Icon
IAB:n seminaarikuulumisia: Kuluttajat digitalisoituvat - onko mainostajilla rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin? IABlogi

IAB:n seminaarikuulumisia: Kuluttajat digitalisoituvat - onko mainostajilla rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin?

24.09.2012 | Hanna Länsivuori, Aller Media/Suomi24

IAB:n ”Median käyttö Suomessa ja Euroopassa” -seminaarissa kuultiin jälleen painavaa digisanomaa: Uunituoreita tutkimustuloksia IAB Europen ja TNS Gallupin toteuttamana sekä herkullisia mielipiteitä arvokkaalta asiantuntijaraadiltamme. Vaikka mainonnan määrä yleisesti on kääntynyt laskuun, molemmat tutkimustulokset kertoivat edelleen positiivista viestiä verkon käytön kasvusta eri päätelaitteilla sekä verkkomainonnan kasvusta. Kevään 2012 (1‒7) mediapanostuksissa vain verkkomainonnan panostukset olivat komeasti plussalla kasvuprosentilla 8,9. Lähes kaikki muut mediaryhmät olivat miinuksella, tv sinnitteli 0,3 % kasvulukemissa. Toki odotettavissa on, että verkkomainonnan upea kasvuvauhti tulee hiipumaan tulevina vuosina.

Väestö digitalisoituu, mainostajat kasvattavat verkkopanostuksiaan

Samana aamuna valmistuneessa TNS Gallupin Online-mainonta 2012 -tutkimuksessa 77 % mainostajapäättäjistä ilmoitti kasvattavansa verkkomainonnan osuutta mediabudjetissaan voimakkaasti, 12 % ilmoitti kasvattavansa sitä. Melkoisen hienoja lukuja. Väestön digitalisoituminen nähdään suurimpana syynä verkkopanostusten kasvattamiseen, ja verkko koetaan myös helposti mitattavaksi. Verkkomainonnan sisällä tulee tapahtumaan muutoksia niin Suomessa kuin kv-tasolla. Eniten mainostajat näkevät kasvua some-, mobiili- ja tablet-mainonnassa. Display- ja hakumainontaan ennustetaan vähäistä laskua. Mainostajien ja mediatoimistojen näkemykset erosivat tosin jonkin verran toisistaan painotuksissa verkon tuoteryhmien välillä.

Tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan entistä enemmän verkossa

IAB Europen Mediascope -tutkimuksen mukaan 87 % suomalaisista on jo verkossa ja viettää aikaa siellä keskimäärin 13,2 tuntia viikossa. Koko Euroopassa 65 % ihmisistä on verkossa viettäen aikaa 14,8 tuntia viikossa. Suomen ja muun Euroopan välillä on siis nähtävissä eroja mediakulutuksen osalta. Mielenkiintoista on perinteisten käyttötapojen muutos. Tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan entistä enemmän verkossa, 87 % käyttää verkkoa tietokoneella, 29 % mobiililla, 7 % tabletilla ja 4 % pelikonsoleilla. Verkon ja tv:n yhteiskäyttöön käytetään 1,6 tuntia viikossa. Viihde (78 %) ja uutiset (53 %) ovat suosituimmat aiheet yhteiskäytölle. Tabletin käyttötapa erottautui joukosta, tabletissa keskitytään enemmän sisältöön ja yhteiskäyttö muiden päätelaitteiden kanssa on vähäisempää. Vastaajista 44 % ei käytä muita laitteita tablettia käyttäessään. Tämä luo uusia mahdollisuuksia mainostajille. Sen sijaan 79 % suomalaisista on jo käyttänyt sosiaalisen median palveluita. Heistä 70 % on ryhtynyt brändin ystäväksi, yhtä moni on valittanut suoraan tuotteesta tai palvelusta.

