
Digitaalinen maaottelu
Digimainonta oli viime vuoden harvoja kasvajia suomalaisessa mainosmaailmassa, kuten IAB Finland hiljattain tiedotti. In-stream-mainonta kasvoi 24 prosenttia, ja euroissa laskettuna panostukset mobiiliin lisääntyivät 368 prosenttia.
Tuloksia voi kuitenkin tulkita monella tapaa. Vaikka mobiilin järkälemäinen kasvuvauhti aiheuttaisikin akuuttia halua poksautella samppanjapulloja, vaimenee juhlamieli hiukan, kun digihorisontti laajennetaan Suomen rajojen ulkopuolelle.
Ruotsi on digin mallioppilas
Etenkin Ruotsiin verrattuna digi-Suomi laahaa perässä. Siinä missä kansankodissa panostukset verkkomainontaan olivat jo vuonna 2012 noin 24 prosenttia koko mediamainontapotista, Suomessa osuus jäi vuonna 2013 edelleen alle kahdenkymmenen (19,7 %). eMarketerin tutkimuksissa Suomi on asiakaskohtaista digipanostusta mittaavissa tilastoissa sijalla 11. Edeltä löytyvät niin Norja (3. sija), Tanska (5. sija) kuin Ruotsi (7. sija).
Samaa sanomaa saatiin kuulla viime viikolla Digibarometri 2014 -julkaisutilaisuudessa Helsingin Musiikkitalolla. Teknologiateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan Suomella on edellytyksiä olla digikehityksen kärjessä, mutta toteutuspuolella yskii.
”Digibarometri 2014:n perusteella Suomella on maailman parhaat edellytykset laajenevasta ja syvenevästä digitalisoitumisesta hyötymiseen. Silmiinpistävää on kuitenkin se, että käytännössä Suomi jää sijalle 7”, summaavat barometrin tekijät. Ruotsi löytyy – yllätys, yllätys – kokonaismittarin kärkisijalta.
Mistä lisävauhtia?
Suomen suoriutuminen digissä tuntuu olevan hieman samanlaista kuin käynnissä olevissa olympialaisissa. Menestysmahdollisuuksia on ja mitalisijat siintävät mielessä, mutta maaliin saavutaan naapureita jäljessä.
Miksi Suomi tulee edelleen perässä? Ja mikä tärkeämpää, miten Suomi voisi petrata digitaalista suoriutumistaan? Helppoa kärkeen pääseminen ei ole, sillä yhtäältä pitäisi pysyä kärryillä uusista ja alati muuttuvista konsepteista, toisaalta yrittää pitää suuret joukot kehityksessä mukana ja kannustaa vielä viimeisiä heränneitä kirimään.
Hyvässä nosteessa oleva digimarkkinointi voisi tarjota muille digitaalisille elämänaloille positiivista mallia. Itseruoskinnan tai härmäläisen luonteenlaadun syyttelemisen sijaan olisi hyvä näyttää konkreettista esimerkkiä siitä, miten digillä tehdään tulosta ja relevantteja asioita. Mallia kannattaa ottaa myös peliteollisuudesta, jossa mustasukkaisen oman vaalimisen sijaan edetään entistä avoimemmin ajatuksia ja keksintöjä jakaen.
Monimutkaiset asiat, alkuun jopa vastustusta herättävät teknologiat ja uudenlaiset, aikaisemmin tieteiskuvitelmalta vaikuttaneet mahdollisuudet saadaan valjastettua toimimaan, tuottamaan ja ajamaan kehitystä, jolla kiritään muiden rinnalle – ja toivottavasti porhalletaan ohi.
IAB Finland haluaa jäsentensä kanssa olla edistämässä digitaalisen markkinoinnin asiaa. Vuoden ensimmäinen seminaari pidetään kahden viikon päästä 25.2. Helsingissä. Digipaletti 2014 -seminaarissa pureudutaan siihen, kuinka tehdään tulosta sisältömarkkinoinnin ja ohjelmoidun ostamisen avulla. Tule kuulemaan, miten digistä saadaan kaikki irti ja tulos kasvuun!
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää