
GDPR, uusi Y2K?
Tietosuoja-asetukseen valmistauduttiin kuumeisesti. Kuluttajina saimme lukuisia GDPR:stä informoivia sähköpostiviestejä yrityksiltä, joiden kanssa olemme joskus asioineet, ja klikkasimme verkkosivustoilla satoja bannereita, joissa pyydettiin lupaa evästeiden asettamiselle. Yrityksissämme panostimme GDPR:n voimaantuloon mm. uudistamalla dokumentaatiota, prosesseja ja tietojärjestelmiä sekä kouluttamalla henkilöstöämme. Nyt emme kuule mitään. Ei uutisia suurista hallinnollisista sakoista tai vahingonkorvauksista, ei pelottavia esimerkkejä datan käytön kieltämisestä. Kansallisen tietosuojalain puuttuessa Suomessa ei ole edes viranomaista, jolla olisi toimivaltaa valvoa tietosuoja-asetuksen soveltamista.
Vaikka saattaa tuntua siltä, että GDPR on kuin vuosituhannen vaihteen Y2K, ilmassa on jo merkkejä siitä, että tietosuoja-asetus tulee edelleen ottaa tosissaan:
• Kuluttajat ovat aktivoituneet tietosuojan suhteen Suomessa ja muualla
• Ratkaisuja on jo saatu mm. Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Itävallassa
• Irlannin tietosuojaviranomainen on ilmoittanut aloittavansa tutkinnan Facebookin 50 miljoonaa käyttäjää koskeneesta tietoturvaloukkauksesta
• Iso-Britannian ja Irlannin tietosuojaviranomaiset ovat saaneet kantelun siitä, kuinka ohjelmallisessa mainonnassa rikotaan tietosuoja-asetusta
• Euroopan tietosuojavaltuutetun mukaan sakkoja on odotettavissa viimeistään loppuvuonna
• Erään yhtiön toimitusjohtajaa ja talousjohtajaa vastaan nostettiin kanne perustuen siihen, että yhtiö olisi antanut harhaanjohtavia tietoja osakkeenomistajille yhtiön GDPR-valmiudesta
Yritysten ei siis ole syytä lopettaa tietosuojatyötä, vaan muun muassa viimeistellä tietojenkäsittelysopimuksia koskevat neuvottelut kumppaneiden kanssa, varmistaa, että tietosuoja on oletusarvoisesti mukana kehitetyissä tuotteissa ja palveluissa sekä varmistaa, että mainonnassa käytettävä data on laillisesti ja läpinäkyvästi kerätty. Vielä ei todellakaan ole valmista: EY:n tutkimuksen mukaan 56 % yrityksistä ei oman ilmoituksensa mukaan täytä tietosuoja-asetuksen vaatimuksia, ja Gartner ennustaa, että yksityisyydensuoja ja digitaalinen etiikka ovat vuoden 2019 merkittävimpiä strategisia trendejä.
Vaikka edellä viitattiin erityisesti tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanoon – kuluttajien valituksiin, viranomaistutkimuksiin, sakkoihin – niin on myös muistettava, että sakkoja todennäköisesti pahempi asia on asiakkaiden luottamuksen tai datan menettäminen taikka kokonaisen liiketoimintamallin kieltäminen. Sen sijaan, että ajateltaisiin, että sakkojen puuttuessa voi tehdä mitä tahansa, tulisi ajatella, että panostamalla tietosuojaan voi esimerkiksi parantaa digitaalista asiakaskokemusta. Tekemällä asiat alusta saakka oikein voi varmistaa, että toimintamalli sekä palvelee asiakkaita että kestää viranomaistarkastelun. Digitaalisen mainonnan osalta apua saa muun muassa IAB Europen tietolähteistä.
Työssä kannattaa pitää mielessä myös se, että Euroopan unioni valmistelee parhaillaan tietosuoja-asetusta täydentävää sähköisen viestinnän tietosuoja-asetusta. Asetuksen valmistelu on ollut niin hidasta, että siihen ovat tuskastuneet niin poliitikot kuin tietosuojavaltuutetut, mutta Euroopan parlamentin keväisten vaalien vuoksi asetuksen voimaantulo saattaa lykkääntyä yhä useilla kuukausilla. Voimme siis vielä yrittää vaikuttaa siihen, miltä sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus näyttää sekä erityisesti siihen, millaisena asetuksen näemme: johtaako tahtotila kieltää vakoiluun perustuva mainonta arvioiden mukaisesti mediatalojen kaatumiseen vai onko tuleva sääntely mahdollisuus kehittää digitaalista mainontaa ja luoda uusia liiketoimintamalleja.
Vaikka ePrivacy antaa odotuttaa itseään, GDPR ei ole uusi Y2K – se tapahtuu nyt ja oikeasti.
Kirjoittaja Anna Paimela on tietosuoja- ja markkinointijuridiikkaan sekä teknologiasopimuksiin erikoistunut lakimies, joka johtaa IAB Finlandin tietosuojatyöryhmää. Iconicsin osakkaana hän auttaa yrityksiä selviämään digitaalisen liiketoiminnan juridisista haasteista tarjoamalla heille liiketoimintaa tukevia, käytännönläheisiä ratkaisuja.
IABlogin Facebook kommentit

Anni Lintula aloitti 1. elokuuta IAB Finlandin toiminnanjohtajana. Aiemmin hän on toiminut muun muassa A-lehtien B2B-liiketoiminnan johtajana, yritysasiakkuuksien luovana johtajana ja nuorten medioiden liiketoiminnan johtajana. Lintulalla on myös taustaa palkittujen digimainonnan konseptien kehittäjänä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.
lue lisää13.08.2025
Nimitysuutinen: IAB Finlandin uusi vetäjä kasvoi digimarkkinoinnin osaajaksi nuorten mukana
Anni Lintula aloitti 1. elokuuta IAB Finlandin toiminnanjohtajana. Aiemmin hän on toiminut muun muassa A-lehtien B2B-liiketoiminnan johtajana, yritysasiakkuuksien luovana johtajana ja nuorten medioiden liiketoiminnan johtajana. Lintulalla on myös taustaa palkittujen digimainonnan konseptien kehittäjänä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.
lue lisää19.06.2025
Anni Lintula IAB Finlandin toiminnanjohtajaksi
IAB Finlandin hallitus on nimittänyt Anni Lintulan organisaation uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.8.2025.
lue lisää16.06.2025
Euroopan digitaalinen mainonta huippukasvussa vuonna 2024
IAB Europen fasilitoima vuoden 2024 AdEx Benchmark -raportti tarjoaa kattavan kuvan Euroopan digitaalisen mainonnan kehityksestä – nyt jo 19. kertaa. Tänä vuonna mukana oli ennätykselliset 30 maata, joista uusimpana tulokkaana Portugal. Raportti osoittaa, että digitalisoituminen ja digitaalisen mainonnan vahva kasvu jatkuu. Digitaaliset mainosinvestoinnit Euroopassa kasvoivat 16% edellisvuoteen verrattuna ja saavuttivat huikean 118,9 miljardin euron tason. Kaiken kaikkiaan 67 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista vuonna 2024.
lue lisää16.06.2025
Vaikuttajamarkkinoinnin määrä jatkoi kasvua vuonna 2024
IAB Finlandin ja vaikuttajatoimistojen yhteisen selvityksen perusteella vaikuttajamarkkinoinnin kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2024 oli 59,6 miljoonaa euroa. Vuoteen 2023 verrattuna kasvua oli noin 6 %.
lue lisää