
Tutkittuja tehoja interaktiivisesta videomainonnasta
Mainostaja voi tehdä TV-mainoksestaan tehokkaamman lisäämällä siihen ripauksen vuorovaikutteisuutta.
Nelonen Media toteutti elokuussa laajan TV:n katselun muutosta selvittävän tutkimuksen yhdessä TNS Gallupin kanssa. Katselutapojen ja siihen käytettyjen päätelaitteiden muutoksen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yleisön suhtautumista vuorovaikutteiseen videomainontaan. Tulokset ovat erittäin rohkaisevia, ja kannustavat mainostajaa hyödyntämään netti-TV:n mahdollisuuksia täysimääräisesti.
Tutkimuksessa käytettiin yhden matkailutoimialan mainostajan TV-mainosta ja siitä ruutu.fi:hin tuotettua interaktiivista versiota. Tutkimustilanteessa vastaajalle esitettiin molemmat versiot ja sen jälkeen heitä pyydettiin vastaamaan mainoksiin liittyviin väittämiin. TV-mainoksen viesti oli yleinen, “tulevan kauden matkoja esille tuova”. Interaktiivisessa toteutuksessa TV-mainokseen oli lisätty mahdollisuus tutustua kahden erilaisen tuotekategorian konkreettisiin matkatarjouksiin. Kaikkien esitettyjen väittämien koettiin kuvaavan paremmin interaktiivista mainosta.
Merkittävin ero tavallisen TV-mainoksen ja interaktiivisen videomainoksen välillä löytyi mainoksen herättämästä kiinnostuksesta. Vuorovaikutteinen spotti koettiin huomattavasti TV-mainosta kiinnostavammaksi.
Interaktiivinen videomainos innoitti vastaajissa myös TV-mainosta vahvemman halun tutustua mainostettavaan tuotteeseen tarkemmin, ja lisäksi interaktiivinen mainos koettiin enemmän “minulle tarkoitetuksi”. Interaktiivinen mainos koettiin myös hieman enemmän viihdyttäväksi ja se voitaisiin katsoa mieluummin uudestaan, mutta näissä ero tavalliseen TV-mainokseen oli kuitenkin pienempi.
Olisi mielenkiintoista tietää, että riittääkö pelkästään mahdollisuus vaikuttaa mainoksen kulkuun tai sisältöön tekemään mainoksesta mieluisemman, vaikka katsoja ei aktivoituisikaan heti vuorovaikutukseen asti mainoksen kanssa. Ajatus tuntuu luonnolliselta, mutta tähän kysymykseen tutkimus ei antanut vastausta.
On hyvä muistaa, että tutkimuksessa käsiteltiin vain yhtä matkailualan mainosta, ja näitä tuloksia ei voi yleistää liian suoraviivaisesti kaikkeen videomainontaan. Mutta tästä huolimatta, tulokset innostavat ja kannustavat mainostajia harkitsemaan videoviestien räätälöintiä verkkoa varten.
Sitä kysymystä, että toimiiko interaktiivinen mainos tietylle mainostajalle paremmin kuin tavallinen, ei kannata miettiä kovin pitkään. Asia selviää pohtimista paremmin testaamalla, sillä interaktiivisten mainosten tuottaminen, varsinkin jos ne toteutetaan TV-filkkaan perustuen, onnistuu pienellä kustannuksella ja vaivalla! Lupaan myös itse jakaa ideoita ja kokemuksia interaktiivisiin videomainoksiin liittyen tulevissa kirjoituksissani.
Menestyksekästä loppuvuotta kaikille lukijoille!
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää