Konteksti on yhtä tärkeä kuin sisältö. Katso kuvat!
Sanotaan, että sisältö on kuningas. Näin voi olla, mutta konteksti on kuningatar, joka lopulta määrää kaapin paikan.
Viestin ymmärtämiseen tarvitaan usein oikeiden taustatekijöiden tuntemusta. Klassikkoesimerkkinä voidaan pitää aikuisten yritystä jubailla sosiaalisessa mediassa nuorten tyylillä, epäonnistuen lopulta täysin. Parempi on vain olla oma itsensä. Ainakin melkein aina.
Alla neljä esimerkkiä siitä, miksi konteksti on yhtä tärkeää kuin sisältö:
1. Nuoret vs. vanhemmat
Kun vanhemmat ovat tulleet nuorten reviireille sosiaalisen median palveluihin, ovat nuoret ylläpitäneet yksityisyyttä kertomalla asioita moniselitteisesti. Ulkopuoliset eivät välttämättä ymmärrä mitä julkaisu esimerkiksi Facebookissa tarkoittaa. Tutkija Danah Boyd valoitti kontekstin ymmärtämisen merkitystä seuraavalla esimerkillä:
Nuoren tytön äiti kävi säännöllisesti lukemassa tyttärensä Facebook-päivityksiä ja ilmaisi huolensa aina välillä eri aiheista. Kun tyttö erosi poikaystävästään, hän halusi ilmaista surustaan jotenkin kavereille. Niinpä hän päivitti sivuilleen linkin kappaleeseen ”Always look on the bright side of life.” Äidin mielikuva oli, että tyttärellä on hyvä päivä ja positiivinen asenne. Kaverit kuitenkin tiesivät tytön kertovan surullisista tunteistaan, sillä kappale viittaa ristiinnaulitsemiskohtaukseen Monty Pythonin elokuvassa Brianin elämä.
2. Stubbin twiitit kriisin keskellä
Vaikka maailmalla monet kriisit aiheuttavat kärsimystä, jatkavat monet ihmiset omaa elämäänsä kaukana näistä tapahtumista. Voisimme kaikki toki pyrkiä vaikuttamaan enemmän tapahtumiin, mutta mielestäni pääministerinkään ei tarvitse lopettaa urheiluharrastuksia. Urheileminen on mielenterveydellekin hyväksi.
Joillekin yhtälö kriisi+urheilu+twiitti oli liikaa, ja saimme uuden #twittergaten. Urheileminen on ok, mutta sitä ei saa tuoda liialti esiin. Ei ainakaan sosiaalisessa mediassa. Monen mielestä aika ja paikka olivat vääriä.
Tämä twiitti oli asiallinen ja tarpeeksi kantaaottava:
Continued phone diplomacy today on #Ukraine. Many calls, including Chancellor Merkel and PM Rutte. Situation not good, to put it mildly.
— Alexander Stubb (@alexstubb) July 20, 2014
Tämä twiitti taas aiheutti pahennusta:
One of the greatest moments in my "sports career" was biking the last 30 km with @irontiina and @ironcoachingfi today. Big moment for me.
— Alexander Stubb (@alexstubb) July 19, 2014
Mielestäni jopa politiikoilla voi olla elämää kriisien keskellä. Hekin ovat ihmisiä.
3. Obaman hautajaispäivitykset
Presidentti Barack Obamakin taitaa selfiet, melkein yhtä taitavasti kuin oma Stubbimme, mutta on tilanteita, joissa omakuvaa ei pitäisi levitellä Twitterissä. Nelson Mandelan muistotilaisuus ei välttämättä ole paras paikka ottaa ryhmäselfietä.
The anatomy of #SelfieGate pic.twitter.com/JyBwAh8dox
— Jermaine Spradley (@MrSpradley) December 10, 2013
4. Mainossijoittelu mediassa
Mainostaja voi harvoin valita missä hänen mainoksensa näkyy mediassa. Esimerkiksi Finnairin mainos ”Seikkaile vasta perillä” saa syvällisemmän merkityksen, kun vieressä on artikkeli ”Avasi lentokoneen oven 7 000 metrissä – hyppy kuolemaan.” Finnair ei voinut millään ennakoida tällaista yhteyttä, mutta monet levittivät kuvaa sosiaalisessa mediassa. Ruutukaappaus löytyy Naurunappulasta.
Viestintä verkossa vaatii kontekstin ja yleisön ymmärtämistä
On tärkeää myös ymmärtää erilaisten sosiaalisten medioiden erot; sama viesti ei toimi IRC-Galleriassa, Suomi24:ssä, Facebookissa ja Twitterissä. Viesti tulee muotoilla jokaiseen kanavaan erikseen. Väärässä paikassa ja väärässä yhteydessä kerrottu viesti voi viedä pohjan koko sanomalta. Varmasti presidentti Obamakin oli surullinen Nelson Mandelan poismenosta, mutta se ei välity selfie-kuvissa. Ilman kontekstia käyttäytyminen ymmärretään helposti väärin ja kukin tulkitsee tarinan omasta näkökulmastaan.
18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää06.02.2024
Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023
Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski -2,4 % edellisvuoteen verrattuna.
lue lisää