Roolit ja vastuut
Digitalisoituvassa maailmassa mediat ja itenäiset sisällöntuottajat ovat ottaneet käyttöön vahvemmin ansaintalogiikkaa, jossa mainostaja kustantaa median tuottaman sisällön. Tämä johtuu paljolti siitä, että tarpeeksi suurta osaa perinteisestä mediasta digimedioihin siirtyvästä massasta ei ole saatu maksamaan kuluttamastaan verkkosisällöistä. Näin ollen kuluttajat “maksavat” kuluttamansa sisällön vastaanottamalla mainontaa. Bannerimainonnan rinnalle ollaan tuotu ratkaisu, joka tarjoaa mainostajalle mahdollisuuden tuottaa tai olla mukana tuottamassa mediaan sopivaa sisältöä. Aiempiakin esimerkkejä perinteisestä mediasta samankaltaiselle markkinointiyhteistyölle on. Digimedioissa tämä on saanut nimen natiivimainonta.
Itse tykkään kutsua tätä mainostajien ja medioiden liittoa vain sisältöyhteistyöksi. Puhun niistä, joissa mukana on aina kaupallinen intressi.
Koska kuluttaja vastaanottaa mainontaa suoraan medialta, on medialla vastuu kaikesta sisällöstä mitä siellä julkaistaan. Media on kuraattori, joka varmistaa sisällön laadun ja jakelun.
Itse kuulun niihin, jotka pitävät hyvänä suuntausta, jossa eri tahot, kuten journalistit, bloggarit, asiantuntijat, yritykset, yhteisöt ja mediat ovat sulassa sovussa keskenään tuottamassa sisältöjä. Ymmärrän myös monien huolen siitä, että natiivimainonta on pilaamassa median uskottavuuden ja vie sitä kauemmas riippumattomasta journalismista. Näin voikin olla niiden medioiden kohdalla, jotka eivät pidä huolta siitä, että natiivimainonta ei täytä median laatukriteereitä. Jokaiselle medialle ne ovat mielestäni kuitenkin yksilölliset, joten näitä kriteereitä on vaikea yleistää.
Kuluttajalle on tarjottava riittävä mahdollisuus tunnistaa maksettu sisältö mainonnaksi. Tämä kuuluu sisällön julkaisijan eli median tehtäviin. Mielestäni medialla tulee olla oma luonteva tapa tehdä tämä. Median tehtävä on opettaa, mikä heidän mediassaan on mainontaa ja mikä ei. Mainostajan kustantama natiivimainonta ei kuitenkaan väistämättä tarkoita, että sisältö olisi mitenkään laadultaan huonoa tai sopimatonta. Olen nähnyt paljonkin yritysten tuottamaa sisältöä, joka on kaikista kulmista katsottuna laadukkaampaa kuin itsenäisen journalistin tuottama sisältö. Tästä esimerkkinä Red Bull. Tärkeintä on sisältö ja sen konteksti, ei ainoastaan julkaisija ja sisällöntuottaja. Vakavia asioita käsittelevän uutismedian uutista mukaileva natiivimainonta on helpompi kyseenalaistaa kuin viihdesivustolla esiintyvä Fazerin huutava vuohi. (Todellisuudessa Fazerin huutavaa vuohea ei ole vielä olemassa, mutta tässä teille ilmainen sisältöidea.)
Toimivassa sisältömarkkinoinnissa kaupalliset viestit eivät ärsytä vaan palvelevat kuluttajaa. Natiivimainonta tarjoaakin ratkaisun kaupalliselle kumppanille olla kertaluontoisesti tarjoamassa sopivaa sisältöä kuluttajalle sopivaan aikaan ja onkin mainio osa yrityksen kokonaisvaltaista sisältömarkkinoinnin palettia. Tässä paletissa jokaisella sisällöntuottajilla on oman värinen pensselinsä, joka tekee kustakin heistä yleisölle kiinnostavan yksilön. Kuluttajan vapaus on valita, kenen pensselin tuotoksia katselee.
Jesse Ketonen
@jesseketonen
18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää06.02.2024
Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023
Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski -2,4 % edellisvuoteen verrattuna.
lue lisää