Icon
Media harmaalta alueelta, onko Netti-tv enemmän TV:tä vai nettiä? Markkinaluvut

Media harmaalta alueelta, onko Netti-tv enemmän TV:tä vai nettiä?

04.10.2012 | Petri Kokkonen

Medioiden määritelmät hämärtyvät monikanavaisessa maailmassa. Sisältöjä ja mainontaa jaellaan monen jakelutien ja päätelaitteen kautta. Netti-tv on yksi vahvimmin harmaalla alueella kehittyvä ja kasvava media. Peruskonsepti on mainostajalle TV:stä tuttu, mutta sitä tuttua, turvallista ja toimivaksi todistettua konseptia voidaan virittää aivan uudelle tasolle verkossa hyödyntämällä uuden jakelutien, verkon, voimaa.

Median ostajat ja myyjät pohtivat parhaillaan, että kenelle tämä, ei nyt enää ihan uusi mutta edelleen tuore tulokas oikeastaan kuuluukaan? Onko tämä nyt sitten TV:tä vai nettiä? Mistä löytyy koti netti-tv:lle ja miten sitä ostetaan tulevaisuudessa? Tällä hetkellä netti-tv:tä yritetään kotiuttaa kahteen suuntaan:

1. TV-mainonnan suunnittelu- ja ostotavat yleistyvät myös netti-tv:ssä, ja sitä myöten netti-tv kotiutuu terppitaitureiden työpöydälle.

2. Verkkoon sukeltanut TV omaksuu jakelutiensä mittarit ja kauppatavat, ja jatkossa netin kautta jaeltavaan TV-sisältöön takovat mainontaa mukaan digisepät.

Itse uskon vahvasti, että netti-tv ei päädy vain ja ainoastaan kummallekaan työpöydälle, vaan tähän soppaan saa työntää lusikkansa useampi kokki, ihan luvan kanssa. Myös suunnittelutyöpöytien integroituminen on erittäin mahdollinen skenaario, merkkejä tästäkin on nähtävissä.

Netti-tv -kaupan tulevaisuutta tutkaillessa on myös oleellista muistaa erottaa kaksi asiaa; mitä ostetaan, ja miten ostetaan.

“TV:stä tuttu” terppikauppa näyttää saavan jalansijaa verkkomainonnan ostamisesta muutenkin kuin netti-tv:n osalta. Jenkeissä Nielsen ja comScore ovat molemmat julkistaneet omat, TV- ja online-kampanjoille yhteiset tunnusluvut toimittavat mittarit ja isot mainostajat kuten Unilever, Kraft ja Johnson & Johnson pakottavat nettimediaostojaan TV:n muottiin. TV:n ja verkon yhdistävää, yhteistä mittausta kaivataan kovasti, ja se on ymmärrettävää. Tarvitaan yksiselitteinen, selkeä mittari, jotta monimediaisten kampanjoiden kokonaistehot saadaan säädettyä optimaaliselle tasolle. Eli, tulevaisuuden tahtotilana näyttää olevan terppi, ja se on myös vahva vastausehdotukseni kysymykseen: “mitä ostetaan?”.

Entäs sitten se toinen kysymys, “Miten ostetaan?” Onko netti-tv:n kohtalona toimittaa ainoastaan yhteismitallisia terppejä kohderyhmään 25-44-vuotiaat yhdessä lineaarisen TV:n kanssa? Vastaus on: Ei. Netti-tv:tä katsotaan verkon yli, useilta päätelaitteilta, vuorokauden eri aikoina ja myös kodin ulkopuolella. Olisi haaskausta jättää hyödyntämättä verkon kohdistusmahdollisuudet netti-tv-mainonnassa, ja olisi myös outoa toteuttaa netti-tv-kampanjoita täysin irrallaan, ilman teknistä linkitystä, muusta verkkomainonnasta. Verkon kautta esitettävä TV mahdollistaa yhden mainostajan haaveen toteuttamisen, audiovisuaalisen kerronnan mahdollistaman vahvan vaikuttamisen kohdistettuna juuri oikealle kohderyhmälle.

Uskon, että kasvava joukko mainostajia hyödyntää jatkossakin netti-tv:tä peiton vahvistajana ja mainosviestin läpimenon tehostajana samanaikaisesti TV-kampanjan kanssa. Mutta kun kampanjan ensimmäisten viikkojen terpit on saatu kasaan, jatkaa mainostaja näkymistään juuri oikean kohderyhmän keskuudessa hyödyntäen esimerkiksi selainkäyttäytymiseen tai muuhun tunnistamiseen perustuvaa kohdistusteknologiaa, ja linkittää verkossa esitettävää bannerimainontaa yhteen netti-tv-mainonnan kanssa.

Niin kuin eräs asiaa pohtinut mediatoimistoammattilainen totesi, netti-tv ei ole TV:tä eikä nettiä, se on netti-tv:tä. Ja olkoon niin, koska jompaan kumpaan koriin pakottaminen rajoittaisi luovuuttamme tämän jo suureksi kasvaneen ja vahvalla kasvukäyrällä jatkavan, katsojien ostokäyttäytymiseen yhä vahvemmin vaikuttavan median hyödyntämisessä.

Parhaat mediaratkaisut rakennetaan perinteisistä raja-aidoista välittämättä. Jatkan mielelläni keskustelua harmaan alueen hyödyntämisestä!

Petri Kokkonen
Head of Online Operations, Sales
Nelonen Media

06.02.2024

Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023

Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski -2,4 % edellisvuoteen verrattuna.

lue lisää

22.09.2023

Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua

IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.

lue lisää

31.08.2023

Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla

Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.

lue lisää

23.05.2023

Verkkomainonta maltillisessa kasvussa

Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!