
"Voi v.... Uskooko joku näihin huijauksiin" - Miten hallitset brändisi digitaalista mainetta?
Kuvittele tilanne, jossa brändisi on keskellä PR-kriisiä tai sen jälkimainingeissa. Markkinointistrategiassaan yrityksesi on päättänyt käyttää Facebookia sisältömarkkinoinnin jakelukanavana, esimerkiksi blogitekstin, artikkelin tai oppaan jakamiseen. Tavoitteena on saada mahdollisimman monen ihmisen yhteystiedot yrityksen markkinointirekisteriin. Lopulta kampanja laitetaan sosiaaliseen mediaan liveksi ja odotetaan jännittyneinä, kuinka monta konversiota eli tässä tapauksessa yhteystietoa se tuottaa.
Vaan miten käykään. Klikkauksien ja konversion sijaan Facebookin kommenttikenttään ilmestyy useita vihaisia palautteita, joita myös potentiaaliset asiakkaat lukevat. Toisin sanoen haluttu yleisö tai kohderyhmä kuluttaa väärää sisältöä. Tämän seurauksena brändi ei rakennu markkinoijan toivomaan suuntaan vaan jää vellomaan negatiivisten kommenttien kierteessä, joista itsestään tulee ilmiö.
Brändin maineenhallinta somen avulla voi olla vaikeaa ja saattaa tuoda mukanaan ikäviäkin yllätyksiä. Some-raivo on totisinta totta, kuten moni tunnettu media, mm. Yle tänä päivänä kirjoittaa. Saman myöntää Facebookin operatiivinen johtaja Sheryl Sandberg.
Somessa raivoaminen on syytä ottaa huomioon brand safetya eli bränditurvallisuutta mietittäessä. Sisältömarkkinoinnin jakelun näkökulmasta sosiaalisella medialla on kuitenkin puolensa. Se toimii hyvin retargetointiin eli jo verkkosivulla käyneiden tavoittamiseen, hyväntekeväisyyskeräyksiin tai vaikkapa kissavideoiden jakamiseen.
Natiivimainonta auttaa brändisi maineenhallinnassa, sillä se sulautuu toimitukselliseen sisältöön ja tarjoaa hyödyllistä tai viihdyttävää tietoa lukijalleen. Sen avulla saat viestittyä asioita, jotka tekevät brändistäsi uniikin ja ainutlaatuisen, etkä joudu huolehtimaan some-roviosta. Natiivimainonnan nousua tukee mm. megatrendi digitaalinen empatia – lukija saa itse tehdä päätöksen kuluttaako sisällön - toisin kuin vaikkapa bannerimainonnassa, joka on tunnettu näytölle yllättäen ilmestyvistä pop-upeistaan. Natiivimainonta ei häiritse sisällönkulutusta, joten se on erinomainen työkalu yleisöjen rakentamiseen, inspiroimiseen ja heidän sitouttamiseensa yrityksen asiakkaiksi.
Entäpä natiivimainonnan brändiriski? Jos työskentelet esimerkiksi lentoyhtiössä ja ilmailualalla on sattunut onnettomuus, paras vinkkimme on odottaa pölyn laskeutumista kaiken markkinoinnin suhteen. Näin varmistat, ettei brändisi joudu negatiivisen uutisoinnin kohteeksi missään kanavassa, vaikka itse uutinen ei brändiäsi koskisikaan. Ja kun pöly todella on laskeutunut, tarjoa yleisöllesi esimerkiksi vinkkejä lentomatkustamisen turvallisuudesta, natiivimainonnan avulla tietenkin.
Tekstin otsikossa oleva lainaus on peräisin tosielämästä, erään tunnetun markkinoijan some-kampanjan kommenttikentästä.
Blogitekstin kirjoittaja Sini Orkola-Sahramies on Strossle Finlandin maajohtaja.
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää