
Mitä ohjelmallisen kentässä tapahtuu vuonna 2019?
Tässä kirjoituksessa pureudun vuonna 2019 ohjelmallisessa ostamisessa nouseviin teemoihin: itseostamiseen, videoon, mobiilin, dataan ja brändiformaatteihin.
In-housing
Ohjelmallisen ostamisen in-housaaminen on nousut syksyn aikana puheenaiheeksi markkinoilla. Syynä tähän on mainostajien kasvava kiinnostus oman datan hyödyntämiseen, ostamisen joustavuuteen sekä läpinäkyvyyden lisäämiseen. IAB Finlandin 27.11.2018 HOT or NOT -seminaarin paneelikeskustelussa in-housing-mallin todettiin sopivan pienille yrityksille tai suurille yrityksille, joilla on pitkäjänteinen suunnitelma ja riittävästi resursseja sen toteuttamiseen. Paneelissa keskusteltiin, että yrityksen kannattaa hallita itse ne ohjelmallisen toiminnot, jotka ovat yritykselle oikeasti merkityksellisiä. Jos taas mainostajalla ei ole omaa dataa, voi mediatoimistomalli olla parempi valinta.
Suurimpana hyötynä itseostamisessa on parempi kontrolli omaan dataan, kustannusten muodostumiseen ja siihen, missä mainontaa jaellaan. Itseostaminen voi kuitenkin olla työläs malli, sillä se vaatii mainostajalta pitkäjänteistä sitoutumista, osaavia tekijöitä ja sopivat teknologia-alustat. Tyypillistä onkin in-housata osa toiminnoista – harvemmin on kyse kaiken hoitamisesta itse. Hybridimalli on hyvä valinta silloin, kun halutaan vahvistaa in-housaamisen hyötyjä, mutta omia resursseja ei ole riittävästi. Tällöin ammattitaitoiset tekijät tulevat kumppanitoimistosta.
Video- ja mobiilimainonta
Vuonna 2019 ohjelmallisessa ostamisessa videon ja mobiilin merkitys jatkaa kasvuaan. Uskon, että ensi vuonna tämä näkyy myös tuotekehityksessä uusina mobiili- ja videoratkaisuina sekä vaikuttavampien luovien toteutusten muodossa: videomainonnassa lyhyinä videoina, joissa ydinviesti on heti mainoksen alussa ja mobiilissa aktivoivina personoituina mainoksina - hyvää käyttäjäkokemusta unohtamatta.
Ohjelmallisesti ostetussa mainonnassa mobiilisovellusten ympäristö on haasteellinen. Datan hyödyntäminen on vaikeaa ja konversiomittaus aiheuttaa hankaluuksia. Kuitenkin sovelluskäyttäjät ovat usein sitoutuneita palveluun ja käyttöuseus on ihan omaa luokkaansa. Sovelluskäyttäjät käyttävät vain harvoin samojen palveluiden mobiilisivustoja. Esimerkiksi Iltalehden osalta 75 % käyttäjistä käyttää vain sovelluksia, ei ollenkaan mobiilisivuja. Näitä yleisöjä ei kannata jättää pois kampanjoista oman datan tai konversiomittauksen haasteiden vuoksi.
Data
Ohjelmallisessa ostamisessa data laatu tulee korostumaan vuonna 2019. Emarketerin mukaan suurimmalle osalle mainostajista ensimmäisen osapuolen datan käyttö on tärkeintä. GDPR:n ja tietomurtojen myötä mainostajat ovat tulleet varovaisemmiksi kolmannen osapuolen datan osalta. Onkin hyvä, että datalta vaaditaan laatua ja kumppaneilta läpinäkyvyyttä. Mainostajien ja ostajien tulee ymmärtää entistä enemmän datan käyttämisen lakisääteisiä velvollisuuksia sekä tapaa, jolla dataa on käsitelty hyödynnettävään muotoon. Erilaiset yhteistyömallit julkaisijoiden datan ympärillä tulevat ensi vuoden aikana varmasti kasvamaan.
Brändiformaatit
Ohjelmalliseen on yhä enenevissä määrin tullut vaikuttavia brändimainonnan mainosratkaisuja, kuten paraati + tapetti, interscroller sekä erilaiset rich media -ratkaisut ja erilaisia isoja mainospintoja, joilla on hyvä huomioarvo. Odotan, että vuonna 2019 ohjelmallisessa ostamisessa suuntaus onkin kokonaisvaltaiseen markkinointiin täydentämään perinteistä taktista mainontaa.
Vuonna 2019 itseostaminen ja hybridimalli kasvavat, ja mainostajan onkin hyvä pohtia, mikä on sopiva malli juuri itselle. Vaatimukset datan laadun suhteen ovat kasvaneet ja mainostajat etsivät oman datan rinnalle myös muita turvallisia vaihtoehtoja. Ensi vuodelta odotan myös vaikuttavampia toteutuksia videossa ja mobiilissa sekä laajempaa brändiformaattien hyödyntämistä.
Kirjoittaja Essi Nikkinen on media-asiantuntija Alma Median ohjelmallisen ostamisen tiimissä.
31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää15.06.2021
IAB Europe Adex 2020 - Digitaalisen mediamainonnan määrä Euroopassa +6,3 % kasvussa
IAB Europe julkaisi vuotuisen AdEx-raportin Euroopan digimarkkinasta toukokuun lopulla osana Interact -webinaaria. Raportin mukaan digimainonta kasvoi vuonna 2020 +6,3 % vuodesta 2019. Kaiken kaikkiaan 56,5 % Euroopan mediamainonnasta oli vuonna digitaalista ja digimainonnan kokonaissumma ylsi 69,4 miljardiin euroon. AdEx-raporttiin toimitti tietoa 28 Euroopan maata.
lue lisää