
Äänenkäytön lyhyt oppimäärä: verkkomainonnan kuokkavieraasta kutsulistalle
Liikkuva kuva toi mukanaan myös äänen verkkomainontaan. Miten juhlien kuokkavieras päätyikin kutsulistalle?
On hyvinkin mahdollista, että tämä kirjoitus sisältää yhden parhaista vinkeistä verkkomainonnan tekijöille mitä koskaan pystyn antamaan; Jos haluat, että kohderyhmääsi kuuluva mainosviestin vastaanottaja reagoi jotenkin viestiisi, mitäpä jos sanoisit sen ihan ääneen?
Vielä pari vuotta sitten äänen hyödyntämiseen verkkomainonnassa oli vähän vaihtoehtoja, ja erityisen vähän hyviä vaihtoehtoja. Toki äänen on voinut lisätä osaksi bannerimainosta pakotettuna tai vapaaehtoisena lisänä edelliset 15 vuotta, mutta luonteva, käyttäjäystävällinen äänenkäyttö on ollut vaikeaa. Lähinnä siitä syystä, että bannerimainonnan kohtaamistilanne on yleensä sen kaltainen, että mainostajan huutelu ei ole siihen sopinut. Tähän saakka parhaat audioelämykset on toteutettu erilaisten, käyttäjän aloitteesta toimivien erikoisratkaisujen ympärille, kuten esimerkiksi saitin päälle aukeaviin mainoksiin.
Mykkäkin mainos voi toimia erinomaisesti brändin rakentajana, tunnettuuden kasvattajana ja katsojan aktivoijana. Mutta on selvää, että äänen vaikutus tunteiden ja tunnelman luojana sekä mainosviestin ymmärrettävyyden lisääjänä on yksinkertaisesti valtava.
Jos et usko, katso tänä iltana yksi TV:n mainoskatko ilman ääniä.
Tunnelma on vähän sama kuin alkoholitonta olutta juodessa, tavallaan ihan jees, mutta jotain oleellista tästä puuttuu. Valjua.
Audiopalvelujen massamedia-asteelle kehittymistä odottaessa ensimmäisen luontevan ympäristön äänenkäytölle tarjoavat netti-tv:t ja muut videopalvelut. Nyt kun videosisältöjen nettikatselumäärät ovat kasvaneet, audiovisuaalisesta mainoskohtaamisesta on tullut helppoa, luontevaa ja mahdollista kaikille ilman vaativia rich-media ratkaisuja. Hiiren osoittimella tai etusormella play-nappia tavoitteleva katsoja suorastaan odottaa visuaalisen iloittelun lisäksi myös kuulevansa jotain.
Käytännössä kaikki verkon puolelle innostuneet TV-mainostajat hyödyntävät tällä hetkellä tismalleen samoja spotteja kuin TV:n puolella. Osa edelläkävijöistä on lähtenyt varovasti muokkaamaan mainoksen visuaalista antia verkkoon esitysympäristön huomioivaksi, mutta käytännössä kukaan ei ole vielä räätälöinyt viestin ääniraitaa, muutamia varhaisia kokeiluja lukuunottamatta.
Kaikkien spottien osalta uuteen spiikkiin ei varmasti ole tarvetta, ja jos siitä kesän hitistä on maksettu tuhdit tekijänoikeusmaksut, käytetään tottakai sitä, mutta monen mainoksen kohdalla pienellä audiotuunauksella voidaan kasvattaa viestin tehoa merkittävästi.
Uskon, että tässä meillä on käsissämme loistava mahdollisuus tehdä vahvemmin vaikuttavaa ja aktivoivaa mainontaa verkossa ilman, että tuotantokustannukset nousevat tahtotilan ja toteutuksen väliseksi esteeksi.
Eli jos haluamme katsojan muistavan viestimme, yllätetään hänet äänellä tai sillä, että hän itse voi vaikuttaa mainoksen äänimaailmaan. Jos haluamme katsojan tutustuvan uuteen automalliin ja varaavan koeajon merkin saitilla heti tai myöhemmin, kun kerran netissä jo ollaan ikään kuin valmiiksi, sanotaan se. Jos haluamme saada asiakkaan varaamaan lentojamme tai tutustumaan tarjouksiin jotka ovat voimassa vain tämän viikon, sanotaan sekin. Ihan rohkeasti ääneen.
Hyvää kesää omasta puolestani kaikille IABlogin lukijoille!
IABlogin Facebook kommentit

Digitaalisen videomainonnan kokonaismäärä Suomessa vuonna 2022 oli noin 159 miljoonaa euroa. Kokonaisuus rakentuu instream-, outstream-, some- ja inbanner -mainonnasta. Vuoteen 2021 verrattuna digivideomainonnan määrä kavoi 14%. Vastaavasti vuoden 2022 aikana koko digikakun volyymin kasvoi noin 10 % ja kaikkien mediainvestointien (digitaaliset ja ei-digitaaliset yhteensä) määrä 4 %.
lue lisää29.03.2023
Mainonnan videoistuminen jatkui myös vuonna 2022
Digitaalisen videomainonnan kokonaismäärä Suomessa vuonna 2022 oli noin 159 miljoonaa euroa. Kokonaisuus rakentuu instream-, outstream-, some- ja inbanner -mainonnasta. Vuoteen 2021 verrattuna digivideomainonnan määrä kavoi 14%. Vastaavasti vuoden 2022 aikana koko digikakun volyymin kasvoi noin 10 % ja kaikkien mediainvestointien (digitaaliset ja ei-digitaaliset yhteensä) määrä 4 %.
lue lisää28.03.2023
IAB Europe -tutkimuskysely: Alle puolet yrityksistä seuraavat digimainonnan hiilijalanjälkeä
Internetin osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on eri arvioiden mukaan 2-4%, joka vastaa lentoliikenteen osuutta. Päästöjen on arvioitu tuplaantuvan 2025 mennessä. Digitaalisen mainonnan osuus koko infrastruktuurin hiilijalanjäljestä on erään vuonna 2018 tehdyn arvion mukaan noin 10%, luultavasti nykyään huomattavasti enemmän. Toisen arvion mukaan 70% median verkkosivun latautumiseen kuluvasta sähköstä voidaan liittää digimainontaan.
lue lisää21.03.2023
MIXX Awards - Usein kysytyt kysymykset
Älä jätä hakemusta laittamatta. Tässä on useimmin kysytyt kysymykset koskien IAB MIXX Awards kilpailua. Jos kysymyksiä herää lisää, laitathan viestiä Miralle.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää