
Media harmaalta alueelta, onko Netti-tv enemmän TV:tä vai nettiä?
Medioiden määritelmät hämärtyvät monikanavaisessa maailmassa. Sisältöjä ja mainontaa jaellaan monen jakelutien ja päätelaitteen kautta. Netti-tv on yksi vahvimmin harmaalla alueella kehittyvä ja kasvava media. Peruskonsepti on mainostajalle TV:stä tuttu, mutta sitä tuttua, turvallista ja toimivaksi todistettua konseptia voidaan virittää aivan uudelle tasolle verkossa hyödyntämällä uuden jakelutien, verkon, voimaa.
Median ostajat ja myyjät pohtivat parhaillaan, että kenelle tämä, ei nyt enää ihan uusi mutta edelleen tuore tulokas oikeastaan kuuluukaan? Onko tämä nyt sitten TV:tä vai nettiä? Mistä löytyy koti netti-tv:lle ja miten sitä ostetaan tulevaisuudessa? Tällä hetkellä netti-tv:tä yritetään kotiuttaa kahteen suuntaan:
1. TV-mainonnan suunnittelu- ja ostotavat yleistyvät myös netti-tv:ssä, ja sitä myöten netti-tv kotiutuu terppitaitureiden työpöydälle.
2. Verkkoon sukeltanut TV omaksuu jakelutiensä mittarit ja kauppatavat, ja jatkossa netin kautta jaeltavaan TV-sisältöön takovat mainontaa mukaan digisepät.
Itse uskon vahvasti, että netti-tv ei päädy vain ja ainoastaan kummallekaan työpöydälle, vaan tähän soppaan saa työntää lusikkansa useampi kokki, ihan luvan kanssa. Myös suunnittelutyöpöytien integroituminen on erittäin mahdollinen skenaario, merkkejä tästäkin on nähtävissä.
Netti-tv -kaupan tulevaisuutta tutkaillessa on myös oleellista muistaa erottaa kaksi asiaa; mitä ostetaan, ja miten ostetaan.
“TV:stä tuttu” terppikauppa näyttää saavan jalansijaa verkkomainonnan ostamisesta muutenkin kuin netti-tv:n osalta. Jenkeissä Nielsen ja comScore ovat molemmat julkistaneet omat, TV- ja online-kampanjoille yhteiset tunnusluvut toimittavat mittarit ja isot mainostajat kuten Unilever, Kraft ja Johnson & Johnson pakottavat nettimediaostojaan TV:n muottiin. TV:n ja verkon yhdistävää, yhteistä mittausta kaivataan kovasti, ja se on ymmärrettävää. Tarvitaan yksiselitteinen, selkeä mittari, jotta monimediaisten kampanjoiden kokonaistehot saadaan säädettyä optimaaliselle tasolle. Eli, tulevaisuuden tahtotilana näyttää olevan terppi, ja se on myös vahva vastausehdotukseni kysymykseen: “mitä ostetaan?”.
Entäs sitten se toinen kysymys, “Miten ostetaan?” Onko netti-tv:n kohtalona toimittaa ainoastaan yhteismitallisia terppejä kohderyhmään 25-44-vuotiaat yhdessä lineaarisen TV:n kanssa? Vastaus on: Ei. Netti-tv:tä katsotaan verkon yli, useilta päätelaitteilta, vuorokauden eri aikoina ja myös kodin ulkopuolella. Olisi haaskausta jättää hyödyntämättä verkon kohdistusmahdollisuudet netti-tv-mainonnassa, ja olisi myös outoa toteuttaa netti-tv-kampanjoita täysin irrallaan, ilman teknistä linkitystä, muusta verkkomainonnasta. Verkon kautta esitettävä TV mahdollistaa yhden mainostajan haaveen toteuttamisen, audiovisuaalisen kerronnan mahdollistaman vahvan vaikuttamisen kohdistettuna juuri oikealle kohderyhmälle.
Uskon, että kasvava joukko mainostajia hyödyntää jatkossakin netti-tv:tä peiton vahvistajana ja mainosviestin läpimenon tehostajana samanaikaisesti TV-kampanjan kanssa. Mutta kun kampanjan ensimmäisten viikkojen terpit on saatu kasaan, jatkaa mainostaja näkymistään juuri oikean kohderyhmän keskuudessa hyödyntäen esimerkiksi selainkäyttäytymiseen tai muuhun tunnistamiseen perustuvaa kohdistusteknologiaa, ja linkittää verkossa esitettävää bannerimainontaa yhteen netti-tv-mainonnan kanssa.
Niin kuin eräs asiaa pohtinut mediatoimistoammattilainen totesi, netti-tv ei ole TV:tä eikä nettiä, se on netti-tv:tä. Ja olkoon niin, koska jompaan kumpaan koriin pakottaminen rajoittaisi luovuuttamme tämän jo suureksi kasvaneen ja vahvalla kasvukäyrällä jatkavan, katsojien ostokäyttäytymiseen yhä vahvemmin vaikuttavan median hyödyntämisessä.
Parhaat mediaratkaisut rakennetaan perinteisistä raja-aidoista välittämättä. Jatkan mielelläni keskustelua harmaan alueen hyödyntämisestä!
Petri Kokkonen
Head of Online Operations, Sales
Nelonen Media
14.02.2025
Digitaalinen ulkomainonta jatkoi vahvaa kasvuaan 2024 – markkinaestimaatti nousi 61 miljoonaan euroon
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan koko Suomessa kasvoi vuonna 2024 noin 61 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna, jolloin markkina oli 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 markkinakasvu osoittaa, että DOOH on yksi vauhdikkaammin kasvavista mainonnan muodoista Suomessa.
lue lisää14.02.2025
Suomessa noin 15 miljoonaa natiivimainoseuroa vuonna 2024
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on julkaissut arvion natiivimainonnan määrästä Suomessa. Vuoden 2024 estimaatti on 14,6 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2023 verratuna noin 7 %.
lue lisää14.02.2025
Digitaalisen audiomainonnan kasvu jatkui Suomessa myös vuonna 2024
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudiomainonnan markkina vuonna 2024 oli 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 markkina-arvio oli 9,3 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 2022 7,1 miljoonaa euroa.
lue lisää11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää