
Kysy IABlta: Master your GDPR - Evästemyrsky
IAB Finlandin Master your GDPR -webinaarissa 28.4.2021 nostettiin agendalle evästehyväksynnät, ajankohtaiset lainsäädäntöhankkeet sekä tekoälypohjaisen päätöksenteon juridiset puolet.
Webinaarissa kuultiin seuraavat puheenvuorot:
- Mitä kuuluu Marjaleena, ePrivacy ja Schrems? - Mari Rusi, Eversheds Sutherland
- Tietosuojasta vastuulliseen tekoälyyn - Meeri Haataja, Saidot
Puheenvuorojen lisäksi agendalla oli paneelikeskustelu evästeistä ja evästeiden hyväksymisen tulevaisuudesta. Paneelissa olivat mukana Telian Milla Keller, Iconicsin Anna Paimela sekö Graviton Jake Laisi. Moderaattorina toimi IAB Finlandin Pasi Raassina.
Tästä pääset katsomaan tallenteen sekä lukemaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin:
IAB Master your GDPR - Q&A
IAB:n toimisto koosti webinaarissa esitetyistä kysymyksistä Q&A:t.
Vastaaja: MARI RUSI - EVERSHEDS SUTHERLAND
Voiko jatkossa ePrivacy-aikana lähettää markkinointia yrityksen henkilöille, joiden tiedot löytyvät julkisesti yrityksen nettisivuilta
Jos markkinointi kohdennetaan yritykselle ja henkilö on sellaisessa asemassa, että markkinointi on hänelle relevanttia, on sähköinen suoramarkkinointi mahdollista myös ePrivacyn aikana ilman henkilön etukäteistä suostumusta ellei jäsenvaltion lainsäädännöstä muuta johdu. Markkinointi yrityksille jää jäsenvaltioiden sääntelyn varaan, joten on seurattava sitä, muutetaanko kansallista lainsäädäntöä tältä osin.
Onkohan ""user agentin" käyttäminen datan keruussa GDPR alaista jos IP/MAC tiedot jätetään pois? Eli tarvitaanko silloin lupa?
GDPR:n soveltamisen ratkaisee se, onko kyseessä henkilötieto. Jos ""user agentin"" voisi yhdistää jollain keinolla vielä jotenkin yksittäiseen henkilöön, kyseessä on henkilötieto. Yhdistämisen ei tarvitse onnistua suoraan/helposti/ilman lisätietoja.
Vastaaja: MILLA KELLER - TELIA
Miltä näyttää evästeisiin perustuvan analytiikan tilanne lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä ei taida mennä ns. oikeutettuna etuna eli pakollisena palvelun tuottamiselle?
Analytiikkaevästeet eivät tämänhetkisten tulkintojen mukaan ole “välttämättömiä”, mikä on siis vaatimus sille että eväste ei vaadi suostumusta. Analytiikkaevästeet vaativat siis suostumuksen. Vielä ei ole varmaa tuoko ePrivacy Regulation tähän mitään muutosta.
Vastaaja: ANNA PAIMELA - ICONICS
Soveltaako suomalainen yritys Suomen paikallisia sääntöjä/laki myös tehdessään markkinointiviestintää eri EU-maissa oleville asiakkaille?
Suomalaisen yrityksen tulee noudattaa Suomen lainsäädäntöä, mutta sovellettavaksi voi tulla myös sen maan lainsäädäntö, johon markkinointia tehdään. Tämän ratkaisee lopulta paikallinen lainsäädäntö, johon tulee aina perehtyä.
Vastaaja: JAKE LAISI - GRAVITO
Miten arvioitte, että esimerkiksi isoimpien alustojen somemainonta muuttuu kun 3P evästeet nuukahtavat?
Tällä hetkellä näyttää sille, että some-mainonnan datankeruu painottuu enemmän some-alustojen sisälle.
Onko tietoa, kuinka moni käyttäjä hyväksyy tällä hetkellä automaattisesti kaikki evästeet saitilla vieraillessaan?
Eri CMP alustojen yhteistä keskiarvoa ei taida olla vielä mihinkään virallisesti kerätty tai tutkittu, yksityiskohtia paljastamatta (asiakkaiden tietoja suojellen) kansainvälinen keskiarvo on yli 99%.
Vastaaja: MEERI HAATAJA - SAIDOT
Onko joitain toimialoja, joiden pitäisi erityisesti pitää itsensä kartalla vastuullisen tekoälyn regulaatiosta?
Esityksessä on määritetty lista korkean riskin sovellusalueita, joita regulaatioesitys erityisesti koskee. Tällaisia sovelluksia löytyy mm. turvallisuuden, terveyden, pankkitoiminnan, koulutuksen, HR:n ja julkisen sektorin palveluiden aloilta.
Markkinoinnissa käytetään tosi paljon algoritmeja ym. automatisoitua päätöksentekoa eli kone päättää ihmisen puolesta paljon asioita. Onko tämä kaikki esim. EU:n määrityksen mukaan “tekoälyä” vai jotain muuta?
Esityksen määritys tekoälyksi on verrattain laaja, joten hyvin todennäköisesti monet markkinoinnin kohdennuksen sovellukset täyttävät tekoälyn määrityksen. Huomioitavaa kuitenkin on, että yleisesti markkinoinnin sovelluksia ei ole esityksessä tunnistettu korkean riskin sovelluksiksi, vaan markkinoinnin osalta asetus koskettaa vain tiettyjä sovellusalueita – esimerkiksi työpaikkojen mainontaa.
14.02.2025
Digitaalinen ulkomainonta jatkoi vahvaa kasvuaan 2024 – markkinaestimaatti nousi 61 miljoonaan euroon
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan koko Suomessa kasvoi vuonna 2024 noin 61 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna, jolloin markkina oli 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 markkinakasvu osoittaa, että DOOH on yksi vauhdikkaammin kasvavista mainonnan muodoista Suomessa.
lue lisää14.02.2025
Suomessa noin 15 miljoonaa natiivimainoseuroa vuonna 2024
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on julkaissut arvion natiivimainonnan määrästä Suomessa. Vuoden 2024 estimaatti on 14,6 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2023 verratuna noin 7 %.
lue lisää14.02.2025
Digitaalisen audiomainonnan kasvu jatkui Suomessa myös vuonna 2024
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudiomainonnan markkina vuonna 2024 oli 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 markkina-arvio oli 9,3 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 2022 7,1 miljoonaa euroa.
lue lisää11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää