Markkinointia paluumuuttajan silmin – erot markkinoinnissa Suomen ja Iso-Britannian välillä?
Sanotaan, että ensimmäiset sata päivää antavat hyvän kuvan uudesta pestistä, ja kuuden Lontoon vuoden jälkeen Härmän markkinointia on nyt takana reilut sata päivää. Kuusi vuotta vierähti savuisessa kaupungissa (Smoky city) pääasiassa digimarkkinointia, mutta myös mediaa tehden. Asiakkaita matkan varrella olivat mm. Nokia, Aviva, Tui, Investec, Greenpeace, O2 ja RBS.
Reilut sata päivää Suomessa on toki melko lyhyt aika, mutta ensivaikutelma sekä työkulttuurien yhteneväisyydet ja erot ovat alkaneet hahmottua.
Missä sitten ovat suurimmat erot? Alla viisi ehkäpä suurinta eroa paikallisen ja brittien markkinoinnin välillä.
1) Uusia asioita kokeillaan.
Budjeteissa voi usein pilkkua siirtää, mutta lukujen lisäksi Briteissä kokeilemisen kulttuuri on vahva ja se huomioidaan budjettiasetannassa, jossa 70/20/10 sääntö pätee usein. Toisin sanoen ajetaan tehokkuutta todennetusti toimivassa tekemisessä (70), jotta voidaan kasvattaa investointeja nouseviin trendeihin ja/tai teknologioihin sekä investoida ilmaantuviin mahdollisuuksiin (20). Loput 10 investoidaan täysin uuden kokeiluun, ja mikä tärkeintä kokeiluun ei ole korvamerkitty tulospainetta vaan se on varattu oppimiseen.
2) Markkinointi on investointi, ei kulu ja se on ylimmän johdon asia.
Markkinointi on tärkeässä roolissa yrityksen menekin edistämisessä myynnin, hinnoittelun ja muiden funktioiden ohella. Sen voima sekä suhde yrityksen tulokseen ja sen tekokykyyn ymmärretään ei vain markkinoinnin parissa vaan myös kulmahuoneissa. Kuten sanottua markkinoinnin arvo ymmärretään, mikä käytännössä tarkoittaa että asioista keskustellaan ja päätetään ylimmällä tasolla.
3) Markkinointia mitataan.
Tavoitteet on selkeästi asetettu ja niitä mitataan. Ei siis vain suora- (direct response) tai digimarkkinointia, vaan kaikkea markkinointia. Ja nyt en tarkoita klikkejä, vaan kokonaisvaltaista markkinoinnin mittaamista. IPA on asiasta tehnyt loistavan synteesin nimeltä "The long short of it", joka avaa ajattelua ja sen tasoa varsin hyvin. Markkinoinnin mallintaminen ja muut menetelmät ovat tärkeässä asemassa markkinointia tehtäessä. Tämä pätee niin strategista kuin operatiivista suorituskykyä arvioitaessa sekä sitä optimoidessa oli kyse sitten mediasta tai luovista toteutuksista. Mittausta tehdään myös pienemmillä investoinneilla ja fraasi "jos on varaa markkinoida, on varaa mitata" pätee laajasti.
4) Epäonnistuminen on osa onnistumista.
Sitä ei pelätä, vaan se on luonnollinen osa markkinointiprosessia eikä se ole tabu. Rohkeus kokeilla uusia asioita tuo mukanaan riskiä, joka on luontainen osa mitä tahansa oppimisprosessia.
5) Kilpailu ja kilpailijat ymmärretään laajassa kuvassa.
Omaa tekemistä verrataan johtaviin tekijöihin, ei vain omalla toimialalla tai markkinalla vaan globaalisti. Tavoitteenasetanta on myös linjassa tähän ja piirinmestaruus ei riitä.
Yhteenvetona
Kuudessa vuodessa on menty aimo harppauksin eteenpäin myös täällä meillä. Markkinoinnin asema yrityksissä on parantunut ja jopa maamme hallitus on ymmärtämässä, että työvoiman kustannuksilla emme tule kilpaa voittamaan ja taloutta kääntämään. Tästä johtuen, tulee tekemisemme ja tuoteet/palvelut olla korkeaa lisäarvoa luovaa. Koska tuotanto on ulkoistettu ja monet tuotteet/palvelut hyvin samankaltaisia (usein hyödykkeitä), niin lisäarvo luodaan mielikuvilla.
Näiden luonnissa suurin komponentti on markkinointi, joten panostakaamme siihen rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja laajasti tekemisen ytimessä osana tuotetta/palvelua, ei erillisenä siilona.
Antti vetää GroupM Finlandia. Hän on työskennellyt Lontoossa digitaalisissa rooleissa vuodesta 2011 mm. WPP:n ja Publiciksen palveluksessa. Viimeisin rooli oli Business Director agenda21 palveluksessa. agenda21 on itsenäinen digimediatoimisto, joka myytiin elokuussa 2015 pääomasijoitusryhmittymälle. Ennen Lontoon reissua kilometrejä on karttunut Wundermanin, Fruugon ja Gyllene Skorin palveluksessa. Vapaa-ajalla koripallo, nyrkkeily sekä kaikenlainen pallon perässä juokseminen on erittäin lähellä sydäntä.
Ajatuksia aiheesta ja sen vierestä löytää lisää täältä;
www.marmai.fi/blogit/tea_time/
www.linkedin.com/in/anttim
twitter.com/antti_maki
11.12.2024
IAB Studio: Uusi yhteistyö ottaa kaikki mukaan Retail Mediaan
IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa studiossa Pasin kanssa ovat Hannaleena Koskinen Allerilta ja Teemu Kurri Craneworks / Doohlabsilta. Tällä kertaa studiossa otettiin kantaa kuumimpaan mediatrendiin, eli puhutaan retail mediasta.
lue lisää03.12.2024
Katsaus kuluneeseen vuoteen 2024: Ohjelmallinen Gaming
Gaming mainonta on ollut nousevia aiheita ohjelmallisessa ostamisessa vuoden 2024 aikana. Otimme IAB:n kanssa katsauksen kuluneeseen vuoteen gaming mainonnan parissa ja haastattelimme ohjelmallisen asiantuntijaa Nina Nordmania (Kinesso, IPG Mediabrands) sekä videomainonnan asiantuntijaa Aleksi Ylitaloa (RTL AdAlliance).
lue lisää29.11.2024
Mainostajat vahvasti mukana IAB Finlandin hallituksessa
Uusina IAB-painopisteinä tekoäly ja Retail Media - IAB Finlandin syyskokouksessa 27.11.2024 sovittiin vuoden 2025 painopisteet ja äänestettiin yhdistykselle uusi hallitus. Painopisteissä yhdistyy täysin uudet teemat, kuten tekoäly ja Retail Media, IAB:n perinteisiin vahvuuksiin liittyen digimainonnan kohdentamiseen sekä mittaamiseen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi Clear Channel, Posti, Elisa, Veikkaus, Relevant ja IPG/Kinesso.
lue lisää29.11.2024
Kuinka hyödyntää tekoälyä vastuullisesti markkinoinnissa?
Tekoäly on noussut nopeasti markkinoinnin ammattilaisten tehokkaaksi työkaluksi, joka parantaa ideointia, sisällöntuotantoa ja analysointia. Vaikka tekoäly tuo mukanaan huomattavia etuja, kuten työprosessien nopeutumista ja automatisointia, sen käyttö edellyttää vastuullisuutta ja eettistä harkintaa. Tässä artikkelissa käsittelemme tekoälyn käyttöä markkinoinnin tukena ja vastuullisia käytäntöjä, jotka auttavat rakentamaan kestävää ja eettistä markkinointia.
lue lisää