Kuluttajan kohtaamista ja parempaa palveluajattelua

Panelistejamme ‒ Pauli Aalto-Setälä/Aller Media, Tuula Kallio/Dagmar, Markus Hakala/Activeark JWT, Kati Sulin/Fazer, Tiia Öhman/kuluttaja ‒ puhututti erityisesti tabletin keskittyneempi käyttötapa sekä tv:n ja verkon yhteiskäytön entistä korkeammat luvut. Hakala peräänkuulutti kontekstia, jossa kuluttaja kohdataan, olipa kyseessä perinteinen tai verkkomedia. Multitasking ja kuluttajan polku niin perinteisissä kuin digitaalisissa rajapinnoissa on otettava paremmin huomioon suunnittelussa. Aalto-Setälä painotti tekemisen yksinkertaistamista, fantastisilla konsepteilla, joita ymmärtävät vain "punavuorelaiset" ei pitkälle pötkitä. Sulin korosti parempaa palveluajattelua verkossa ja moninaisen sisällön suunnittelua erilaisiin kuluttajakohtaamisiin. Tuula Kallio totesi somella olevan asiakassuhteen ja lojaliteetin rakentamisessa tärkeä rooli, mutta harva brändi pärjää kuitenkaan ilman maksettua mainontaa. Datan louhintapalveluita toivottiin lisää some-toimijoille. Verkkokauppabisnekseen ennustettiin kehitystä lähiaikoina. Pauli Aalto-Setälän mukaan Aller tulee panostamaan verkkokauppabisnekseen pohjoismaisesti, mikseipä vaikka Suomi24:stä tulisi Suomen suurin sosiaalinen ostospaikka.

Mainostajille rohkeutta uuden tekemisen, uteliaisuuden ja tutkimisen muodossa

Yhteenvetona voisi vielä todeta, että tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan Suomessa entistä enemmän verkossa: tietokoneella, mobiililla, tabletilla ja pelikonsoleilla. Vaikka mainonnan määrä yleisesti on kääntynyt laskuun, verkko on jatkanut kasvuaan. Eniten kasvua nähdään some-, mobiili- ja tablet-mainonnassa. Panelistimme peräänkuuluttivat rohkeutta mainostajille epävarmoina talouden aikoina uuden tekemisen, uteliaisuuden ja tutkimisen muodossa, kolmansien osapuolien (FB, Google) parempaa palvelua brändien suuntaan aidoksi kanssakäymiseksi, sekä kuluttajalähtöistä mainonnan suunnittelua inside out -lähtöisesti.

08.12.2022

IAB Studio: Brand Safety - Miten pitää brändi turvassa?

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa meillä on studiossa Pasin kanssa Maarit Ruuth MTV:ltä, Jaakko Haarala DoubleVerifyltä ja Hanna Vierikko Sanomalta. Tässä jaksossa Pasi, Maarit, Hanna ja Jaakko keskustelevat Brand safetysta eli turvallisesta brändiympäristöstä mainonnassa.

lue lisää

07.12.2022

Verkkomainonnan määrä jatkaa kasvu-uralla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 kolmannella kvartaalilla oli ennätyksellisen suuri, noin 173 milj. euroa. Lähes 60 prosenttia mediamainonnasta on jo digitaalista. Vuoden 2021 kolmanteen kvartaaliin verrattuna digimainonta kasvoi 7 %

lue lisää

05.12.2022

Mainostajat vahvasti mukana IAB Finlandin hallituksessa 2023

IAB Finlandin syyskokouksessa 30.11.2022 päätettiin tulevan vuoden painopisteistä ja valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Vuonna 2023 IAB Finlandin kattoteema on digimainonnan vastuullisuus ja IAB:n kaksitoistahenkisessä hallituksessa on medioiden sekä palveluntarjoajien lisäksi mukana ennätysmäärä mainostajia.

lue lisää

18.11.2022

Videomainonnalla menee kovaa Euroopassa ja Suomessa

IAB Europe julkaisee vuosittain AdEx Bencmark raportin, joka mittaa ja arvioi Euroopan digitaalisen mainonnan panostuksia kattaen kaikkiaan 28 eri markkinaa. Tästä täydessä AdEx raportissa kuvataan eri formaattien ja kanavien vaikutukset Euroopan digitaaliseen mainontaan, joka päätyi 30,5 prosentin vuotuiseen kasvuun vuonna 2021. Euroopan koko digitaalisen mainonnan panostukset olivat vuonna 2021 92 miljardia euroa.

lue lisää