemistä vaikka minuutti minuutilta. Antaisin somen mittaamista pohtivalle ohjenuoraksi sen, että mittaa asioita, joiden pohjalta voi aidosti muuttaa toimintaa. Kaikkea ei siis somessakaan kannata mitata. Lisäksi on hyvä muistaa, että someluvut ovat aina strategia, jolla päästään kohti tavoitetta, eivät itse tavoite. Oikea tavoite voi olla esimerkiksi se, että tietty prosenttiosuus kohderyhmästä kuulee uudesta tuotteesta tai että markkinaosuus kasvaa tavoitteeseen.
TOP 3 -vinkit yhteisömanagerille
1. Some elää 24/7. Muistathan kuitenkin pyrkiä rajaamaan työaikaasi ja huolehtimaan myös siitä, että saat viettää myös vapaa-aikaa.
2. Hyvä somesisältö lähtee tavoitteista. Kuvatuotantoa ei tarvitse tehdä brändipyramidia tuijottamalla, mutta on aina hyvä pitää mielessä, mitä toiminnalla halutaan saavuttaa.
3. Muista aina olla ystävällinen ja kärsivällinen. Pääset työssäsi kuluttajan iholle ja olet etuoikeutetussa asemassa kun saat viedä eteenpäin kuluttajien ideoita ja parannusehdotuksia.
Aikaisemmat yhteisömanagerin arki -sarjan kirjoitukset:
1: Yhteisömanagerin arki
2: Asiakaspalvelun ytimessä
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää