Sano sisältömarkkinoinnin tavoitteesi ääneen
Yritykset haluavat sisältömarkkinoinnin keinoin osansa asiakkaiden ajasta. Siksi käytettävän sisällön pitää olla kiinnostavaa, koskettavaa tai erityisen hyödyllistä. Tämä on vielä yksinkertainen yhtälö: huono sisältö saa poistumaan ruudulta tai pyyhkäisemään eteenpäin.
Entä silloin, kun sisältö on hyvää ja huolella mietittyä, tukee oikeita tavoitteita ja koukuttaa yleisönsä. Miten menestystä mitataan? Onko sisältö vaikuttanut oikealla tavalla?
Onneksi sisältömarkkinoinnin onnistumista voi mitata hyvin monella tapaa. Vaarallisen usein kuitenkin mitataan aivan eri asiaa kuin mitä sisällöllä tavoitellaan. Suunnitteluketju kulkee kärjistettynä näin:
-Brändiämme pitäisi kirkastaa, koska asiakaskunta mieltää yrityksemme vielä samaksi kuin viisi vuotta sitten. Tuote- ja palvelutarjoomamme on uusittu täysin ja meillä on paljon kerrottavaa vastuullisuudesta ja uusien tuotteiden ympäristövaikutuksista.
-Totta! Näytetään ihmisille, miten moni köyhän maan perhe työllistyy avullamme ja pystyy lähettämään tyttärensä kouluun. Meillä on henkilökunta Suomessakin tosi sitoutunutta nykyään, kun työllä on merkitys.
Näin tehdään, ja kampanjan loputtua keskustelu jatkuu näin:
-Meillä oli tämä upea video pyörimässä ja se tavoitti miljoona katsojaa pelkästään Suomessa. Kuinka moni videon katsoja siirtyi verkkokauppaamme ja tilasi tuotteen?
-No tuota mulla ei nyt oo tässä sellaista tietoa enkä tiedä onko sitä seurattu.
Kaikki poistuvat vihaisina tai surkeina palaverista. Miksi? Siksi, että alkuperäinen tavoite oli ihan muuta kuin vaadittu mittaustulos.
Sisältömarkkinoinnissa pitää uskaltaa irrottautua perinteisistä mainonnan mittareista silloin, kun tavoitellaan muuta kuin silmäpareja tai suoraa konversiota. Sisältöjen avulla yritys haluaa usein lisätä tietoisuutta yrityksestä, luoda asiantuntijamielikuvaa, erottautua toimialalla ja rakentaa ajatusjohtajuutta, korjata myynnin esteenä olevia vääriä uskomuksia tai luoda hyvää työnantajamielikuvaa. Joitakin esimerkkejä mainitakseni.
Tästä huolimatta päämittari saattaa olla sisältömarkkinoinnissa käytetyn artikkelin lukijamäärä. Väitän, että kenenkään mielipide ei muutu sillä, että 50 000 henkilöä on lukenut saman jutun. Mielipide muuttuu sillä, että asiakas kuluttaa sisällön oikeassa paikassa oikeaan aikaan, oikeassa mielentilassa ja käyttää aiheen ajattelemiseen aikaa.
Kun alkuperäinen tavoite on lisätä tietoisuutta ja muuttaa mielikuvaa yrityksestä ja sen brändistä, tavoitteen toteutumista pitää mitata esimerkiksi lähtötaso- ja seurantatutkimuksella. Tämä mielikuvatyö auttaa luomaan siteen, joka myöhemmin ohjaa ostopolun risteyksessä juuri oman brändin suuntaan. Jos tavoite on ajaa liikennettä yrityksen verkkosivuille, mitataan sitä. Silloin kun tavoite on saada verkkosivukävijät ostamaan, mitataan verkkokaupan euroja.
Liikevaihdon kasvattaminen on tärkeää (monelle tärkeintä, tiedän), mutta silloin kun tavoitellaan jotakin ihan muuta, pitää myös mitata muuta. Ostosuppilon eli funnelin eri vaiheissa oleviin ihmisiin vaikutetaan erilaisin keinoin. Yrityksissä on päästy hyvin vauhtiin siinä, että tuleville ja nykyisille asiakkaille kannattaa tehdä sisältöjä useista eri näkökulmista: tietoisuutta kasvattamaan, harkintaa vahvistamaan, ostoksentekoa helpottamaan, käyttöä ja suosittelua palvelemaan. Tietoisuustason sisältöjä ei voi mitata ostopäätöksellä, koska asiakas on vielä kaukana siitä ostopolullaan.
Asia on sama, kuin mittaisi turvallista perillepääsyä ajamiseen käytettyinä minuutteina. Jos tavoitteena on päästä Helsingistä Lahteen turvallisesti (Etelä-Suomen teillä on löytämieni tilastojen mukaan eniten kuolonuhreja), tavoitteeseen pääsemiseen vaikuttavat sääolot, kuskin vireys, nopeusrajoitusten noudattaminen ja muun liikenteen määrä. Jos ainoa matkanteon mittaustapa olisi ajoaika, se ei kertoisi turvallisuudesta mitään. Tai jos kuljettajan pitäisi sisäistää mahdollisimman monta pienen paikkakunnan nimeä matkansa varrelta, ajoaika olisi yhtä lailla väärä mittari.
Sanotaan siis tavoite aina ääneen, ja mitataan sen toteutumista.
Kirjoittaja Hanna Repo on Alma Median sisältömarkkinointijohtaja, joka työnsä ohella tutkii toimivan sisältömarkkinoinnin elementtejä ja puhuu tavoitteellisten sisältöjen puolesta.
18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää06.02.2024
Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023
Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski -2,4 % edellisvuoteen verrattuna.
lue lisää