Icon
Mitä tarkoitamme, kun puhumme vähittäiskauppamediasta? Markkinaluvut

Mitä tarkoitamme, kun puhumme vähittäiskauppamediasta?

09.12.2020 | Anne Sassi

Sivistyssanakirjan määritelmän mukaan media tarkoittaa muiden muassa viestin välittäjää, viestintä-, mainos- ja tiedotusvälineitä, kuten lehdistö, radio, televisio ja erilaiset mainostaulut. Vielä parikymmentä vuotta sitten käsitys mediasta oli yhteneväinen; ihmiset ymmärsivät median käsitteellä samanlaisia asioita. Toisin on tänään aikana, jolloin median käsite saa jatkuvasti uusia merkityksiä. 

Entä mitä vähittäiskauppamedia sitten tarkoittaa? Vähittäiskauppamediassa ei ole kyse uudesta tai monimutkaisesta ilmiöstä vaan ikiaikaisesta kaupan tehtävästä saattaa brändit ja asiakkaat yhteen mahdollisimman lähelle toisiaan. Kaupan median perustehtävä on rakentaa kohtaamispisteitä – eli medioita – ja kertoa ihmisille tuotteista, jotka heitä kiinnostavat ja ovat heille tarpeellisia.

Nykyisin kaupalla on mahdollisuus kertoa asioista ihmisille entistä palvelevammin ja osuvammin, koska kohtaamispisteitä on paljon ja data mahdollistaa kohdentamisen. Aiemmin kohtaamiset olivat fyysisiä: kyläkauppias kertoi suullisesti myymälässä tuotteista tai ripusti ilmoituksia kaupan seinälle. Nyt rinnalle on tullut erilaisia digitaalisia kohtaamispisteitä. Keinovalikoima on laajentunut ja lopputulos tarkentunut.

Isot kansainväliset Amazonin ja Alibaban kaltaiset toimijat ovat mediayhtiöitä siinä missä kauppojakin ja kulkevat kehityksen etujoukoissa. Me Suomessa sovellamme hyviä käytäntöjä suomalaiseen maaperään sopivalla tavalla. Toistaiseksi olemme vielä harjoittelijoita kansainvälisessä mittakaavassa.

Hukkamarkkinointia ei sallita 2020-luvulla

Digitalisaatio on mahdollistanut sen, että kauppa pystyy palvelemaan asiakkaitaan yksilöllisemmin ja paremmin sekä kertomaan heille asioista, jotka heitä kiinnostavat ja ovat heidän elämässään relevantteja. Filosofia ei ole vuosien saatossa niinkään muuttunut, mutta tavat palvella ihmisiä sitäkin enemmän.

Globaali trendi on, että vähittäiskauppa pureutuu yhä syvemmälle asiakaslähtöisyyteen miettimällä viestien sisältöä ja oikeaa kanavaa. Keinot vaihtelevat toimijasta riippuen, mutta kaikkien päämääränä on tarjota parempaa palvelua.

Kenenkään kaupan alan toimijan ei pitäisi 2020-luvulla sortua hukkamarkkinointiin. Älykkäässä palvelevassa markkinoinnissa lähtökohtana on lopulta, ettei brändin tarvitse maksaa kuin aidosti sille merkityksellisistä kontakteista. Onhan esimerkiksi loukkaavaa häiritä koiranruokamainoksilla ihmistä, joka ei omista koiraa.

Korona-aika on jopa kiihdyttänyt vähittäiskauppamedian kehittymistä. Korona on tuupannut myös kaupanalaa digiloikkaan. Kansainvälinen kilpailu ei todellakaan ole vähentynyt eikä vauhtia ole nyt mitään syytä hiljentää.

Kuluva vuosi on ollut raskas perinteiselle mediamainonnalle, kuten lehti-, tv- ja ulkomainonta. Kaupan media on kuitenkin kukoistanut ja kasvanut vaikeana koronavuotenakin maailmanlaajuisesti. Kehitys kertoo selkeää kieltään siitä, että mainostajat kokevat asiakaskohtaamiset kaupan kanavissa vaikuttavana, tuottavana ja nykyaikaisena mainonnan keinona.

Markkinoijien on elintärkeä ymmärtää, että viestien kiinnostavuus, merkityksellisyys, oikea-aikaisuus ja kanavan valinta ratkaisevat lopulta sen, miten ihmiset suhtautuvat markkinointiin. Hukkamarkkinointiin sortuva toimija on asiakkaan silmissä pahis, kun taas relevanttia tietoa oikea-aikaisesti tarjoava markkinoija näyttäytyy hyviksenä.

Fiksu markkinoija pyrkii toiminnallaan tilanteeseen, jossa kaikki voittavat.

Anne Sassi, johtaja, Medialiiketoiminta, SOK

Anne Sassin vastuulla on SOK MEDIAn medialiiketoiminta, joka koostuu omasta mediasta, tällä hetkellä Yhteishyvä ja kehitteillä olevat omat mediat, ja kaupallisista markkinointipalveluista.

06.02.2024

Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023

Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski -2,4 % edellisvuoteen verrattuna.

lue lisää

22.09.2023

Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua

IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.

lue lisää

31.08.2023

Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla

Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.

lue lisää

23.05.2023

Verkkomainonta maltillisessa kasvussa

Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!