Icon
Sisältö on kuningas digitaalisessa mediassakin Markkinaluvut

Sisältö on kuningas digitaalisessa mediassakin

10.01.2013 | Risto Jäntti

Digitaalinen media muuttuu vauhdilla mediaostamisesta kohderyhmäostamiseen. Monet mediat ovat heränneet tähän ja alkaneet katsomaan tilannettaan uusiksi. Digimediaa ollaankin alettu tehdä vihdoin digitaalisilla työkaluilla ja menetelmillä. Muutos on nostanut esiin monessa paikkaa perusasioiden vuosien laiminlyöntiä, joiden korjaamiseen tarvitaan enemmän kuin vain uusia työkaluja ja metodit kaupanhyllyltä.

Sisältö on kävijälle edelleen tärkein, ja miksi ei olisi. On lukijan/kävijän aliarviointia kuvitella, että he ovat tulleet hyvien mainosten takia sivuille. Ilman mielenkiintoista sisältöä tai arvokasta palvelua verkkovierailijan käynti jää lyhyeen ja todennäköisesti kävijä ei ihan heti palaa. Ilman laadukkaita käyntejä mainosnäytöt jäävät tehottomiksi, koska niille ei altistuta tarpeeksi. Kun mainostulot tämän myötä tippuvat, siirretään mainospaikat pois tieltä ja keskitytään enemmän omien tuotteiden ja palveluiden myyntiin. Tästä tilasta mediat eivät osaa mediamyyntiään enää korjata.

Liikennettä on opittu jo manipuloimaan ja ohjaamaan esimerkiksi uutissuosittelusivuista tai kirjoittamalla seksikkäitä otsikoita, jotka leviävät myös sosiaaliseen mediaan. Onko tämä kuitenkaan sellaista, joka lisää median tuottamaa arvoa, kävijäuskollisuutta ja laadukkaita kokemuksia kävijöille, vai vain hetkellistä liikennettä mediamyynnin tueksi? Sisällön kehittämisen sijaan on päädytty taikatemppuihin tai muuten vaan johonkin muuhun kuten lehtilevikin epätoivoiseen myynninedistämiseen. Lehtitalot ovat pystyneet tarjoamaan lukijoillensa arvokkaita lukukokemuksia printissä, mutta verkossa saattaneet aliarvioida samat lukijat näkyvästi.

Muutokset tämän tapaisessa tilanteessa lähtevät halusta asettaa “digital first” -strategia, tai ainakin osattava perustella, miksi valita jokin muu strategia (voi kertoa myös kirjoittajalle, mikä se olisi). Julkaisijan verkkotekemisen menestys perustuu pitkälti siihen, kuinka hyvin nämä pystyvät tuottamaan kävijöilleen laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä tai palvelua. Palvelut ovat oma lukunsa, mutta laadukkaan sisällön tuottaminen kuvittelisi monelle medialle olevan juuri se vahvuus, jolla nämä ovat alun alkaenkin menestyneet. Kun sisältö on kunnossa, lukijat ovat jopa valmiita maksamaan tästä maksumuurien tai applikaatioiden avulla. Mediamyyntiä varten vaaditaan vain halu asettaa mainospaikat tehokkaille paikalle niin, että ne tukeutuvat sisältöön hyvin. Hyvä sisältö auttaa myös profiloimaan sisältöä ja sen lukijoita paremmin, joka edelleen nostaa arvoa mediamyynnille. Hyvä sisältö huomataan ja leviää myös sosiaalisiin kanaviin helpommin. Lisäksi uutissuosittelusivut ovat ilman maksumuureja käytettävissä. Hyvä sisältö ei vain lisää liikennettä, mutta myös kävijäuskollisuutta, jonka johdosta kävijät palaavat sivustolle useamman kerran viikossa.

Perässä hiihtäminen tai verkkomedian vähättely on organisaatioiden sisällä ollut tähän mennessä helppo hyväksyä, ainakin toistaiseksi, kun rahaa on edelleen tullut perinteiseltä puolelta enemmän. Digitaalinen media on kuitenkin kehittynyt paljon ja sitä pystytään tekemään digitaalisen median ehdoin kopioimatta tapoja suoraan vain printin tai tv:n puolelta. Teknologiset valinnat eivät ole tuoneet pitkäaikaista kilpailuetua, mutta kehittyneet verkkomediakonseptit kylläkin. Aika muutokselle on nyt! Muut mediat, kuten printti, menettää joka kuukausi otettaan ja jos muuta korvaavaa liiketoimintaa ei näissä organisaatioissa synny, saattaa myynti tippua puoleen jo kolmessa-neljässä vuodessa. Digitaalista menestysmallia on edelleen vaikea rakentaa, mutta unohtamalla digitaalinen sisältö kokonaan, ajetaan päin seinää ja kovaa.

Onnistumisiakin on paljon ja allekirjoittanut toivookin, että näitä nähtäisiin rohkeasti IAB mainonnanryhmässä enemmän. Olethan yhteydessä, jos sinulla on näistä kerrottavaa tai haluat kuulla enemmän!

Valoa ja energiaa vuoteen 2013

-Risto

03.02.2023

Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022

Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).

lue lisää

31.08.2022

IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

28.01.2022

Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021

Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.

lue lisää

22.09.2021

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!