
Roolit ja vastuut
Digitalisoituvassa maailmassa mediat ja itenäiset sisällöntuottajat ovat ottaneet käyttöön vahvemmin ansaintalogiikkaa, jossa mainostaja kustantaa median tuottaman sisällön. Tämä johtuu paljolti siitä, että tarpeeksi suurta osaa perinteisestä mediasta digimedioihin siirtyvästä massasta ei ole saatu maksamaan kuluttamastaan verkkosisällöistä. Näin ollen kuluttajat “maksavat” kuluttamansa sisällön vastaanottamalla mainontaa. Bannerimainonnan rinnalle ollaan tuotu ratkaisu, joka tarjoaa mainostajalle mahdollisuuden tuottaa tai olla mukana tuottamassa mediaan sopivaa sisältöä. Aiempiakin esimerkkejä perinteisestä mediasta samankaltaiselle markkinointiyhteistyölle on. Digimedioissa tämä on saanut nimen natiivimainonta.
Itse tykkään kutsua tätä mainostajien ja medioiden liittoa vain sisältöyhteistyöksi. Puhun niistä, joissa mukana on aina kaupallinen intressi.
Koska kuluttaja vastaanottaa mainontaa suoraan medialta, on medialla vastuu kaikesta sisällöstä mitä siellä julkaistaan. Media on kuraattori, joka varmistaa sisällön laadun ja jakelun.
Itse kuulun niihin, jotka pitävät hyvänä suuntausta, jossa eri tahot, kuten journalistit, bloggarit, asiantuntijat, yritykset, yhteisöt ja mediat ovat sulassa sovussa keskenään tuottamassa sisältöjä. Ymmärrän myös monien huolen siitä, että natiivimainonta on pilaamassa median uskottavuuden ja vie sitä kauemmas riippumattomasta journalismista. Näin voikin olla niiden medioiden kohdalla, jotka eivät pidä huolta siitä, että natiivimainonta ei täytä median laatukriteereitä. Jokaiselle medialle ne ovat mielestäni kuitenkin yksilölliset, joten näitä kriteereitä on vaikea yleistää.
Kuluttajalle on tarjottava riittävä mahdollisuus tunnistaa maksettu sisältö mainonnaksi. Tämä kuuluu sisällön julkaisijan eli median tehtäviin. Mielestäni medialla tulee olla oma luonteva tapa tehdä tämä. Median tehtävä on opettaa, mikä heidän mediassaan on mainontaa ja mikä ei. Mainostajan kustantama natiivimainonta ei kuitenkaan väistämättä tarkoita, että sisältö olisi mitenkään laadultaan huonoa tai sopimatonta. Olen nähnyt paljonkin yritysten tuottamaa sisältöä, joka on kaikista kulmista katsottuna laadukkaampaa kuin itsenäisen journalistin tuottama sisältö. Tästä esimerkkinä Red Bull. Tärkeintä on sisältö ja sen konteksti, ei ainoastaan julkaisija ja sisällöntuottaja. Vakavia asioita käsittelevän uutismedian uutista mukaileva natiivimainonta on helpompi kyseenalaistaa kuin viihdesivustolla esiintyvä Fazerin huutava vuohi. (Todellisuudessa Fazerin huutavaa vuohea ei ole vielä olemassa, mutta tässä teille ilmainen sisältöidea.)
Toimivassa sisältömarkkinoinnissa kaupalliset viestit eivät ärsytä vaan palvelevat kuluttajaa. Natiivimainonta tarjoaakin ratkaisun kaupalliselle kumppanille olla kertaluontoisesti tarjoamassa sopivaa sisältöä kuluttajalle sopivaan aikaan ja onkin mainio osa yrityksen kokonaisvaltaista sisältömarkkinoinnin palettia. Tässä paletissa jokaisella sisällöntuottajilla on oman värinen pensselinsä, joka tekee kustakin heistä yleisölle kiinnostavan yksilön. Kuluttajan vapaus on valita, kenen pensselin tuotoksia katselee.
Jesse Ketonen
@jesseketonen
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää