
Suomi, mobiili, missä mennään?
Mobiilimainonta Suomessa on kuvaannollisesti ehkä juuri noussut merestä maalle ja opettelee hengittämään kiduksien sijasta keuhkoilla. Samaan aikaan merestä nousee useampia hengitystä harjoittelevia olentoja, jotka kilpailevat elintilasta ja taistelevat toisiaan vastaan vahvimman oikeudella. Toisten kanssa ei tulla toimeen, vaan ympärillä vallitsee viidakon laki ja epäjärjestys. Noh, eihän tässä mitään ihmeellistä ole; näin kaikki aina saavat alkunsa, mutta nyt on odotettavissa kuitenkin jonkun suuren organismin vallankumous, sillä elinolosuhteet ovat mobiiliotukselle otolliset.
TNS:n ja IAB Finlandin tekemän selvityksen (http://www.iab.fi/uutiset-and-tiedotteet/tiedotteet/verkkomainonta-vuoden-2012-ainoa-kasvaja/) mukaan verkkomainonnan osuus kokonaiskakusta on noin 17,8 %. Mobiilimainonta lasketaan tähän lukuun digitaalisuutensa vuoksi mukaan. Verkkomainonta sitten jaetaan haku-, hakemistot-, display- ja luokiteltuihin kategorioihin. Displayn osuus verkkomainonnasta oli 40 %, eli 7,12 % kokonaismainonnasta. Mobiilin osuus oli taas 1,4 % display-mainonnasta eli promille kokonaiskakusta. Toki on muistettava, että mobiili on paljon muutakin kuin bannereita saitilla, mutta silti voisi näin äkkiseltään päätellä, että kun tämän summan suhteuttaa mobiilissa vietettyyn media-aikaan (n. 23 % media-ajasta), niin tässä on hiukkasen epäkohtaa.
Miksi näin? Tämä on uutta, joo, toki tämä on iso syy. Mainostajan on helppo mennä sillä ”vanhalla tutulla”, mutta onhan niitä muitakin syitä, joita olisi syytä miettiä. Onko mainostajalla mobiiliin soveltuvaa sivustoa, johon kannattaa yleensäkään liikennettä ajaa? Ja jos on, niin toimiiko se Suomessa?
Toimiiko se Suomessa? Mikä ihmeen ”toimiiko se Suomessa”? Suomi on mobiilissa oikeasti aika haastava maa. Älypuhelinpenetraatio on eri lähteestä riippuen jossain 40-50 % välillä. Älypuhelimet sitten jakautuvat Suomessa hyvin erikoisesti tasan neljän eri tekniikan kesken. Applen iOS, Android, Symbian-älypuhelimet ja Windows jakavat älypuhelinmaailman keskenään tasaisesti. Jos siis teet applikaation, niin pelkällä iOS-applikaatiolla tavoitat noin 10 % suomalaisista. Jos taas teet responsiivisen webbisivun, joka skaalautuu näytön koon mukaan, niin tätä tukee noin 30 % suomalaisten puhelimista. Vanhimpien puhelimien netti-selain ei nimittäin tue tätä ruudun koon mukaan tehtävää optimointia lainkaan saumattomasti. Vielä oma soppansa syntyy siitä, että Windows-puhelimet tekevät Explorer-selaimensa ansiosta lähes kaiken ihan erilailla. Oikeasti eri päätelaitteisiin optimoituja sivustoja on markkinoilla hyvin huonosti. Esimerkiksi Ruotsissa älypuhelimista Applen iPhoneja on noin 70 %. Siellä tällaisen ”one size fits all” -ajattelun mukainen toiminta on jopa perusteltua. Maailmalta voi aina oppia, mutta valitettavasti se ei nyt aina toimi sellaisenaan täällä.
Ongelmia on, missä ratkaisut?
