Icon
Suomi, mobiili, missä mennään? Uutiset & blogi

Suomi, mobiili, missä mennään?

07.02.2013 | Atte Kniivilä

Mobiilimainonta Suomessa on kuvaannollisesti ehkä juuri noussut merestä maalle ja opettelee hengittämään kiduksien sijasta keuhkoilla. Samaan aikaan merestä nousee useampia hengitystä harjoittelevia olentoja, jotka kilpailevat elintilasta ja taistelevat toisiaan vastaan vahvimman oikeudella. Toisten kanssa ei tulla toimeen, vaan ympärillä vallitsee viidakon laki ja epäjärjestys. Noh, eihän tässä mitään ihmeellistä ole; näin kaikki aina saavat alkunsa, mutta nyt on odotettavissa kuitenkin jonkun suuren organismin vallankumous, sillä elinolosuhteet ovat mobiiliotukselle otolliset.

TNS:n ja IAB Finlandin tekemän selvityksen (http://www.iab.fi/uutiset-and-tiedotteet/tiedotteet/verkkomainonta-vuoden-2012-ainoa-kasvaja/) mukaan verkkomainonnan osuus kokonaiskakusta on noin 17,8 %. Mobiilimainonta lasketaan tähän lukuun digitaalisuutensa vuoksi mukaan. Verkkomainonta sitten jaetaan haku-, hakemistot-, display- ja luokiteltuihin kategorioihin. Displayn osuus verkkomainonnasta oli 40 %, eli 7,12 % kokonaismainonnasta. Mobiilin osuus oli taas 1,4 % display-mainonnasta eli promille kokonaiskakusta. Toki on muistettava, että mobiili on paljon muutakin kuin bannereita saitilla, mutta silti voisi näin äkkiseltään päätellä, että kun tämän summan suhteuttaa mobiilissa vietettyyn media-aikaan (n. 23 % media-ajasta), niin tässä on hiukkasen epäkohtaa.

Miksi näin? Tämä on uutta, joo, toki tämä on iso syy. Mainostajan on helppo mennä sillä ”vanhalla tutulla”, mutta onhan niitä muitakin syitä, joita olisi syytä miettiä. Onko mainostajalla mobiiliin soveltuvaa sivustoa, johon kannattaa yleensäkään liikennettä ajaa? Ja jos on, niin toimiiko se Suomessa?

Toimiiko se Suomessa? Mikä ihmeen ”toimiiko se Suomessa”? Suomi on mobiilissa oikeasti aika haastava maa. Älypuhelinpenetraatio on eri lähteestä riippuen jossain 40-50 % välillä. Älypuhelimet sitten jakautuvat Suomessa hyvin erikoisesti tasan neljän eri tekniikan kesken. Applen iOS, Android, Symbian-älypuhelimet ja Windows jakavat älypuhelinmaailman keskenään tasaisesti. Jos siis teet applikaation, niin pelkällä iOS-applikaatiolla tavoitat noin 10 % suomalaisista. Jos taas teet responsiivisen webbisivun, joka skaalautuu näytön koon mukaan, niin tätä tukee noin 30 % suomalaisten puhelimista. Vanhimpien puhelimien netti-selain ei nimittäin tue tätä ruudun koon mukaan tehtävää optimointia lainkaan saumattomasti. Vielä oma soppansa syntyy siitä, että Windows-puhelimet tekevät Explorer-selaimensa ansiosta lähes kaiken ihan erilailla. Oikeasti eri päätelaitteisiin optimoituja sivustoja on markkinoilla hyvin huonosti. Esimerkiksi Ruotsissa älypuhelimista Applen iPhoneja on noin 70 %. Siellä tällaisen ”one size fits all” -ajattelun mukainen toiminta on jopa perusteltua. Maailmalta voi aina oppia, mutta valitettavasti se ei nyt aina toimi sellaisenaan täällä.

Ongelmia on, missä ratkaisut?

