
Lyhyt essee evästeistä ja ankoista
Wikipedian mukaan eroosio on kallioperän ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden. Laajassa merkityksessä eroosioon lasketaan mukaan myös irronneen aineksen kulkeutuminen veden tai tuulen mukana; suppeampi merkitys kattaa vain aineksen irtoamisen, jolloin raja rapautumiseen on häilyvä. Eroosion eri muotoja ovat vesieroosio, tuulieroosio ja eksoottiselta kuulostava jäätikköeroosio. Luonnossa tapahtuvan eroosion lisäksi eroosiota voi tapahtua myös muualla, esimerkiksi kolmannen osapuolen evästeissä… Tämä viimeinen lause ei ollut Wikipediasta, mutta ainakin IAB Finlandin mielestä totta.
Mediamarkkina kohahti tämän vuoden tammikuussa uutisesta, jossa Google kertoi parantavansa Chrome-selaimen käyttäjien yksityisyyttä estämällä kolmannen osapuolen evästeet. Muutos aiotaan tehdä kahden vuoden sisällä ja päätös vaikuttaisi isoon osaan nettikäyttäjistä, sillä Chromen hallussa on yli 60 % selainmarkkinasta.
Uutisointi Googlen ilmoituksen jälkeen oli kiivasta ja toisinaan tuntui, että mutkia suoristeltiin vähän liikaakin. Googlen asemaa millään lailla vähättelemättä, kyse ei kuitenkaan ole mainostajan kannalta ”nyt se on auki ja nyt se on kiinni” -tilanteesta. Chromen 60 % markkinaosuuden ulkopuolelle jäävissä Applen Safarissa ja Firefoxissa kolmannen osapuolen evästeet eivät ole toimineet enää vuosiin. Lisäksi kohdentaminen applikaatioissa tapahtuu ihan erillisillä ID-häksättimillä 😊 Vaikka hassu termi ”rampa ankka” viittaa poliitikkoon, jonka kausi on päättymässä eikä hänellä ole entisenlaista toimintakykyä tai poliittista uskottavuutta, voinee myös kolmannen osapuolen keksejä kutsua about rammaksi ankaksi.
Huomioidaan vielä todennäköisesti kaikille tuttu asia, että evästesaaga koskee kolmannen osapuolen keksejä. Ensimmäisen osapuolen evästeet toimivat myös 2022 yhtä hyvin kuin tällä hetkellä.
- Ensimmäisen osapuolen evästeet luodaan siltä sivustolta, joka on kulloinkin auki.
- Kolmannen osapuolen evästeet luodaan muista url-osoitteista, jotka käyttävät tätä avattua sivustoa. Kolmannen osapuolen evästeet ovat olleet helpoin tapa yhdistää verkkokäyttäytymistietoa useammalta eri verkkosivustolta ja niitä käytetään laajasti esimerkiksi digitaalisen mainonnan mittaamisessa, mainonnan toistorajoitteessa sekä retargeting-mainonnassa.
Vietämme muutaman viikon päästä Googlen ilmoituksen vuosipäivää ja tämän kirjoituksen aihe on luoda kevyt katsaus siihen, missä evästemarkkina seilaa tällä hetkellä ja mitä voimme sanoa mahdollisista uusista kohdennusratkaisuista.
- Varmaa on, että vuoden 2021 aikana mainonnan teknologian kehitys nopeutuu entisestään ja usea toimija kokeilee onneaan uusien kohdennusteknologioiden jalkauttamisessa markkinalle.
- Varmaa on myös, että ensimmäisen osapuolen datan rooli korostuu tulevaisuudessa. Mitä enemmän markkinoijalla on omaa dataa ja kyvykkyyksiä sen operoimiseen, sen paremmat mahdollisuudet omien kohderyhmien tavoittamiseen ovat myös ostetussa mediassa.
- Lähes varmasti voimme sanoa, että digimarkkinassa ei kuitenkaan ole vuoden 2022 alussa uutta mainonnan kohdentamisen teknologiaa, joka toimii moitteetta kaikissa/useimmissa päätelaitteissa ja selaimissa.
- Lähes varmaa on lisäksi, että kontekstuaalisuuden rooli mainonnan kohdentamisessa kasvaa ainakin väliaikaisesti. Itse en kuitenkaan löisi vetoa sen puolesta, että kontekstuaalisuudesta muodostuu uusi musta.
- Sitoumuksetta voi myös arvailla minkälaiset kohdennusteknologiat tulevat korvaamaan kolmannen osapuolen evästeet. IAB Tech Labin kuopatessa DigiTrustin kesällä, ns. universal ID-hankkeet esim. prebidin kautta näyttävät tällä hetkellä potentiaalisimmilta ratkaisuilta …. tai ehkäpä voitava tekniikka löytyy fingerprint – teknologiasta? En kuitenkaan itse varasta koko showta (LUE: en yksinkertaisesti osaa kertoa näistä riittävän syvällisesti 😊) ja IAB palaa näihin projekteihin syvemmin vuoden 2021 puolella.
IAB Finland lähtee vuoteen 2021 kolmen uudistetun painopisteen voimin: Markkinoinnin ROI, Digimarkkinoinnin osaamisen kasvattaminen sekä Data ja mittaaminen. Kolmas painopiste Data ja mittaaminen pitää sisällään erityisesti kotimarkkinan tiedottamisen sekä valistamisen kolmannen osapuolen keksien tulevaisuuteen sekä uusiin kohdennusteknologioihin liittyen. Tulemme seuraamaan kehitystä kuukausittain IAB Finlandin toimiston sekä työryhmien toimesta. Tarina koostetaan iab.fi -sivustolle helposti löydettäväksi. Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa tätä kokonaisuutta.
Tsemppiä koronajouluun ja suuri kiitos kaikille IAB Finlandin jäsenyrityksille sekä niiden IAB-aktiiveille tästä vuodesta.
Pasi Raassina
Toiminnanjohtaja
IAB Finland
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää