Mitä tarkoitamme, kun puhumme vähittäiskauppamediasta?
Sivistyssanakirjan määritelmän mukaan media tarkoittaa muiden muassa viestin välittäjää, viestintä-, mainos- ja tiedotusvälineitä, kuten lehdistö, radio, televisio ja erilaiset mainostaulut. Vielä parikymmentä vuotta sitten käsitys mediasta oli yhteneväinen; ihmiset ymmärsivät median käsitteellä samanlaisia asioita. Toisin on tänään aikana, jolloin median käsite saa jatkuvasti uusia merkityksiä.
Entä mitä vähittäiskauppamedia sitten tarkoittaa? Vähittäiskauppamediassa ei ole kyse uudesta tai monimutkaisesta ilmiöstä vaan ikiaikaisesta kaupan tehtävästä saattaa brändit ja asiakkaat yhteen mahdollisimman lähelle toisiaan. Kaupan median perustehtävä on rakentaa kohtaamispisteitä – eli medioita – ja kertoa ihmisille tuotteista, jotka heitä kiinnostavat ja ovat heille tarpeellisia.
Nykyisin kaupalla on mahdollisuus kertoa asioista ihmisille entistä palvelevammin ja osuvammin, koska kohtaamispisteitä on paljon ja data mahdollistaa kohdentamisen. Aiemmin kohtaamiset olivat fyysisiä: kyläkauppias kertoi suullisesti myymälässä tuotteista tai ripusti ilmoituksia kaupan seinälle. Nyt rinnalle on tullut erilaisia digitaalisia kohtaamispisteitä. Keinovalikoima on laajentunut ja lopputulos tarkentunut.
Isot kansainväliset Amazonin ja Alibaban kaltaiset toimijat ovat mediayhtiöitä siinä missä kauppojakin ja kulkevat kehityksen etujoukoissa. Me Suomessa sovellamme hyviä käytäntöjä suomalaiseen maaperään sopivalla tavalla. Toistaiseksi olemme vielä harjoittelijoita kansainvälisessä mittakaavassa.
Hukkamarkkinointia ei sallita 2020-luvulla
Digitalisaatio on mahdollistanut sen, että kauppa pystyy palvelemaan asiakkaitaan yksilöllisemmin ja paremmin sekä kertomaan heille asioista, jotka heitä kiinnostavat ja ovat heidän elämässään relevantteja. Filosofia ei ole vuosien saatossa niinkään muuttunut, mutta tavat palvella ihmisiä sitäkin enemmän.
Globaali trendi on, että vähittäiskauppa pureutuu yhä syvemmälle asiakaslähtöisyyteen miettimällä viestien sisältöä ja oikeaa kanavaa. Keinot vaihtelevat toimijasta riippuen, mutta kaikkien päämääränä on tarjota parempaa palvelua.
Kenenkään kaupan alan toimijan ei pitäisi 2020-luvulla sortua hukkamarkkinointiin. Älykkäässä palvelevassa markkinoinnissa lähtökohtana on lopulta, ettei brändin tarvitse maksaa kuin aidosti sille merkityksellisistä kontakteista. Onhan esimerkiksi loukkaavaa häiritä koiranruokamainoksilla ihmistä, joka ei omista koiraa.
Korona-aika on jopa kiihdyttänyt vähittäiskauppamedian kehittymistä. Korona on tuupannut myös kaupanalaa digiloikkaan. Kansainvälinen kilpailu ei todellakaan ole vähentynyt eikä vauhtia ole nyt mitään syytä hiljentää.
Kuluva vuosi on ollut raskas perinteiselle mediamainonnalle, kuten lehti-, tv- ja ulkomainonta. Kaupan media on kuitenkin kukoistanut ja kasvanut vaikeana koronavuotenakin maailmanlaajuisesti. Kehitys kertoo selkeää kieltään siitä, että mainostajat kokevat asiakaskohtaamiset kaupan kanavissa vaikuttavana, tuottavana ja nykyaikaisena mainonnan keinona.
Markkinoijien on elintärkeä ymmärtää, että viestien kiinnostavuus, merkityksellisyys, oikea-aikaisuus ja kanavan valinta ratkaisevat lopulta sen, miten ihmiset suhtautuvat markkinointiin. Hukkamarkkinointiin sortuva toimija on asiakkaan silmissä pahis, kun taas relevanttia tietoa oikea-aikaisesti tarjoava markkinoija näyttäytyy hyviksenä.
Fiksu markkinoija pyrkii toiminnallaan tilanteeseen, jossa kaikki voittavat.
Anne Sassi, johtaja, Medialiiketoiminta, SOK
Anne Sassin vastuulla on SOK MEDIAn medialiiketoiminta, joka koostuu omasta mediasta, tällä hetkellä Yhteishyvä ja kehitteillä olevat omat mediat, ja kaupallisista markkinointipalveluista.
11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää