
Mobiilisovellusten merkitys markkinoinnissa kasvaa
Mobiilisovelluksista on tullut ensisijainen käyttöliittymä, jolla kuluttajat ovat yhteydessä mediaan, yrityksiin ja toisiinsa. Mobiilisovelluksiin erikoistunut markkinatutkimusyhtiö App Annie ennustaa maailmanlaajuisen mobiilisovellusten latausten määrän kaksinkertaistuvan seuraavan viiden vuoden aikana ja yltävän 284 miljardiin vuoteen 2020 mennessä.
Mobiilisovellusten rooli keskeisenä digitaalisena käyttöliittymänä nostaa niiden strategista merkitystä, mikä ulottuu paljon laajemmalle kuin pelkästään mediateollisuuteen. Mobiilisovellukset ohjaavat kuluttajien sitoutumista ja brändiuskollisuutta. Lisäksi niiden avulla voidaan mainostaa, luoda uutta ansaintaa ja tehdä kauppaa.
App Annien mukaan ihmisten mobiilisovellusten parissa käyttämä aika kasvoi 63 % vuonna 2015 Android-puhelimien osalta. Jatkossa sovellukset leviävät puhelimien lisäksi myös muille alustoille. Apple ja Google edistävät VR-laitteille, puettavaan teknologiaan, televisioon ja autoihin optimoitujen sovellusten kehitystä.
Sovellusmarkkinoita ovat hallinneet pelit sekä latausten että tuottojen määrässä. Jatkossa kovinta kasvua ennustetaan muille kuin pelisovellusten kategorialle. Esimerkiksi kuljetuksen ja shoppailun kategorioissa kasvu oli vuonna 2015 jopa voimakkaampaa kuin media & video kategoriassa.
Latasin jokin aika sitten mielenkiinnosta H&M:n mobiilisovelluksen. Sitä ja H&M Clubia markkinoitiin iskulauseella ”Fashion, with benefits.”. Mobiilisovelluksella voi esimerkiksi skannata liikkeessä olevan vaatteen tiedot sovellukseen, josta näkee vaatteeseen liittyvät hinta- ja saatavuustiedot. Jos kyseistä vaatetta ei ole sopivaa kokoa liikkeessä, niin voit saman tien tarkistaa löytyykö sopiva koko verkkokaupasta ja tehdä halutessasi ostoksen mobiilisovelluksesta. Sovelluksen kautta on mahdollista liittyä H&M Clubiin, jolloin saat klubijäsenyyden edut käyttöösi ja luonnollisesti kulloinkin voimassa olevat edut tulevat tietoosi sovelluksen kautta. Huomattavasti kätevämpää kuin lompakon täytteeksi kertyvät kanta-asiakaskortit ja sähköpostin tukkivat markkinointiviestit.
Pelkällä mobiilisovelluksella on äärimmäisen vaikeaa tehdä kannattavaa liiketoimintaa kovan kilpailun vuoksi. Sen sijaan mobiilisovelluksen käyttö markkinoinnin keinona tarjoaa työkalun asiakkaan sitouttamiseen ja lisämyyntiin. Mobiilisovelluksen käytöstä alkaa kertyä käyttäjädataa, josta fiksusti analysoiden ja hyödyntäen muodostuu lopulta sovelluksen arvokkain elementti.
Kirjoittaja Virpi Martikainen on Digital Media Finlandin strategiakonsultti, joka on useiden vuosien ajan altistunut erilaisille mobiilisovelluksille ja niihin perustuville liikeideoille.
Digital Media Finlandin aikaisemmat IABlogikirjoitukset:
Natiivin vuosi 2016
Rahan tuloa ei voi estää
Onko Blockchain markkinoinnin(kin) hopealuoti?
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää