Icon
Natiivimainos ei keskeytä, se kulutetaan IABlogi

Natiivimainos ei keskeytä, se kulutetaan

21.10.2014 | IABvieras

Sisältö on kuningas. Kuka tahansa voi olla media. Unohda kampanjalähtöisyys, sisältömarkkinointi on palveleva toimintatapa. Kirjota Twitterin hakukenttään #sisältömarkkinointi ja saat tietää kaiken tämän. Avaa Pirkka-lehti ja näet käytännön esimerkin printtimediasta. Ajatus on vanha tuttu: markkinointia kiinnostavien ja hyödyllisten sisältöjen avulla.

Yllättävän moni on silti käsitteen edessä huuli pyöreänä. Varsinainen kysymysmerkki silmiin syttyy, kun käsitellään termiä natiivimainonta. Kiinnostusta kyllä on, kunhan ensin tietäisi, mistä oikeastaan on kyse.

Missä sitten kulkee natiivimainonnan ja muun sisältömarkkinoinnin raja? Siitä tuntuu olevan jokaisella eri mielipide. Yksi natiivimainonnan erityispiirre on kuitenkin tämä: sen kohtaa aina siellä, missä yleisö muita sisältöjä kuluttaessaan liikkuu.

Kaikki mainostajat eivät voi itse mediaksi muuttua, eikä tarvitsekaan. Oma sisällöntuotanto vaatii resursseja ja suunnitelmallisuutta, kanavaosaamista ja kykyä tavoittaa ja ohjata liikennettä. Kuningassisältökään ei sitouta ketään, jos se ei tavoita yleisöään. Natiivimainonta lähtökohtaisesti tavoittaa.

Natiivimainontaa on advertoriaali, kaupallinen kuva käyttäjäkuvien virrassa tai maksettu keskustelunaloitus keskustelupalstalla; se on muiden sisältöjen kanssa samanmuotoinen mainos. Se ei keskeytä väkisin vaan kilpailee muiden sisältöjen kanssa kiinnostavuudellaan, mikä on toisinaan raakaa: jos mainoksen sisältö ei ole kiinnostavaa, siihen ei koske kukaan. Mutta onnistuessaan natiivimainos saa aikaan. Siihen suhtaudutaan hyvänä sisältönä.

Koska natiivimainontaa kulutetaan samalla tavoin kuin mediasisältöjä muutenkin, sen toimivuutta pitäisi myös mitata suhteessa muuhun kulutettuun sisältöön. Eikä silloin puhuta vain näytöistä tai klikeistä, puhutaan ajasta, kävijäpoluista ja vaikkapa sitouttavuudesta.

Natiivimanonnan mittareita ei voi verrata display-mainonnan mittareihin, ne vaativat aina tulkintaa. Tavoitteiden asettamisen vaativuudesta kertoo sekin, että toisinaan tuloksia raportoidessaan saa vastata kysymykseen "Oliko tämä hyvä vai huono?".

Myös IAB:ssa keskustelu natiivimainonnan ohjeistamisesta ja mittaroinnin selkeyttämisestä on avattu. Onko sinulla sanottavaa? Tule mukaan natiivimainonnan työryhmään.

Anna Kurkela, Verkkopalvelupäällikkö, A-lehdet/ Digimedia SalesLab, IAB:n natiivimainonnan task forcen puheenjohtaja
Twitter: @annakur

08.12.2022

IAB Studio: Brand Safety - Miten pitää brändi turvassa?

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa meillä on studiossa Pasin kanssa Maarit Ruuth MTV:ltä, Jaakko Haarala DoubleVerifyltä ja Hanna Vierikko Sanomalta. Tässä jaksossa Pasi, Maarit, Hanna ja Jaakko keskustelevat Brand safetysta eli turvallisesta brändiympäristöstä mainonnassa.

lue lisää

07.12.2022

Verkkomainonnan määrä jatkaa kasvu-uralla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 kolmannella kvartaalilla oli ennätyksellisen suuri, noin 173 milj. euroa. Lähes 60 prosenttia mediamainonnasta on jo digitaalista. Vuoden 2021 kolmanteen kvartaaliin verrattuna digimainonta kasvoi 7 %

lue lisää

05.12.2022

Mainostajat vahvasti mukana IAB Finlandin hallituksessa 2023

IAB Finlandin syyskokouksessa 30.11.2022 päätettiin tulevan vuoden painopisteistä ja valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Vuonna 2023 IAB Finlandin kattoteema on digimainonnan vastuullisuus ja IAB:n kaksitoistahenkisessä hallituksessa on medioiden sekä palveluntarjoajien lisäksi mukana ennätysmäärä mainostajia.

lue lisää

18.11.2022

Videomainonnalla menee kovaa Euroopassa ja Suomessa

IAB Europe julkaisee vuosittain AdEx Bencmark raportin, joka mittaa ja arvioi Euroopan digitaalisen mainonnan panostuksia kattaen kaikkiaan 28 eri markkinaa. Tästä täydessä AdEx raportissa kuvataan eri formaattien ja kanavien vaikutukset Euroopan digitaaliseen mainontaan, joka päätyi 30,5 prosentin vuotuiseen kasvuun vuonna 2021. Euroopan koko digitaalisen mainonnan panostukset olivat vuonna 2021 92 miljardia euroa.

lue lisää