
Treeniblogissa koko kroppa käyttöön
Treenibloggaaja laittaa koko kroppansa peliin - mahamakkaroita tai vaihtoehtoisesti kiinteitä vatsapalikoita myöten. On treenikuvia, saliselfieitä ja kyllä, myös belfieitä. Millaisia hahmoja fitness-blogien takaa löytyykään?
1. Todelliset KROPAN KIRISTELIJÄT. Kun fitness-bloggaaja julkaisee viimeisimmät kuntokuvat, blogin kommenttiboksiin tippuu kehuja ja kysymyksiä. Olen itsekin jäänyt muutoskuvakoukkuun. Jos katsoo ensimmäisen kuvan, on pakko katsoa kaikki. Vaikka body fitness tai kehonrakennus olisi itselle melko tuntematon laji, on hyvin vaikea olla selaamatta läpi kaikkia muutoskuvia. Samalla huomaa myös salakavalasti lukeneensa bloggaajan kaikki ruokapäiväkirjat ja muut postaukset.
2. Joukosta löytyy bloggaamiseen ammattimaisesti suhtautuvia PERSONAL TRAINEREITA. Blogin kuvissa näkyy lihaksia ja treenattuja vartaloita, mutta kuitenkin hyvin tarkoituksenmukaisesti ja ammattimaisesti.
Bloggaajaan ei välttämättä suoraan samaistuta, mutta häntä on helppo pitää esikuvana tai eräänlaisena treeni-idolina. Hyvin treenattu kroppa toimii pt-bloggaajan käyntikorttina ja vakuutena siitä, että bloggaaja todellakin tietää, mistä kirjoittaa.
3. Ihailen erityisesti MAMMAKILOJA KARISTAVIEN BLOGGAAJIEN rohkeutta oman kroppansa esittelyn suhteen (esimerkiksi Too big to be me kuuluu suosikkeihini). Pokka pitää ja jenkkakahvat ovat esillä, kun mittaillaan laihdutustavoitteita. Vaikka lukija ei olisikaan vauvakiloja karistamassa, voi bloggaajaan samaistua ja kokea kurkistavansa aidon ihmisen elämään. "Hei, mullakin jää jalkoihin helposti rumat jäljet liian kireistä sukanresoreista!"
Treeniblogia lukiessa pääsee tirkistelemään, miten ruokavalio ja treeni voi litistää tai turvottaa vatsaa. Blogit ovat jopa parempi lähde tirkistelynhalun sammuttamiseksi kuin tosi-tv. Bloggaaja käsikirjoittaa, esiintyy ja määrittää, missä tirkistelyn raja kulkee ja miten paljon laittaa itsensä likoon.
Hannele Salmi toimii sosiaalisen median tuottajana A-lehtien Sales Labissa.
A-lehtien aiemmat vieraspostaukset:
Alkoholilaki ja sisältömarkkinointi blogeissa - ei jaettavaksi, mutta tykätä saa
Näin tilaat hyvän blogiyhteistyön
Natiivimainos ei keskeytä, se kulutetaan
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää