
Konteksti on yhtä tärkeä kuin sisältö. Katso kuvat!
Sanotaan, että sisältö on kuningas. Näin voi olla, mutta konteksti on kuningatar, joka lopulta määrää kaapin paikan.
Viestin ymmärtämiseen tarvitaan usein oikeiden taustatekijöiden tuntemusta. Klassikkoesimerkkinä voidaan pitää aikuisten yritystä jubailla sosiaalisessa mediassa nuorten tyylillä, epäonnistuen lopulta täysin. Parempi on vain olla oma itsensä. Ainakin melkein aina.
Alla neljä esimerkkiä siitä, miksi konteksti on yhtä tärkeää kuin sisältö:
1. Nuoret vs. vanhemmat
Kun vanhemmat ovat tulleet nuorten reviireille sosiaalisen median palveluihin, ovat nuoret ylläpitäneet yksityisyyttä kertomalla asioita moniselitteisesti. Ulkopuoliset eivät välttämättä ymmärrä mitä julkaisu esimerkiksi Facebookissa tarkoittaa. Tutkija Danah Boyd valoitti kontekstin ymmärtämisen merkitystä seuraavalla esimerkillä:
Nuoren tytön äiti kävi säännöllisesti lukemassa tyttärensä Facebook-päivityksiä ja ilmaisi huolensa aina välillä eri aiheista. Kun tyttö erosi poikaystävästään, hän halusi ilmaista surustaan jotenkin kavereille. Niinpä hän päivitti sivuilleen linkin kappaleeseen ”Always look on the bright side of life.” Äidin mielikuva oli, että tyttärellä on hyvä päivä ja positiivinen asenne. Kaverit kuitenkin tiesivät tytön kertovan surullisista tunteistaan, sillä kappale viittaa ristiinnaulitsemiskohtaukseen Monty Pythonin elokuvassa Brianin elämä.
2. Stubbin twiitit kriisin keskellä
Vaikka maailmalla monet kriisit aiheuttavat kärsimystä, jatkavat monet ihmiset omaa elämäänsä kaukana näistä tapahtumista. Voisimme kaikki toki pyrkiä vaikuttamaan enemmän tapahtumiin, mutta mielestäni pääministerinkään ei tarvitse lopettaa urheiluharrastuksia. Urheileminen on mielenterveydellekin hyväksi.
Joillekin yhtälö kriisi+urheilu+twiitti oli liikaa, ja saimme uuden #twittergaten. Urheileminen on ok, mutta sitä ei saa tuoda liialti esiin. Ei ainakaan sosiaalisessa mediassa. Monen mielestä aika ja paikka olivat vääriä.
Tämä twiitti oli asiallinen ja tarpeeksi kantaaottava:
Continued phone diplomacy today on #Ukraine. Many calls, including Chancellor Merkel and PM Rutte. Situation not good, to put it mildly.
— Alexander Stubb (@alexstubb) July 20, 2014
Tämä twiitti taas aiheutti pahennusta:
One of the greatest moments in my "sports career" was biking the last 30 km with @irontiina and @ironcoachingfi today. Big moment for me.
— Alexander Stubb (@alexstubb) July 19, 2014
Mielestäni jopa politiikoilla voi olla elämää kriisien keskellä. Hekin ovat ihmisiä.
3. Obaman hautajaispäivitykset
Presidentti Barack Obamakin taitaa selfiet, melkein yhtä taitavasti kuin oma Stubbimme, mutta on tilanteita, joissa omakuvaa ei pitäisi levitellä Twitterissä. Nelson Mandelan muistotilaisuus ei välttämättä ole paras paikka ottaa ryhmäselfietä.
The anatomy of #SelfieGate pic.twitter.com/JyBwAh8dox
— Jermaine Spradley (@MrSpradley) December 10, 2013
4. Mainossijoittelu mediassa
Mainostaja voi harvoin valita missä hänen mainoksensa näkyy mediassa. Esimerkiksi Finnairin mainos ”Seikkaile vasta perillä” saa syvällisemmän merkityksen, kun vieressä on artikkeli ”Avasi lentokoneen oven 7 000 metrissä – hyppy kuolemaan.” Finnair ei voinut millään ennakoida tällaista yhteyttä, mutta monet levittivät kuvaa sosiaalisessa mediassa. Ruutukaappaus löytyy Naurunappulasta.
Viestintä verkossa vaatii kontekstin ja yleisön ymmärtämistä
On tärkeää myös ymmärtää erilaisten sosiaalisten medioiden erot; sama viesti ei toimi IRC-Galleriassa, Suomi24:ssä, Facebookissa ja Twitterissä. Viesti tulee muotoilla jokaiseen kanavaan erikseen. Väärässä paikassa ja väärässä yhteydessä kerrottu viesti voi viedä pohjan koko sanomalta. Varmasti presidentti Obamakin oli surullinen Nelson Mandelan poismenosta, mutta se ei välity selfie-kuvissa. Ilman kontekstia käyttäytyminen ymmärretään helposti väärin ja kukin tulkitsee tarinan omasta näkökulmastaan.
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää