Icon
Konteksti on yhtä tärkeä kuin sisältö. Katso kuvat! Markkinaluvut

Konteksti on yhtä tärkeä kuin sisältö. Katso kuvat!

12.08.2014 | Jarno Alastalo

Sanotaan, että sisältö on kuningas. Näin voi olla, mutta konteksti on kuningatar, joka lopulta määrää kaapin paikan.

Viestin ymmärtämiseen tarvitaan usein oikeiden taustatekijöiden tuntemusta. Klassikkoesimerkkinä voidaan pitää aikuisten yritystä jubailla sosiaalisessa mediassa nuorten tyylillä, epäonnistuen lopulta täysin. Parempi on vain olla oma itsensä. Ainakin melkein aina.

Alla neljä esimerkkiä siitä, miksi konteksti on yhtä tärkeää kuin sisältö:

1. Nuoret vs. vanhemmat

Kun vanhemmat ovat tulleet nuorten reviireille sosiaalisen median palveluihin, ovat nuoret ylläpitäneet yksityisyyttä kertomalla asioita moniselitteisesti. Ulkopuoliset eivät välttämättä ymmärrä mitä julkaisu esimerkiksi Facebookissa tarkoittaa. Tutkija Danah Boyd valoitti kontekstin ymmärtämisen merkitystä seuraavalla esimerkillä:

Nuoren tytön äiti kävi säännöllisesti lukemassa tyttärensä Facebook-päivityksiä ja ilmaisi huolensa aina välillä eri aiheista. Kun tyttö erosi poikaystävästään, hän halusi ilmaista surustaan jotenkin kavereille. Niinpä hän päivitti sivuilleen linkin kappaleeseen ”Always look on the bright side of life.” Äidin mielikuva oli, että tyttärellä on hyvä päivä ja positiivinen asenne. Kaverit kuitenkin tiesivät tytön kertovan surullisista tunteistaan, sillä kappale viittaa ristiinnaulitsemiskohtaukseen Monty Pythonin elokuvassa Brianin elämä.

2. Stubbin twiitit kriisin keskellä

Vaikka maailmalla monet kriisit aiheuttavat kärsimystä, jatkavat monet ihmiset omaa elämäänsä kaukana näistä tapahtumista. Voisimme kaikki toki pyrkiä vaikuttamaan enemmän tapahtumiin, mutta mielestäni pääministerinkään ei tarvitse lopettaa urheiluharrastuksia. Urheileminen on mielenterveydellekin hyväksi.

Joillekin yhtälö kriisi+urheilu+twiitti oli liikaa, ja saimme uuden #twittergaten. Urheileminen on ok, mutta sitä ei saa tuoda liialti esiin. Ei ainakaan sosiaalisessa mediassa. Monen mielestä aika ja paikka olivat vääriä.

Tämä twiitti oli asiallinen ja tarpeeksi kantaaottava:

Tämä twiitti taas aiheutti pahennusta:

Mielestäni jopa politiikoilla voi olla elämää kriisien keskellä. Hekin ovat ihmisiä.

3. Obaman hautajaispäivitykset

Presidentti Barack Obamakin taitaa selfiet, melkein yhtä taitavasti kuin oma Stubbimme, mutta on tilanteita, joissa omakuvaa ei pitäisi levitellä Twitterissä. Nelson Mandelan muistotilaisuus ei välttämättä ole paras paikka ottaa ryhmäselfietä.

4. Mainossijoittelu mediassa

Mainostaja voi harvoin valita missä hänen mainoksensa näkyy mediassa. Esimerkiksi Finnairin mainos ”Seikkaile vasta perillä” saa syvällisemmän merkityksen, kun vieressä on artikkeli ”Avasi lentokoneen oven 7 000 metrissä – hyppy kuolemaan.” Finnair ei voinut millään ennakoida tällaista yhteyttä, mutta monet levittivät kuvaa sosiaalisessa mediassa. Ruutukaappaus löytyy Naurunappulasta.

Viestintä verkossa vaatii kontekstin ja yleisön ymmärtämistä

On tärkeää myös ymmärtää erilaisten sosiaalisten medioiden erot; sama viesti ei toimi IRC-Galleriassa, Suomi24:ssä, Facebookissa ja Twitterissä. Viesti tulee muotoilla jokaiseen kanavaan erikseen. Väärässä paikassa ja väärässä yhteydessä kerrottu viesti voi viedä pohjan koko sanomalta. Varmasti presidentti Obamakin oli surullinen Nelson Mandelan poismenosta, mutta se ei välity selfie-kuvissa. Ilman kontekstia käyttäytyminen ymmärretään helposti väärin ja kukin tulkitsee tarinan omasta näkökulmastaan.

03.02.2023

Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022

Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).

lue lisää

31.08.2022

IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

28.01.2022

Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021

Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.

lue lisää

22.09.2021

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!