Kaikille päätelaitteille optimoidut sivut on mahdollista tehdä ilman älytöntä ponnistelua, se on hyvä startti. Tällöin ei käytetä responsiivisuutta, vaan päätelaiteoptimointia. Toki mobiilissa voi olla näkyvissä ilman oman brändinsä mobiilioptimoitua sivua. Tämä voidaan tehdä markkinointisivujen kautta, eli ”ländäreillä”. Mainonnan hallintaohjelmistot osaavat kohtuullisen kivasti ohjata display-mainonnan mobiilissa myös niin, että oikea banneri näkyy oikeassa laitteessa. Tästä siis mainostajan ei tarvitse huolehtia, koska mediat ja mediatoimistot hoitavat tämän osuuden. JA SITTEN: voihan siellä mobiilissa tehdä muutakin! Perinteinen SMS toimii ja tavoittaa, QR-koodilla voidaan yhdistää printti- ja ulkomainonta mobiiliin, paikantavilla palveluilla liikennettä voidaan ohjata karttaan piirretyillä kohteilla oikeille sivuille. Tämän lisäksi hieman korkealentoisemmat NFC ja augmented reality tuovat mainontaan ihan uuden kulman.
Miten olisi esimerkiksi kampanjasivusto, joka paikantaa sinut kartalla? Sivustolle liikenteen voi ohjata hakukoneilla, bannereilla, tekstiviesteillä tai vaikka printtiin yhdistetyillä QR-koodeilla. Voit nappia painamalla tilata itsellesi kupongin tekstiviestillä, jossa on QR-koodi. Sivuston kartta avaa navigaattorisi ja vie sinut lähimpään kivijalkamyymälään, jossa voit näyttää QR-koodilla varustetun kupongin kassalla ja saat haluamasi tuotteen. Kun kassahenkilö on skannannut koodisi puhelimestasi pamahtaa sinulle tekstarilla ”kuitti”, jossa on lisätietoa saamastasi tuotteesta ja samalla voit tykätä tuotteesta ja jakaa kaiken esimerkiksi Facebookissa. Tämä ei ole mitenkään utopistinen maailma ja tämä toimisi kaikissa Internet-kykyisissä puhelimissa sen 10 % sijaan, joka tavoitettaisiin tekemällä yksi applikaatio…
IABlogin Facebook kommentit

IAB:n ensimmäiset foorumit teemoista “Tekoäly markkinoinnissa” ja “Markkinoinnin ROI” kokoontuvat keskiviikkona 12.3. ja torstaina 13.3. klo 9:00 - 10:30. Molemmissa foorumeissa käsitellään alkuun työkaluja alla olevalla agendalla,
lue lisää27.02.2025
Hei IAB:n jäsen! Tule mukaan tekoäly ja markkinoinnin ROI -foorumeihin
IAB:n ensimmäiset foorumit teemoista “Tekoäly markkinoinnissa” ja “Markkinoinnin ROI” kokoontuvat keskiviikkona 12.3. ja torstaina 13.3. klo 9:00 - 10:30. Molemmissa foorumeissa käsitellään alkuun työkaluja alla olevalla agendalla,
lue lisää14.02.2025
Digitaalinen ulkomainonta jatkoi vahvaa kasvuaan 2024 – markkinaestimaatti nousi 61 miljoonaan euroon
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan koko Suomessa kasvoi vuonna 2024 noin 61 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna, jolloin markkina oli 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 markkinakasvu osoittaa, että DOOH on yksi vauhdikkaammin kasvavista mainonnan muodoista Suomessa.
lue lisää14.02.2025
Suomessa noin 15 miljoonaa natiivimainoseuroa vuonna 2024
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on julkaissut arvion natiivimainonnan määrästä Suomessa. Vuoden 2024 estimaatti on 14,6 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2023 verratuna noin 7 %.
lue lisää14.02.2025
Digitaalisen audiomainonnan kasvu jatkui Suomessa myös vuonna 2024
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudiomainonnan markkina vuonna 2024 oli 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 markkina-arvio oli 9,3 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 2022 7,1 miljoonaa euroa.
lue lisää