Kaikille päätelaitteille optimoidut sivut on mahdollista tehdä ilman älytöntä ponnistelua, se on hyvä startti. Tällöin ei käytetä responsiivisuutta, vaan päätelaiteoptimointia. Toki mobiilissa voi olla näkyvissä ilman oman brändinsä mobiilioptimoitua sivua. Tämä voidaan tehdä markkinointisivujen kautta, eli ”ländäreillä”. Mainonnan hallintaohjelmistot osaavat kohtuullisen kivasti ohjata display-mainonnan mobiilissa myös niin, että oikea banneri näkyy oikeassa laitteessa. Tästä siis mainostajan ei tarvitse huolehtia, koska mediat ja mediatoimistot hoitavat tämän osuuden. JA SITTEN: voihan siellä mobiilissa tehdä muutakin! Perinteinen SMS toimii ja tavoittaa, QR-koodilla voidaan yhdistää printti- ja ulkomainonta mobiiliin, paikantavilla palveluilla liikennettä voidaan ohjata karttaan piirretyillä kohteilla oikeille sivuille. Tämän lisäksi hieman korkealentoisemmat NFC ja augmented reality tuovat mainontaan ihan uuden kulman.

Miten olisi esimerkiksi kampanjasivusto, joka paikantaa sinut kartalla? Sivustolle liikenteen voi ohjata hakukoneilla, bannereilla, tekstiviesteillä tai vaikka printtiin yhdistetyillä QR-koodeilla. Voit nappia painamalla tilata itsellesi kupongin tekstiviestillä, jossa on QR-koodi. Sivuston kartta avaa navigaattorisi ja vie sinut lähimpään kivijalkamyymälään, jossa voit näyttää QR-koodilla varustetun kupongin kassalla ja saat haluamasi tuotteen. Kun kassahenkilö on skannannut koodisi puhelimestasi pamahtaa sinulle tekstarilla ”kuitti”, jossa on lisätietoa saamastasi tuotteesta ja samalla voit tykätä tuotteesta ja jakaa kaiken esimerkiksi Facebookissa. Tämä ei ole mitenkään utopistinen maailma ja tämä toimisi kaikissa Internet-kykyisissä puhelimissa sen 10 % sijaan, joka tavoitettaisiin tekemällä yksi applikaatio…

IABlogin Facebook kommentit

Artikkeli Kvartaalitiedotteet Uutiset
IAB Europe Adex 2020 - Digitaalisen mediamainonnan määrä Euroopassa +6,3 % kasvussa

IAB Europe julkaisi vuotuisen AdEx-raportin Euroopan digimarkkinasta toukokuun lopulla osana Interact -webinaaria. Raportin mukaan digimainonta kasvoi vuonna 2020 +6,3 % vuodesta 2019. Kaiken kaikkiaan 56,5 % Euroopan mediamainonnasta oli vuonna digitaalista ja digimainonnan kokonaissumma ylsi 69,4 miljardiin euroon. AdEx-raporttiin toimitti tietoa 28 Euroopan maata.

lue lisää

15.06.2021

IAB Europe Adex 2020 - Digitaalisen mediamainonnan määrä Euroopassa +6,3 % kasvussa

IAB Europe julkaisi vuotuisen AdEx-raportin Euroopan digimarkkinasta toukokuun lopulla osana Interact -webinaaria. Raportin mukaan digimainonta kasvoi vuonna 2020 +6,3 % vuodesta 2019. Kaiken kaikkiaan 56,5 % Euroopan mediamainonnasta oli vuonna digitaalista ja digimainonnan kokonaissumma ylsi 69,4 miljardiin euroon. AdEx-raporttiin toimitti tietoa 28 Euroopan maata.

lue lisää

11.05.2021

Verkkomainonta mukavassa kasvussa vuoden ensimmäisellä kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 ensimmäisellä kvartaalilla oli 141 milj. euroa. Ennätyksellisesti jo peräti 53 prosenttia kaikesta mediamainonnasta on digitaalista. Kasvu digimainonnan eri momenteissa oli kauttaaltaan positiivista, vaikka on huomionarvoista ettei display- ja outstream-mainonnan vertailu ole mahdollista Kantarin raportointimuutosten johdosta.

lue lisää

10.05.2021

Evästemuutos edessä - oletko valmis?

Mainonnan teknologiayritys Adform ja ja digitaalisen mainonnan ja markkinoinnin yhteisö IAB Finland toteuttivat maalis–huhtikuussa tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten mainostajien ajatuksia kolmannen osapuolen evästeiden käytön loppumisesta mainostamisen näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui 52 markkinointipäättäjää.

lue lisää

29.01.2021

Verkkomainonta kasvoi 2,2% haastavassa tilanteessa 2020 - verkkomainonta jo lähes puolet koko mainoskakusta

Mediamainonnan kokonaiskakku vuonna 2020 laski -11,3 % ollen 1125,7 miljoonaa euroa. Ainoana kasvavana mediaryhmänä oli verkkomainonta (+2,2 %).

lue lisää