
Natiivimainos ei keskeytä, se kulutetaan
Sisältö on kuningas. Kuka tahansa voi olla media. Unohda kampanjalähtöisyys, sisältömarkkinointi on palveleva toimintatapa. Kirjota Twitterin hakukenttään #sisältömarkkinointi ja saat tietää kaiken tämän. Avaa Pirkka-lehti ja näet käytännön esimerkin printtimediasta. Ajatus on vanha tuttu: markkinointia kiinnostavien ja hyödyllisten sisältöjen avulla.
Yllättävän moni on silti käsitteen edessä huuli pyöreänä. Varsinainen kysymysmerkki silmiin syttyy, kun käsitellään termiä natiivimainonta. Kiinnostusta kyllä on, kunhan ensin tietäisi, mistä oikeastaan on kyse.
Missä sitten kulkee natiivimainonnan ja muun sisältömarkkinoinnin raja? Siitä tuntuu olevan jokaisella eri mielipide. Yksi natiivimainonnan erityispiirre on kuitenkin tämä: sen kohtaa aina siellä, missä yleisö muita sisältöjä kuluttaessaan liikkuu.
Kaikki mainostajat eivät voi itse mediaksi muuttua, eikä tarvitsekaan. Oma sisällöntuotanto vaatii resursseja ja suunnitelmallisuutta, kanavaosaamista ja kykyä tavoittaa ja ohjata liikennettä. Kuningassisältökään ei sitouta ketään, jos se ei tavoita yleisöään. Natiivimainonta lähtökohtaisesti tavoittaa.
Natiivimainontaa on advertoriaali, kaupallinen kuva käyttäjäkuvien virrassa tai maksettu keskustelunaloitus keskustelupalstalla; se on muiden sisältöjen kanssa samanmuotoinen mainos. Se ei keskeytä väkisin vaan kilpailee muiden sisältöjen kanssa kiinnostavuudellaan, mikä on toisinaan raakaa: jos mainoksen sisältö ei ole kiinnostavaa, siihen ei koske kukaan. Mutta onnistuessaan natiivimainos saa aikaan. Siihen suhtaudutaan hyvänä sisältönä.
Koska natiivimainontaa kulutetaan samalla tavoin kuin mediasisältöjä muutenkin, sen toimivuutta pitäisi myös mitata suhteessa muuhun kulutettuun sisältöön. Eikä silloin puhuta vain näytöistä tai klikeistä, puhutaan ajasta, kävijäpoluista ja vaikkapa sitouttavuudesta.
Natiivimanonnan mittareita ei voi verrata display-mainonnan mittareihin, ne vaativat aina tulkintaa. Tavoitteiden asettamisen vaativuudesta kertoo sekin, että toisinaan tuloksia raportoidessaan saa vastata kysymykseen "Oliko tämä hyvä vai huono?".
Myös IAB:ssa keskustelu natiivimainonnan ohjeistamisesta ja mittaroinnin selkeyttämisestä on avattu. Onko sinulla sanottavaa? Tule mukaan natiivimainonnan työryhmään.
Anna Kurkela, Verkkopalvelupäällikkö, A-lehdet/ Digimedia SalesLab, IAB:n natiivimainonnan task forcen puheenjohtaja
Twitter: @annakur
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää