
Digitaalinen maaottelu
Digimainonta oli viime vuoden harvoja kasvajia suomalaisessa mainosmaailmassa, kuten IAB Finland hiljattain tiedotti. In-stream-mainonta kasvoi 24 prosenttia, ja euroissa laskettuna panostukset mobiiliin lisääntyivät 368 prosenttia.
Tuloksia voi kuitenkin tulkita monella tapaa. Vaikka mobiilin järkälemäinen kasvuvauhti aiheuttaisikin akuuttia halua poksautella samppanjapulloja, vaimenee juhlamieli hiukan, kun digihorisontti laajennetaan Suomen rajojen ulkopuolelle.
Ruotsi on digin mallioppilas
Etenkin Ruotsiin verrattuna digi-Suomi laahaa perässä. Siinä missä kansankodissa panostukset verkkomainontaan olivat jo vuonna 2012 noin 24 prosenttia koko mediamainontapotista, Suomessa osuus jäi vuonna 2013 edelleen alle kahdenkymmenen (19,7 %). eMarketerin tutkimuksissa Suomi on asiakaskohtaista digipanostusta mittaavissa tilastoissa sijalla 11. Edeltä löytyvät niin Norja (3. sija), Tanska (5. sija) kuin Ruotsi (7. sija).
Samaa sanomaa saatiin kuulla viime viikolla Digibarometri 2014 -julkaisutilaisuudessa Helsingin Musiikkitalolla. Teknologiateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan Suomella on edellytyksiä olla digikehityksen kärjessä, mutta toteutuspuolella yskii.
”Digibarometri 2014:n perusteella Suomella on maailman parhaat edellytykset laajenevasta ja syvenevästä digitalisoitumisesta hyötymiseen. Silmiinpistävää on kuitenkin se, että käytännössä Suomi jää sijalle 7”, summaavat barometrin tekijät. Ruotsi löytyy – yllätys, yllätys – kokonaismittarin kärkisijalta.
Mistä lisävauhtia?
Suomen suoriutuminen digissä tuntuu olevan hieman samanlaista kuin käynnissä olevissa olympialaisissa. Menestysmahdollisuuksia on ja mitalisijat siintävät mielessä, mutta maaliin saavutaan naapureita jäljessä.
Miksi Suomi tulee edelleen perässä? Ja mikä tärkeämpää, miten Suomi voisi petrata digitaalista suoriutumistaan? Helppoa kärkeen pääseminen ei ole, sillä yhtäältä pitäisi pysyä kärryillä uusista ja alati muuttuvista konsepteista, toisaalta yrittää pitää suuret joukot kehityksessä mukana ja kannustaa vielä viimeisiä heränneitä kirimään.
Hyvässä nosteessa oleva digimarkkinointi voisi tarjota muille digitaalisille elämänaloille positiivista mallia. Itseruoskinnan tai härmäläisen luonteenlaadun syyttelemisen sijaan olisi hyvä näyttää konkreettista esimerkkiä siitä, miten digillä tehdään tulosta ja relevantteja asioita. Mallia kannattaa ottaa myös peliteollisuudesta, jossa mustasukkaisen oman vaalimisen sijaan edetään entistä avoimemmin ajatuksia ja keksintöjä jakaen.
Monimutkaiset asiat, alkuun jopa vastustusta herättävät teknologiat ja uudenlaiset, aikaisemmin tieteiskuvitelmalta vaikuttaneet mahdollisuudet saadaan valjastettua toimimaan, tuottamaan ja ajamaan kehitystä, jolla kiritään muiden rinnalle – ja toivottavasti porhalletaan ohi.
IAB Finland haluaa jäsentensä kanssa olla edistämässä digitaalisen markkinoinnin asiaa. Vuoden ensimmäinen seminaari pidetään kahden viikon päästä 25.2. Helsingissä. Digipaletti 2014 -seminaarissa pureudutaan siihen, kuinka tehdään tulosta sisältömarkkinoinnin ja ohjelmoidun ostamisen avulla. Tule kuulemaan, miten digistä saadaan kaikki irti ja tulos kasvuun!
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää