Icon
Viisi merkittävää trendiä Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksesta Markkinaluvut

Viisi merkittävää trendiä Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksesta

24.04.2014 |

Fonecta Enterprise Solutions julkaisi hiljattain Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksen raportin. Tutkimuksella pyrittiin luotaamaan suomalaisen markkinoinnin myyttejä, nykytilaa sekä lähitulevaisuutta. Poimin tutkimustulosten joukosta viisi mielenkiintoista, markkinoinnin lähitulevaisuuden kehitykseen merkittävästi vaikuttavaa trendiä.

1. Asiakasymmärrys ja -kokemus ovat päällimmäisenä markkinointipäättäjien mielessä

Asiakkaan ymmärtäminen ja asiakaskokemuksen parantaminen ovat tällä hetkellä markkinointipäättäjien suurimpia prioriteetteja. Tähän liittyy olennaisesti myös asiakastiedon kerääminen ja analysointi. Ilman asiakastietoa ja siitä saatavaa ymmärrystä kohdennetun, personoidun, palvelevan ja kokemuksellisen markkinoinnin toteuttaminen on hankalaa, ellei mahdotonta.

Kuva 1. Mitkä seuraavista ovat lähitulevaisuudessa prioriteettejanne markkinoinnissa?

2. Lisäarvon tuottaminen asiakkaalle haastaa

Sama teema jatkuu, kun kysytään digitaalisen markkinoinnin suurimpia haasteita: todellisen lisäarvon tuottaminen asiakkaalle on ylivoimaisesti suurin huolenaihe päättäjien keskuudessa.

Kuva 2. Mitkä seuraavista seikoista näet tällä hetkellä suurimpina haasteina digitaalisen markkinoinnin suhteen?

Seuraavaksi suurimmat haasteet liittyvät digitaalisen markkinoinnin kustannuksiin ja markkinointi-investoinneille saatavaan tuottoon sekä sen mittaamiseen.

3. Asiakastietoa kerätään, mutta miten on hyödyntämisen laita?

Asiakastiedon hyödyntämisessä on tulosten mukaan runsaasti kehittämisen varaa: suurin osa kerää asiakastietoa ja myös kokee sen tärkeäksi, mutta vain surkeat 13 % päättäjistä kokee, että kerättyä asiakastietoa hyödynnetään omassa yrityksessä hyvin.

Kuva 3. Missä roolissa kertyneen asiakastiedon hyödyntäminen on yrityksessänne?

”Kehittämisen varaa” kattaa toki melko laajan skaalan: toisilla tilanne on pääosin hyvä, mutta aina voi tietenkin parantaa. Toisilla tilanne taas saattaa olla katastrofaalinen: sekä tiedon kerääminen, ylläpito, analysointi että hyödyntäminen ovat lapsenkengissä.

Mihin tietoa sitten hyödynnetään – tai yritetään hyödyntää? Asiakaskokemuksen/-palvelun kehittäminen nousee jälleen pintaan:

Kuva 4. Mihin seuraavista asioista hyödynnätte ymmärrystä omista asiakkaistanne?

Tämä on toki luonnollista, sillä tarkemmin ajateltuna lähes kaikki asiakastiedon hyödyntäminen tähtää vähintään välillisesti asiakaskokemuksen kehittämiseen. Tarjooman kehittäminen ja lojaliteetin rakentaminen löytyvät seuraavilta sijoilta.

4. Aika ja raha asiakasanalytiikan haasteina

Asiakasanalytiikka vaatii joko paljon aikaa, paljon rahaa tai paljon molempia. Tämä yhtälö on markkinointipäättäjien mielestä kaikkein suurin asiakasanalytiikan hyödyntämiseen liittyvä seikka.

Kuva 5. Mitkä seuraavista näet yrityksenne suurimpina haasteina asiakasanalytiikan hyödyntämisessä?

Seuraavaksi suurimmaksi haasteeksi päättäjät nostavat analytiikan johtopäätösten hyödyntämisen käytännön tekemisessä. Kun esimerkiksi asiakassegmentointi on valmis, mitä ihmettä sillä nyt pitäisi tehdä? Moni hyvä analytiikkahanke jää pöytälaatikkoon pölyttymään, koska hyödyntämisnäkökulman miettiminen on jäänyt puolitiehen. Helsingin Sanomissakin esitelty Kotimaa Oy:n kirkkosegmentointi on erinomainen esimerkki siitä, miten asiakasanalytiikka on oikeasti viety konkreettisesti käytännön päivittäiseen työhön.

Myös erilliset asiakastietokannat, järjestelmät sekä näiden aiheuttama asiakkaan yhden kokonaiskuvan puute haastaa markkinoijia. Yksi ainoa, kaiken kattava näkymä asiakkaaseen on varsinkin suurten massojen tapauksessa ainoa mahdollinen tapa saada asiakasanalytiikasta konkreettista hyötyä.

5. Alle puolet mittaa digitaalista markkinointiaan - lisää tietoa kaivataan

Digitaalisen markkinoinnin mittaamiseen liittyy yksi tutkimuksen pysäyttävimmistä löydöistä. Vain 47 % yrityksistä ylipäätään mittaa digitaalisen markkinointinsa tehoa.

Kuva 6. Mittaatteko tekemiänne digitaalisia markkinointikampanjoita?

Isolle osalle vanha lause markkinoinnin mittaamisesta ja siitä kuuluisasta hukkaan heitetystä budjetin puolikkaasta pitää edelleen kutinsa. Verkkomarkkinoinnin tehon mittaamisen pitäisi nykyaikaisen teknologian ja osaamistason kasvun ansiosta olla helpompaa, nopeampaa ja halvempaa kuin koskaan. Myös markkinoinnin tulosvastuuvaatimukset yleistyvät kiihtyvällä vauhdilla, joten mittaamisen tulisi olla jo alan normi. Lohduttavaa on, että yli puolet ei-mittaavista sentään suunnittelee aloittavansa mittaamisen lähitulevaisuudessa.

Mittaamisesta sekä siihen liittyvistä työkaluista ja palveluista kaivataan lisää tietoa. Tämän tunnustaa yli neljä kymmenestä. Moni yritys siis vielä hakee itselleen parhaiten soveltuvia mittaamisratkaisuja.

Kuva 7. Väittämä: ”Kaipaisin lisää tietoa siitä, mitä digitaalisen markkinoinnin mittaamisen palveluita on tarjolla ja mitkä niiden hyödyt ovat.”

Lisätietoa tutkimuksesta

Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2013 Kopla Helsingin toimesta kahdessa vaiheessa: 12 markkinointipäättäjän ohjattu ryhmäkeskustelu verkossa sekä lomakekysely, johon vastasi 147 markkinointivaikuttajaa. Markkinoinnin päättäjät -tutkimusraporttiin voi tutustua tarkemmin lataamalla sen pdf-version veloituksetta Fonecta Enterprise Solutionsin sivuilta.



   Tuukka Rantamäki on Fonecta Enterprise Solutionsin markkinointipäällikkö,
   jonka mielestä markkinointi kuuluu tittelistä riippumatta kaikkien työnkuvaan.
   Työssään Tuukka suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa Enterprisen markkinointia
   laidasta laitaan: verkkosisältöjä, markkinoinnin automaatiota, sosiaalista mediaa,
   tapahtumia ja PR:ää.

   LinkedIn
   Twitter

22.09.2023

Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua

IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.

lue lisää

31.08.2023

Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla

Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.

lue lisää

23.05.2023

Verkkomainonta maltillisessa kasvussa

Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.

lue lisää

06.03.2023

Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!