Jokainen yritys tarvitsee oman päätoimittajan
Sisällöntuotannon määrä kasvaa jatkuvasti. Sanotaan, että brändin pitäisi tehdä kaksisataa tarinaa vuodessa. Brändiin siis törmää useammin ja yhä useammassa mediassa.
Samalla medioiden rajat hämärtyvät. Facebook, Twitter, maili ja Hesari ovat vierekkäisiä ikoneita kännykän näytöllä, joista jokainen antaa ilmoituksia uusista sisällöistä. Parhaat yritykset kehittävät omia applikaatioitaan, jotta nekin pääsevät notifikaatiota puskevaksi ikoniksi kännykän näytölle. Ja näitä ikoneita selataan juuri silloin, kun katsotaan sitä perinteistä mediaa, TV:tä.
Kriittistä on, että kun brändiin törmää, se kuulostaa mediasta riippumatta samalta. Tässä maailmassa yritysviestintää, B2B-markkinointia ja B2C-markkinointia ei voi tehdä omissa siiloissaan tai omalla tyylillään. Kun brändi puhuttelee sähköpostilla B2B-asiakastaan päivällä, pitää sen kuulostaa samalta myös illalla, kun se puhuttelee samaa ihmistä kuluttaja-asioissa Facebookissa.
Jotta tässä onnistutaan, pitää eri viestintäyksiköiden siilot purkaa ja rakentaa yksi bränditoimitus. Yksi yksikkö, joka vastaa kaikista brändin nimissä lähtevistä viesteistä, menivät ne sitten asiakaslehteen, verkkosivuille, suorasähköpostiin tai omaan applikaation.
Bränditoimitus mahdollistaa myös systemaattisemman sisällöntuotannon. Kun kaikkien kanavien viestit tehdään yhdessä paikassa, saadaan viestit monistettua kaikkiin medioihin. Samalla kun kirjoittaa asiakaslehteen puolen sivun artikkelin, voi samasta aiheesta tehdä tiivistetyn version sähköpostiin ja verkkosivuille, 9 twiittiä ja 3 Facebook-statusta.
Vaikka bränditoimitus vastaa kaikesta yrityksen nimissä tehtävästä sisällöstä, ei sen tarvitse olla yhden henkilön harteilla. Uutismedioilla on ollut päätoimittajan johtamia sisällöntuottajia vuosikymmeniä.
Nyt vastaava päätoimittaja tarvitaan jokaiseen yritykseen.
Petri Vilpponen työskentelee Dinglellä asiakkuusjohtajana. Petri löytyy LinkedIn:stä ja Twitteristä.
Dinglen aiemmat vieraspostaukset:
Yhteisömanagerin arki, osa 2: Asiakaspalvelun ytimessä
Sponsorointi hyvän sisällön moottorina
Kahdesta kampanjasta kahteensataan tarinaan
Johda joukkosi kohti digitaalisuutta ja avoimuutta
Oikeaan aikaan oikeassa paikassa: konteksti on uusi musta
Kampanjoista jatkuvaan markkinointiin
Video: Sosiaalinen media kyykyttää
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää