
Digimainonnan puolivilli länsi
Natiivimainonta nousi viime viikolla suomalaisten markkinointi- ja mediablogien kuumaksi aiheeksi. Ylen Sanna Ukkolan blogipostaus käynnisti kiivaan keskustelun, johon ennättivät vastaamaan muun muassa Vapa Median Ilona Hiila sekä Ellun Kanojen Miia Savaspuro.
Natiivimainonnan yhdeksi ongelmakohdista nostettiin sen verhoaminen toimituksellisen sisällön kaapuun. Moni aiheeseen kommentoinut toivoi alalle yhteisiä pelisääntöjä, ja hyvä niin. Mainonnan pitää olla tunnistettavissa mainonnaksi, monestakin hyvästä syystä.
Natiivimainonnan mahdollisuuksia ja haasteita on kartoitettu viime syksystä asti IAB Finlandin natiivimainonnan työryhmässä. Kattavasti alan eri osapuolia, niin mainostajia, medioita kuin toimistoja edustavassa ryhmässä on paneuduttu niin natiivimainonnan määrittelyyn, sen eri muotojen kartoittamiseen sekä haasteiden taklaamiseen.
Natiivimainonnan tunnistettavuus ja merkitsemistavat ovat nousseet työryhmän toiminnassa yhdeksi tärkeimmistä teemoista. Ryhmä on keskustellut teemasta myös Julkisen sanan neuvoston sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa.
Läpinäkyvyys ja itsesääntely ovat nopeasti kehittyvälle ja alati muuttuvalle digitaaliselle mainonnalle tärkeitä asioita. Paitsi että vastuullisella toiminnalla voidaan välttää kankeat ja hitaasti muuttuvat lainsäädännölliset ratkaisut (Millaista natiivimainonta mahtaisi olla, jos siitä laissa määrättäisiin?), rakennetaan sillä myös tervettä suhdetta yleisöihin.
Tutkimusten mukaan ihmiset suhtautuvat natiivimainontaan perinteistä bannerimainontaa positiivisemmin ja erään brittitutkimuksen mukaan kolme viidestä piti natiivimainontaa kiinnostavana. Positiivista suhdetta kannattaa vaalia paitsi läpinäkyvyyttä edistämällä myös laadukkaita ja luovia sisältöjä tekemällä. Kesällä ilmestyvässä oppaassa tullaan käsittelemään myös natiivimainonnan erilaisia toteutustapoja sekä sen onnistumisen ja tehon mittareita.
Natiivimainonnan opas julkaistaan 3.6. teemaan pureutuvan seminaarin yhteydessä. Ennen julkaisua opas lähtee tuttuun IAB-tapaan kommentoitavaksi laajalle otannalle suomalaisia median ja mainosalan toimijoita, ja joitakin teemoja tullaan julkaisemaan myös täällä IABlogissa. Toivotamme kaikki toimijat lämpimästi tervetulleiksi keskustelemaan!
Ps. Markkinoinnin uusista pelisäännöistä on luvassa timantinkovaa asiaa jo ensi viikon tiistaina 21.4. Aamupäiväseminaarissa paneudutaan digitaaliseen mainontaan ja markkinointiin lainsäädännön, tietosuojan ja datan omistajuuden kannalta. Tervetuloa mukaan, ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä!
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää