
Kiviäkin kiinnostaa
Kukaan ei ole kiinnostunut yrityksesi viestistä. Siksi tilasit ihan mukavalla hintalapulla varustetun sisältöstrategian. Niinpä mainosmiehet levittelivät workshopissa karvattomia käsiään ja tuhlasivat post-it-lappuja pienen kainuulaisen metsän verran.
Uunituore strategia vastaa tärkeimpiin kysymyksiin: miksi, miten ja mitä. Se tuntuu niin hyvältä, että yrityksesi johtokin kehaisi tehtyä työtä. Strategia jalkautetaan ja koneisto puksuttaa eteenpäin kuin mummon poljettava Singer. Julkaistaan, kostutetaan maaperää mediaeuroilla ja tikataan liidejä funneliin. Mutta tuloksia ei synny, vaikka poljet konetta pohkeet hapoilla.
Kukaan ei ole kiinnostunut yrityksesi viestistä, koska menestyvää markkinointia ei voi enää perustaa hyvältä tuntuvaan strategiaan. Käytävägallup, tiimiäänestys ja vahva intuitio parhaasta luovasta ratkaisusta saavat jäädä historiaan, kun kuluttaja haluaa keskustella, nähdä tekoja ja tehdä arvopohjaisia valintoja. Kohderyhmäsi haluaa tuntea kuuluvansa brändin arvoheimoon, eikä varmuutta tuosta yhteenkuuluvuuden tunteesta pysty välttämättä saamaan edes kevyellä kohderyhmäkyselyllä.
Algoritmi taas haluaa, että johdat keskustelua, etkä tykkäyksiä ja klikkejä. Vanhat opit eivät toimi, kun sisällön parissa vietetty aika ja reaktiot ovatkin keskustelua arvottomampia.
Varmaa tietoa puhuttelevimmasta strategiaan perustuvasta luovasta ratkaisusta antaa vain data. Varmaa dataa saa vain testaamalla oikeita sisältöjä yksi muuttuja kerrallaan. Vasta sen jälkeen, kun tiedetään, mikä toimii, skaalataan ja ruokitaan näkyvyyttä mediabudjetilla. Mikä parasta, mediaeurotkin toimivat tehokkaammin, kun sisältö on lähtökohtaisesti algoritmin suosimaa.
Älä hylkää hyvältä tuntuvaa sisältöstrategiaa. Sen suunnittelusta puuttui vain tärkein: testausvaihe. Kun testaat sisältöstrategian hypoteesit ennen varsinaista jalkautusta, käsissäsi on hyvältä tuntuvan sijaan toimiva sisältöstrategia. Kohderyhmäsi on kiinnostunut yrityksesi viestistä ja kiviäkin kiinnostaa, ihan oikeasti.
Kirjoittaja Hanna Lassi on Dinglen Senior Creative Planner, joka uskoo luovuuteen, konseptin ja strategian kaikkivaltiaaseen luojaan sekä dataan, joka syntyy ykkösistä ja nollista.
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää