
Kokemus on työnantajabrändin tärkein mittari
Usein hyvästä työnantajakuvasta puhuttaessa mietitään, kuinka haluttava työpaikka yritys yleisesti ottaen on. Mutta onko hyvä työnantajakuva oikeasti sama asia kuin hyvä keskiarvosana valtavassa kohderyhmässä? Näin ainakin usein ajatellaan, kun onnistumista arvioidaan sen mukaan, mikä on oma sijoitus halutuimpien työnantajien ranking-listoissa.
Mutta yrityskulttuurin ei kuulu puhutella kaikkia.
Suomen parhaan työntekijätyytyväisyyden työpaikkana moneen kertaan palkitun Reaktorin johtajat ovat viisaasti todenneet, että niille ihmisille, joille heidän työkulttuurinsa ei sovi, he voivat olla Suomen huonoin työpaikka.
Kyse on oikeanlaisten ihmisten löytämisestä heidän työkulttuuriinsa, ei oman työkulttuurin muuttamisesta kaikkia tasapuolisesti miellyttäväksi.
Yritykset ovat tottuneet mittaamaan työnantajakuvaa potentiaalisten työnhakijoiden kiinnostuksen määrällä. Vähintään yhtä tärkeää on mitata aloittaneiden työntekijöiden tyytyväisyyttä, ja pitää huoli siitä, että annettu kuva on mahdollisimman todenmukainen.
Jos kylmä hiki nousee nyt selkääsi, ja tajuat, että yrityksenne on lähestynyt työnantajabrändiä väärästä kulmasta, ei hätää. Vedä syvään henkeä, lue tämä blogi ja noudata näitä simppeleitä askeleita niin pääsette takaisin oikealle polulle.
Ensimmäinen askel: määritä oikea kohdeyleisö
Jotta pääsette alkuun, vastatkaa ensiksi yrityksenne sisällä näihin kolmeen kysymykseen.
- Millainen kulttuurimme oikeasti on ja millaiseksi haluamme tulla?
- Millaiset ihmiset viihtyvät meillä nyt – ja millaiset eivät?
- Millaisia ihmisiä me haluamme tänne töihin?
Kun teillä on jokaiseen kohtaan kristallinkirkkaat vastaukset, löytyy myös kohderyhmä. Voitte siis määrittää ne ihmiset, joihin yrityksenne kulttuuri aidosti vetoaa ja jotka jakavat samat arvot kanssanne. Tämä ryhmä on ainoa, jota yrityksenne työnantajaviestinnän tulee miellyttää. Kaikki muu on turhaa.
Toinen askel: mittarit kuntoon
Tyypillinen virhe, jonka useat yritykset edelleen tekevät, on työnantajakuvan arvioiminen vain määrällisillä mittareilla, kuten työhakemusten volyymilla, rekrytoinnin kustannuksilla, sivusto- ja somestatistiikalla sekä ulkopuolisten tahojen mielikuvamittauksilla. Nämä kuitenkin kertovat lähinnä yksittäisten toimenpiteiden tuloksista tai brändin kiinnostavuudesta – eivät laadukkaasta työnantajabrändistä.
Ainoa relevantti mittari työnantajabrändillesi on se, kuinka paljon hakijan kuva vastaa totuutta siitä, millaista yrityksessä on työskennellä. Mitä vähemmän eroa mielikuvan ja todellisuuden välille jää, sitä paremmin yrityksesi on onnistunut työnantajakuvan rakentamisessa.
Suosittelen ottamaan tämän työantajabrändinne tärkeimmäksi KPI-mittariksi. Työntekijöiden odotustenhallinta kannattaa ottaa mukaan ohjaamaan toimenpiteitä siten, että viestintä ja toiminta rakentavat mahdollisimman yhtenäistä kokemusta, aina työnhakemisvaiheen ensikosketuksesta työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan asti.
Kolmas askel: mittaa oikeissa kohdissa
Nopean happotestin onnistumisesta työnantajabrändin ohjauksessa antavat työntekijät, jotka ovat aloittaneet työt tuoreeltaan, esimerkiksi pari kuukautta sitten. He toimivat yhtä aikaa ikkunana ulkoiseen työnantajamielikuvaan, hakijakokemukseen ja työntekijäkokemukseen. Tuore työntekijä on arvokas tietopankki siinä, miten hyvin tai huonosti työympäristö ja kulttuuri on osattu kuvata ennen työsopimuksen lukkoon lyömistä.
Neljäs askel: oikeiden sisältökulmien löytäminen
Kun työnantajabrändille ja -markkinoinnille on sovittu suuntaviivat ja kehitetty konseptit, tuoreilta työntekijöiltä saatua tietoa voidaan hyödyntää sisältömarkkinoinnin suunnittelussa. Näin saadaan varmuus siihen, että sisältöjä luodaan oikeiden aiheiden ympärille. ”En tiennyt, että täällä on näin kunnianhimoinen, mutta samalla välittävä ja lämmin tiimi odottamassa” tai ”eniten yllätti se, miten positiivisesti ja rakentavasti täällä suhtaudutaan mokaamiseen” -tyyppiset kommentit antavat syötettä siihen, millaisia asioita kannattaa viestiä aktiivisemmin ulospäin.
Urapolkukertomukset ja rekrymainokset ovat merkityksetöntä massaa, mikäli yrityksenne unohtaa arvopohjaisen markkinoinnin.
Ja se tärkein harppaus: uskallus
Harva yritys uskaltaa vielä rohkeasti puhutella vain tuota yhteisen arvopohjan jakavaa kohderyhmää. Kun uskallusta löytyy, rohkeus johtaa siihen, että oikeat ihmiset huomaavat yrityksesi, hakeutuvat teille töihin ja sitoutuvat työnantajaansa ja sen arvoihin. Lopputuloksena on onnellinen ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa työntekijät tuottavat varmasti myös parhainta hyötyä liiketoiminnalle.
Kirjoittaja Petra Tiirikainen on Account & Employer Branding Manager Dinglellä.
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää